Värtsilä-kirjoja esille Värtsissä

Värtsissä alkaa kirjoitussarja, jossa silloin tällöin esitellään Värtsilää jotenkin sivuavia kirjoja. Niitä lienee melkoinen liuta. Osa on toimituksen tiedossa, mutta ei varmasti kaikki. Otamme vinkkejä vastaan.

Ensimmäisenä on vuonna 1984 julkaistu Paavo Haavikon kirjoittama Wärtsilä 1834-1984. Se on Wärtsilä-yhtiön ja siihen liitettyjen yritysten kehitysvaiheita kansainvälistyväksi monialayritykseksi kuvaava teos, 150-vuotisjulkaisu.

Kirja on jo fyysisesti painava, yli 200  runsaan aanelosen mittaista sivua käsittävä teos, jollaisia suuryritysten historiikit tuppaavat olemaan. Taannoin kuollut Haavikko tunnettiin hieman vaikeaselkoisena kirjailijana. Myös Wärtsilä-teoksessa se heijastuu. Tarina kertoo, etteivät vuorineuvokset läheskään kaikkia Haavikon aivoituksia ymmärtäneet, mutta maksoivat tuhdin palkkion kuululle kirjailijalle.

Täkäläisiä lukijoita kiinnostanevat kirjassa eniten Arppen ja sittemmin Wahlforssin ajat. Sahan rakentamisesta kaikki alkoi ja laajeni pian rautateollisuuteen, jonka parissa  Nils Ludvig Arppe toimi kymmenen vuoden ajan ennen kuolemaansa. Arppe jäi legendana elämään Pohjois-Karjalassa. Hän oli rakennuttanut maan ensimmäisen höyrylaivan Ilmarisen ja painattanut omaa rahaa. ”Hän oli toiminut maakunnassa, ei johtanut liiketoimiaan Viipurista tai Pietarista käsin, kuten monien laitosten omistajat, jotka tätä maakuntaa hyödynsivät”, kirjoittaa Haavikko.

Esipuheessaan Haavikko toteaa: ”Oy Wärtsilä Ab yhtymänä on niin täysin vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin aikaansaannos, että yhtä lailla kuin hän on valinnut sen syntymäpäiväksi kahdennentoista huhtikuuta 1834, voisi sen vaakunaksi ehdottaa mustalla pohjalla olevaa kolmea kultaista w-kirjainta. Ne tarkoittavat Wärtsilä-yhtymää, jonka Wilhelm Wahlforss kokosi ja yhdisti, jota hän kolmen vuosikymmenen ajan johti ja kehitti.”

Wahlfors valittiin toimitusjohtajaksi huonosti kannattavaan yritykseen vuonna 1926. Hän kuoli johtokunnan puheenjohtajana 1961. Kirjan mukaan Wahlforss ei puuttunut käytännön toimintaan, mutta saattoi ilmoittaa insinööreille: ”Minun luonani kävi eräs karjalainen, jolle minä lupasin töitä konepajassa. Ota se tänne.”

Wahlforss halusi yhtymän tuottavan, mutta ei maksavan veroja, mikäli mahdollista. Tällainen oli Haavikon näkemys, mikä pitänee paikkansa. Yhtiön kotipaikka oli pitkään Värtsilä. Mikä on nykyinen kotikunta, Tohmajärvikö? Mitä Wärtsilä on nykyisin, selvinnee ainakin netissä täältä.

Haavikon mielestä nykyisen Wärtsilä-yhtön merkittävä historia alkaa vuodesta 1967, devalvaatiovuodesta. ”Lyhyessä ajassa on liitetty ulkomailta ostettuja tehtaita samalla kuin markkinointi on tehostunut maailmanlaajuiseksi.”

En tiedä, mistä teosta nykyisin saisi. Itselleni se sattui silmiin jokunen vuosi sitten jostain antikvariaatista. Kirjasta löytää Värtsilän menneisyydestä tietoa, joka on erilaista kuin tavanomaisissa historiateoksissa.

Share

3 comments for “Värtsilä-kirjoja esille Värtsissä

  1. erkki lintunen
    21.11.2016 at 9:30

    Kaivoin esille 6 vuotta vanhan jutun. Erkki Jormanaisen erinomaista kirjoitusta ei ole kukaan kommentoinut ennen tätä. Siinä on kuitenkin pari mielenkiintoista yksityiskohtaa. Ensinnäkin tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Wilhelm Wahlfors otti Wärtsilän rautateollisuuden komentoonsa ja yhdessä työntekijäkuntansa pelasti sen konkurssista. Jos näin ei olisi tapahtunut, olisi Värtsilän historia aivan toisenlainen.

    Toinen ensi vuoteen – ja Suomen 100-vuotisjuhlaan – sijoittuva merkkipaalu on vuonna 1967 – siis 50 vuotta sitten. Silloin alkoi nykyisen Wärtsilä Oyj Abp:n valtava nousu yhdeksi maailman suurimmista teollisuusjäteistä.

    Kylätalon pitäjäviiri ei turhaan liehu salossa. Voisi olla useammankin pihan keskellä! Esimerkki löytyy van Assendelftin pihasta. Värtsilässä on edelleenkin sitä jotain!!!

  2. Pentti Pakarinen
    21.11.2016 at 11:22

    Minulla on tämä Erkin mainitsema WÄRTSILÄ 1834-1984 kirja.

  3. Ilmari Majoinen
    22.11.2016 at 10:29

    Minullakin on kyseinen kirja .kun se julkaistiin niin tutustuin
    silloin siihen tarkemmin . Eniten siinä kiinnosti telakan loppu
    vaiheet siinä sössittiin pahemman kerran laivateollisuuden
    alasajon kanssa.Nyt se on noussut yhdeksi tärkeimmäksi
    vientituotteeksi ja on myös iso työllistäjä edelleen myös
    Suomessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *