Värtsilän Jänisvaaralla eleli aikoinaan päremestari, nimeltään Erkki Laakkonen. Kuva-arkistojani penkoessa löytyi muutama otos hänen työskentelystään. Vähitellen palautui mieleen myös vierailu Laakkosen luona. Oppaana oli muistaakseni opettaja Seppo Pusa. Elettiin 1970-lukua.
Miellyttävä käynti se oli kaikin puolin, juttujen teko oli aina sitä mukavampaa, mitä syrjäisemmästä asumuksesta oli kysymys. Jos Laakkonen vielä eläisi, teettäisin hänellä uudet päreet Niiralan rautatieaseman henkilökunnalle.
Puusta tehtiin ennen kaikenlaista tarvekalua huusholliin. Laakkonen näytti käydessämme, miten pärekori syntyy. En tiedä, onnistuiko hän siirtämään taitonsa seuraaville sukupolville. Päretaitoa löytyy vielä nykyisinkin, sen huomaa ainakin toreilla, joissa on koreja myytävänä, vähemmässä määrin tosin kuin ennen.
Mitä työvaihetta kukin kuva esittää, sitä en osaa kertoa, mutta jonkinlaista käsitystä pärekorin synnystä kenties saa. Ehkäpä sivua silmäilee joku ammattimies, joka pystyy valaisemaan asiaa.
Siinähän on minun Erkki eno.
Pärekoreja syntyi kyllä vuosien myötä suuri määrä.
Onhan noita kotona muutama vieläkin. Korin teosta tehtiin
myös video mutta ei kai kukaan ole näitä käden taitoja jatkanut.
Video kannattaa säilyttää, jos on tallella. Esimerkiksi pitäjäyhdistys saattaisi olla kiinnostunut siitä.
Huom Huom
Se video kannattaisi teettää piakkoin vaikka DVD levylle, videonauha vanhenee yllättävän nopeasti. Ja sitäpaitsi kohta ei ole videoitakaan millä niitä katsoisi.
Erkki suorittaa tuolla yläkuvassa matematiikkaa. Koulussa opetettiin, että kun luku jaetaan kahdella niin se ei ikinä lopu, se vain puolittuu. Erkki jakaa (repii) tässä puupalikkaa kahtia. Erkki teki hyvät korit, minullekin.
Ei puhuta päretalosta tässä. Muistelen, että olen nähnyt kuvan päretmökistä, ehkä tässä lehdessä. Tai sitten en.