Luppotupa

Luppotuvan aamumaisemaa. Kuva EJ

Luppotupaa ympäröi valoisa rantamännikkö. Kuva EJ

Kun luonnossa rentostaessa alkaa väsyttää tai tekee mieli kahvia, sopii pistäytyä Kukkolammen rantaan. Siellä on Värtsilän pitäjäyhdistyksen luppotupa, joka on plakaattien mukaan vapaasti kaikkien käytettävissä, kunhan muistaa olla kunnolla. Ja kahvivettä ei toinna mukana kannella, sillä Kukkolampi on Värtsilän entinen vedenottamo.

Luppotuvan sisällä on tavanomainen kotakeittiö, jossa on mahdollista vaikka ruokaa valmistaa. Yöpyminenkin sujuu tilavilla lavereilla. Viittoja ei virkistyspaikkaan ole, mutta sinne menevälle polulle osuu, kun nousee Kukkovaaran tietä korkean mäen päälle.

Salaperäinen sisäänkäynti.

Luppotupa on Värtsintaival -nimisen luontopolun varrella, mutta sitä ei kannata lähteä kiertämään, sillä eksyminen on varmaa. Reitti on umpeenkasvanut ja merkinnät rapistuneet.

Paikalle saa mennä mihin vuodenaikaan hyvänsä. Rannassa on nuotiopaikka. Kuva EJ

Kukkolammen aamusumua. Kuva EJ

Näkymä polun varrelta. Kuva EJ

Kukkolammen rannalla voi onkia. Kuva EJ

20 comments for “Luppotupa

  1. Luppotupa on pysynyt hyvässä ja siistissä kunnossa, kiitos kaikkien käyttäjien.

    Jokivarren laavut ovat olleet samoin tänä kesänä siistimpiä kuin viime kesänä jolloin kesän toiselta ”laavujensiivouskierrokselta” keräsin ja kannoin kaksi isoa jätesäkillistä käyttäjien roskia poisvietäväksi.

    On mukava mennä yhteisille paikoille kun ne ovat kunnossa ja siistejä! Pidetään kukin kohdallamme huolta tästä!

  2. Siellä olisi näin käyttäjänä mukava olla esimerkiksi puutalkoissa, kun tietäisi, milloin niitä pidetään.

  3. Eiköhän Pitäjäyhdistys järjestäne taas kevättalvella seuraavat:)

  4. Toistan aiemmin ehdottamaani: Luppotuvan läheisyydessä oli ennen vanhaan näkötorni. Voisiko Pitäjäyhdistys selvittää, onko sellaisen saaminen jälleen Kukkovaaran laelle mahdollista ja onko talkoovoimaa saatavissa. Tornista oli mahtavat näkymät Värtsilän laaksoon ja rajan taakse.

    kyselee E.L.

  5. Näköalatornin pystytys kuului 1989-90 olleeseen Kultasirkku -luontomatkailuhankkeeseen jonka työntekijänä silloin toimin. En vaan jaksa enää muistaa syitä miksi tornia ei pystyyn silloin saatu.

    Sensijaan mm. Luppomaja tehtiin kyseisen hankkeen tuella kuten myös Värtsin taival -polku joka sittemmin ”kuoli” käyttäjien puutteeseen ja kasvoi umpeen.

    Ympäristökeskus voisi olla oikea osoite esim. rahallisen tuen hakemiseen jos mieli tornia saada vielä pystyyn, tietenkin kyseinen maanomistajahan sen päättää voiko näköalapaikkaa toteuttaa vai ei…

    10 vuoden takaisella paikalla ollut leimikko taitaa vaan olla jo melkoista metsää nykyisin.

  6. Korjataanhan vuosiluvut, eli Kultasirkku -hanke toimi 1999-2000:)

  7. Kukkovaaran laella oli 1960-luvulla kolmiomittaustorni, jota nuoriso käytti näköalatornina. Sinne nousi useammassa varvissa karmeen jyrkät tikkaat, pyöreistä puista tehdyt ja harvat askelmavälit eikä mitään kaiteita paisi huipulla oli jotain suojapuita. Kenen pää kesti, sinne noustiin kyynärvarsitarttumalla kun pelotti lipsuminen. Kieltotauluja ei ollut, mutta tuskin kiipeily sinne olisi ollut sallittuakaan.
    Kuka muu muistaa kiivenneensä kukkotorniin?

  8. Kylla sinne tuli kiivettya useammankin kerran 60-luvulla..Pelotti kyllä vähän ne harvat askelvälit.Näkymät oli mahtavat.

  9. Tuskinpa tämä ”nootti” ketään Värtsin vakilukijaa koskee, sen sijaan ehkä jälkikasvuamme.

    Olen tehnyt nämä ”sontaamishuomioni” nuorisomme Luppomajan sekä rannan tulipaikan käytön jäljiltä – valitettavasti!

    Voisimmeko me kaikki joilla on perheessämme vielä nuorisoa, valistaa heitä muutamasta seikasta Luppotuvan käytöstä;

    – se on kaikille vapaa kellon aikaan katsomatta
    – jokainen tavara, olipa se sitten pullo, purkki tai roska – minkä jaksaa niemeen tuoda, sen poiskin jaksaa viedä!
    – ELÄVISTÄ puista ei tuohia revitä
    – paikat jätetään siistiksi

    Meidän pesueen lapsista toinen asuu Englannissa, toinen Joensuussa, silti he aina tänne tulleessaan haluavat kavereidensa kera Kukkolammelle ja Luppotuvalle.

    Ym. asioita on heillekin niin sata kertaa yritetty terävöittää:)

  10. Katos vaan, Värtsissä oli tällainenkin artikkeli kommentteineen… Mitenkähän monta hyvää juttua on jäänyt näkemättä kun olen vasta tänä vuonna tänne Värtsin sivuille eksynyt.

    Näkötornissa tuli käytyä aikoinaan lukuisat kerrat. Ei se kiipeäminen herkkua ollut, mutta näköalamaisemien katselu maksoi kyllä vaivan. Joitakin tornissa otettuja kuvia olisi minullakin ja varmaan monilla muillakin.

    Ennen oli kunnia-asia jättää retkipaikka vähintään yhtä siistiksi kuin se oli tullessa. Mutta se oli ennen ja nyt on nyt.

  11. Luppotuvalla on vietetty hääyökin, joten moneen tarkoitukseen se soveltuu! Kyltti kirjoitettiin ovan yläpuolelle, jossa selvisi että siellä nukkuu morsiuspari. Niinpä aamuliikkujat olivatkin ohittaneet tuvan hienotunteisesti. Yöpaikka oli morsiusparille yllätys. Parin toivomuksena yöpaikalle oli, että koira voidaan ottaa mukaan. Toki maja sisustettiin asiaan kuuluvasti ja se olikin tosi hieno. ut

  12. Muistuu nyt mieleen, miten mukava oli jollain pienellä jutulla osallistua luppotuvan sisustamiseen ja miten mieluisa tehtävä oli eräille perheemme nuorista opastaa hääpari rakkaine koirineen yöpymispaikalle! Kynttilälyhdyt valaisivat polkua elokuun jo pimeässä yössä.

  13. Olen kiivennyt, ylös mentyäni olin aivan varma, etten kykene alas tulemaan, mutta kun siinä hetkonen taivasteltiin, niin tultiinhan sieltä ehjinä alaskin.

    Alpoaatos oli muistaakseni samalla leirillä mukana Kukkolammella. Rautaista hellan kantta sinne kannettiin mäen yli Ikoleenan kanssa, huh !!

  14. Olispa tosi mukava nähdä valokuva Kukkovaaran näkötornista! Kiipesin sinne ylös minäkin joskus poikasena. Tarvittiin hiukan rohkeutta, mutta kannatti. Huikeat näköalat! Kokemus on ollut yksi selitys rakkaudelle Värtsilän laaksoa kohtaan. Ierikka

  15. Minultakin saattaisi löytyä joku kuva tai sitten laatikkokameran negatiivi Kukkovaaran tornin kuvista, mutta ei mitään huippuhienoja. Ei arvattu silloin aikanaan, että ne näkymät vielä myöhemmin kiinnostaisi. Arvoisat lajitoverit katselkaa kuvalaatikoitanne jos sieltä löytyisi näitä kuva aarteita tai muuta arvokasta historiaa. Eihän ole pitkä aika siitä nämä kuvat ja muut muistot olivat ihan tavallisia jokapäiväisiä asioita.. missä ihmeen välissä niistä on tullut historiaa !
    Kannattaisi muistaa, että juuri nyt eletään niitä vanhoja hyviä aikoja, joita muistellaan tulevaisuudessa.

  16. Nyt utelen pääseekö Luppotuvan lähelle autolla? Karttapaikan mukaan tie on mutta onko siinä lukittu puomi? Olisi kiva poiketa joskus kesällä.

  17. Puomia ei ole. Tie on läpiajettavassa kunnossa Tervavaaran tielle, ainakin kesäisin.
    Jos metsänhakkuita on siellä talvella niin silloinkin on ajettava tie. Viikko sitten kurkistin sinne niin tie näytti olleen käytössä myös tänä talvena. Kävelymatkaa jää muutama sata metriä.
    Syystalvella kävin pari kertaa Kukkolammella. Silloin oli metsätöitä käynnissä ja tie auki.
    Alla linkki erääseen Värtsin juttuun Luppotuvan maisemista

    https://www.vartsi.net/2014/12/03/huurretta-kukkolammella/

    Alpo

  18. Kyllähän Kukkolammelle pääsee autolla ainakin kesäisin, melko lähellekin venevalkamaa. Tuo Luppotupa taitaa olla Savikolta päin tultaessa vähän venevalkamasta rantaa pitkin ”takakäteen” parisataa metriä. Näyttäisi olevan sen pienen niemen kärjessä, johon joskus 50- luvun lopulla teimme partiopoikina Lintusen Matin ja Kallen johtaman partiolippukunnan vartioina kesäisiä retkiä. Tuosta pikkuisesta niemestä kun katsoo suoraan isomman ”selän” yli, näkyy niemenkärki, jonne useimmat retket tehtiin.
    Kukkolammesta muuten kerrottiin, että lammen kirkasvetisyyden vuoksi siitä ei ongella kalaa saanut muulloin kuin ”yöllä ja ukonilmalla”. Omien kokemusieni mukaan näin myöskin oli.
    Verkkovärtsin toimittajille ja aikaansaajille iso kiitos Värtsiläperinteiden vaalijana

  19. Hienoa, että Luppotupa-juttu on viiden vuoden takaa palautettu Värtsiin. Lueskeltuani antia tuli tarve toistaa jo esittämäni toive, että saisimme nähtäväksi valokuvia, jotka on otettu tornista laaksoon päin. Lähettäkää niitä tai tietoa niistä Eiralle, tänne Värtsiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *