Puuhatalo puuttuu

Tässäkö yhteinen toimintatila, Arppen valvonnassa?

Missä kaksi tahi kolme värtsiläläistä kohtaa, kääntyy puhe usein harrastus- ja kokoontumistiloihin. Eikä kumma: mitään pitkäjänteisempää on vaikea suunnitella, koska tulevaisuudesta ei tiedä.

Kun kunta myi kirjastotalon, jäi vielä yhteiseksi puuhataloksi sopiva entinen kunnantalo, mutta sekin on jatkuvasti myynnissä. ”Jättäkää tarjous”, on kuulemma vastaus kunnasta, jos näitä asioita kyselee.

En ole perillä neuvotteluista, joita mahdollisesti on käyty. Kiemuroita ilmeisesti riittää, jos niin halutaan. Ulkopuolisin silmin katsottuna on kohtuutonta, että värtsiläläisten pitäisi kalliilla ostaa takaisin itse aikaansaamansa rakennukset, jotka kuntaliitoksessa siirtyivät Tohmajärven kunnan haltuun. Minkäänlaista sanansijaa ei paikallisilla ihmisillä tunnu enää olevan rakennusten käytöstä.

Poliitikot ja virkamiehet kehittelevät jatkuvasti ajatuksia, joilla parannettaisiin kuntalaisten mahdollisuuksia  vaikuttaa asioihin. Viimeksi luin tämän päivän Hesarista Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen kirjoituksen. Hän esittää ”kevyttä lähikuntamallia, johon kuuluvat omat luottamusmiehet, vastuu osasta lähipalveluja ja varat niistä huolehtimiseen”. Olisiko tässä resepti täkäläisiin pulmiin?

Kokoontumis- ja harrastustiloilla on suuri vaikutus asukkaiden viihtyisyyteen. Jos Tohmajärven kunnassa ajateltaisiin pitemmällä tähtäimellä, saattaisi olla hyväksi menetellä samoin kuin Kiteen kaupunki Neulaniemen virkistysalueen suhteen. Yksityisiä ostajia olisi varmasti löytynyt Pyhäjärven rannalla oleville rakennuksille (joukossa uusi tilava rantasauna), mutta kaupunki lahjoitti ne Juurikan kylän yhdistyksille. Sopivasta tontista tehtiin pitkäaikainen vuokrasopimus. Yhdistykset ovat pitäneet talkoilla rakennuksia kunnossa ja tehneet uuttakin, esimerkiksi vene- ja laivalaiturin. Paikkaa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin, esimerkiksi häihin ja rantakaloihin.

Värtsilän entiselle kunnantalolle pihapiireineen olisi Neulaniemeen verrattuna käyttöä huomattavasti enemmän ympärivuotisesti. Taloudellisten tosiasioitten edessä täällä ei pystytty omaa kuntaa ylläpitämään, mutta eiköhän oma puuhatalo pysyisi yhteisvoimin pystyssä. Yhdistysten kannattaisi koota voimavaransa tässä asiassa. Jostain syystä yhteisen kokoontumistilan turvaaminen on jäänyt huomiotta kuntaliitoksen yhteydessä. Ehkä värtsiläläiset ovat olleet liian sinisilmäisiä. Toisaalta moni sovittukaan ei ole pitänyt paikkaansa. Näin ainakin väitetään.

Koulun säilyminen on toinen kyläläisiä askarruttava seikka. Sen suhteen tarvitaan niinikään monenmoisia ponnistuksia, esimerkiksi makuukammereissa.

Share

3 comments for “Puuhatalo puuttuu

  1. Eero-Matti
    30.8.2010 at 11:36

    Sopiva käyttötarkoitus olisi tosiaan ”kylätalo” missä yhdistykset voivat kokoontua ja pitää pientä kylätoimistoa, harrastekerhot puuhailla ja erityisesti kesäisin ylläpitää jonkin sortin pienimuotoista ”luontokeskusta” vaihtuvine näyttelyineen sekä infoineen kylää ympäröivästä luonnosta ja harrastemahdollisuuksista. Tälläinen luonto/opastekeskus työllistäisi kesäaikaan oman kylän nuoria joille muutoin ei tutustuminen työelämään opiskeluaikana olisi mahdollista.

    Aktiivien ruokailun voisi siirtää urheilutalolta kunnanhallituksen kokoushuoneen tiloihin, vaikka keittiö ei suuri olekaan saisi sen pienin muutoksin riittävän toimivaksi. Samalla olisivat luontokeskuksessa myös kahviopalvelut tarjolla.

    Pitäjäyhdistykseltä nyt riittävän reipas asiaan tarttuminen niin asia lähtee etenemään. Jetinassa hankerahaakin olisi vaikkei sitä Värtsilän suuntaan taideta hevillä myöntää…

  2. Erkki Jormanainen
    30.8.2010 at 15:30

    Eero-Matti,

    oivallisia ajatuksia mahdollisen kylätalon käytöstä.

    Kokemuksesta tiedän, etteivät kuntien päättäjät lehtijuttujen perusteella ryntää toimiin edes vaalien alla, vaikka ajatukset olisivat miten hyviä, kuten Värtsilässä aina. Ei, ne oottavat, että heitä käydään paikan päällä pokkaamassa. Eikä kerta tai kaksi yleensä riitä. Ainakin puolet valtuustosta pitäisi saada taivuteltua viranhaltijoitten lisäksi. Siinä sitä puuhaa olisi edushenkilöillemme.

  3. jussi p:nen
    11.3.2018 at 13:03

    nyt ku suomeen kyhätään ruottin maakunta/maakäräjä-kopiota ja alueellisialiitoksia,kopiois samalla kunnanosahallinnon,niin olis hommat samassa (alku)pisteessä,värtsiläkin sais oman budgetin ja kunnanosalautakunnan,arvaa tuota,huomispäivinä ollaan taas eilisissä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *