”Huastellaan mukavii”

Puheenporina alkoi viimeistään kahvijonossa.

Oothan siekiin tullut.

”No nyt myö huastellaan mukavii, ei oo pitkiin aikoihin nähty”, heläyttelivät entiset värtsiläläiset toisilleen, kun saivat kahvikupposen eteensä. Juttua viriteltiin keskiviikkona Värtsiläisten Seuran jäsentilaisuudessa Joensuussa.

Ortodoksisen kulttuurikeskuksen tiloihin oli saapunut noin 40 henkilöä tapaamaan toisiaan ja kuuntelemaan professori Veijo Saloheimon esitelmää Vanhasta Värtsilästä, ajasta ennen ”tuplaveetä”, kuten Saloheimo rautatehdasyritystä luonnehti.

Saloheimon mukaan Värtsilässä oli elämää jo ennen 1600-luvun alkua. Väki oli ortodokseja. Värtsilän kylällä asui noin 40 henkeä. Puolet lähti Venäjälle ennen vuotta 1655, ja toinen puoli sen jälkeen. Muutto suuntautui mm. Aunukseen, Tveriin, Valdain ja Tihvinän alueille sekä Volag-joen varteen.

Hilkka Partasella on asiaa seuran puheenjohtajalle Aulis Kososelle ja varapuheenjohtajalle Ilmari Majoiselle.

Tilalle alkoi tulla lännestä uutta väkeä 1630-luvulla. Paakkinen, Pitkänen ja Ruotsalainen saapuivat Säämingistä, Sairanen Kerimäeltä, Savolainen Rantasalmelta ja Partanen Sulkavalta. Näin Saloheimo luetteli värtsiläläisten esi-isiä. Saapujat olivat enimmäkseen Itä-Savon alueelta, mutta väkeä valui myös pohjoisempaa, esimerkiksi Iisalmen tienoilta. Värtsilässä mainitaan lukuisia tiloja 1700-luvun alkupuolella.

Värtsiläisten Seura täytti 30 vuotta viime kevättalvella. Jäsentapaamisten lisäksi seura on järjestänyt matkoja. Ensi kesäksi on suunnitteilla mm. retki Sortavalaan, Käkisalmeen ja Viipuriin. Viime vuonna seura julkaisi teoksen ”Muistojen Värtsilä”. Uutta kirjaa kaavaillaan.

Kuviakin katseltiin.

Seuran sihteerinä on Liisa Lukkarinen.

Veijo Saloheimo (vas.) ja Aarre Partanen keskustelivat hartaasti.

1 comment for “”Huastellaan mukavii”

  1. mhymm,kaurila-muskon jutussa pitkäsen tulo tohmajärven kaurilaan on vuosiluku 1831,mielenkiintoista,lähtöpaikka sama.mutta-mutta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *