Yksi Wärtsilä, kiitos

Kippis. Kuva EJ

Keväällä 1872 helsinkiläinen maanmittausinsinööri A. O. Nordlund perusti oluttehtaan Värtsilään. Itse tykönäni mietin, mikä ihme sai helsinkiläismiehen lähtemään kauas Värtsilän pikkukylään olutpanimoa perustamaan. Oliko syynä vireästi kasvava tehdaspaikkakunta ja sen vakinaista tuloa nauttivat janoiset työläiset ja ajatus nopeasta rikastumisesta, vai joku muu syy?

Tehdas sijaitsi kylän keskustassa Eerik (Ierikka) Partasen maalla ihan tehtaan tuntumassa. Työntekijöitä oli neljästä seitsemään. Oluen valmistamisessa oli käytetty kotimaista ohraa, jota oli tarvittu 160 tynnöriä (1 tynnöri = n. 1,65 hehtolitraa). Ulkomailta oli tuotu humala, hartsi ja korkki.

Tehtaassa tarvittiin runsaasti halkoja, mikä vaati paljon välillistä työvoimaa. Vuosittain valmistui 40 000 – 80 000 pulloa olutta. Sitä kaupattiin litran pulloissa. Värtsiläläistä olutta myytiin mm. Tohmajärvellä, Pälkjärvellä, Enossa, Kaltimossa, Ilomantsissa, Tuupovaarassa, Koverossa, Maukkulassa, Kutsussa ja Patsolassa.

Monin paikoin olivat myyjinä talolliset, kuten Patsolassa Antti Kontturi. Hyvä menekki oli erikoisesti Värtsilän ja Möhkön tehtaalaisten parissa.

Mielestäni olisi mielenkiintoista tietää, minkä vahvuista silloinen olut oli. Juotiinko sitä humalahakuisesti, vai lähinnä janojuomana? Tuskin sentään ruokapöydässä palanpainikkeena.

Oluenpanoa kesti Värtsilässä yhtäjaksoisesti 45 vuotta. Sinä aikana tehtaalla oli useampi omistaja. Oluttehdas lopetettiin kannattamattomana vuonna 1917.

(Kirjoitus perustuu erikoistutkija Ismo Björnin artikkeliin.)

Hilkka Partanen

Share

34 comments for “Yksi Wärtsilä, kiitos

  1. kirsti kejonen
    29.1.2011 at 16:54

    Tervehdys Pirkanmaalta. Olen tekemässä henkilöhistoriaa isovanhemmistani Heinrich ja Casimira Edelmannista. Värtsi-lehden verkkosivut ovat olleet kiinnostava lähde.Heinrich Edelmann oli Värtsilän oluttehtaan omistaja vielä 1917, jolloin tehdas kaatui kieltolain seurauksiin, ja isovanhempani muuttivat loppuelämäkseen Tampereelle. Olisin erittäin kiitollinen kaikista tiedon- ja muistikuvien murusistakin niin Värtsilän oloista vuosisadan vaihteen tienoilla kuin oluttehtaankin toiminnasta, jos niitä välittyisi jotakin kautta minulle.Seuraan lehteä jatkossakin.
    Olen yritttänyt turhaan selvittää, kuinka yleisvaltakunnallinen kuohunta ennen itsenäistymistä heijastui Värtsilään. Oliko siellä esim. venäläistä sotaväkeä , entä kansalaisliikehdintä: suojeluskuntien tai punakaartien esiasteita?
    Terveisin: Kirsti Kejonen,Vesitornintie 1 C 23 35700 Vilppula,
    kirsti.kejonen kotipoint.fi

  2. Erkki Jormanainen
    29.1.2011 at 18:06

    Värtsilän historian tuntijat, avatkaapa nyt sanaiset arkkunne. Tietoja voi lähettää suoraan Kirsti Kejoselle, mutta kyllä ne varmasti kiinnostavat Värtsin lukijoitakin.

    Itse olen parhaillaan lukemassa erään 1908 syntyneen, nyt jo edesmenneen miehen muistelmia ”ruohonjuuritasolta”. Hän kertoo esimerkiksi, miten Värtsilässä juhlittiin Venäjän vallankumousta. Niinikään hän muistelee, että Värtsilässä oli ennen kansalaissotaa saksalaisia sotilaita. Kansalaissodan ajat ovat myös olleet muistissa. Näistä asioista on tarkoitus tuota tuonnempana väsätä juttua Värtsiin.

    Oluttehtaasta ei noissa muistelmissa ole muuta mainintaa kuin seuraava: tehtaalla oli kansalaissodan aikaan oma sairashuone, joka oli perustettu ”Edelmanin olutsavotan paikalle”.

    Mutta Kirsti Kejonen, olisiko mahdollista saada Värtsiin kirjoituksia isovanhemmistasi Edelmanneista ja Värtsilän oluttehtaasta? Valitettavasti emme pysty palkkioita maksamaan, koska teemme verkkolehteä täysin talkoovoimin ilman minkäänlaisia tuloja.

  3. 29.1.2011 at 18:47

    Tutkija Marko Tikka on käsitellyt myös Värtsilää
    kirjoissaan Kenttäoikeudet ja Valkoisen hämärän
    maa. Nämä kannattaa tarvittaessa lukea.

    Heikki Ylikankaan kirjoissa on samoja teemoja
    mutta enemmänkin valtakunnallisesti.

  4. Eero-Matti
    1.6.2012 at 20:26

    Tuossapa linkissä lisätietoa Värtsilän Oluttehtaasta http://www.beerfinland.com/suomen_panimot/vartsila.htm

  5. Raino Lipponen
    25.6.2017 at 20:22

    Ei ollu Wärtsilä ihan tuppukylä sillon ennen sotia,kauppalan oikeudetkin oli tulossa..

  6. Tuula T
    26.6.2017 at 8:40

    Tästä jutusta sain taas vetastua itseni käyntiin.. Kun nyt on 100 vuotta Wärtsilän panimon lopettamisesta, olisiko syytä Suomi 100 – merkeissä käynnistää uudestaan ? Värtsilää tällä hetkellä lähin pienpanimo lienee Paksuniemen Panimo Rääkkylässä. Kuka osaa ja uskaltaa ! Tämä minun kuningasajatus vapaasti käytettävissä.

  7. Leo Härkönen
    26.6.2017 at 9:59

    Hyvä, Tuula!

    Siinäpä oiva keino nostaa Värtsilää maailmankartalle: Wärtsilä-olut! Vähäpätöisempiäkin olutmerkkejä on Suomi ja maailma pullollaan. Ainahan Värtsilässä on ollut taitoa tervan- ja pontikanpolttoon ja kiljun valmistamiseen. Miksei siis rehdin oluenkin. Ei muuta kuin idearikas ja ”käymiskuntoinen” yrittäjäaines puikkoihin!

    Omalta osaltani lupaan veloituksetta avustaa etikettien laadinnassa jos vain kelpaa.

  8. PartaMatti
    21.3.2018 at 9:07

    Huomenta. Oluen pano perinne Värtsilässä on saamassa jatkumoa,tosin vaan kotiolut pohjalta… Tarkotus ois tehä jossain kohtaa olut värtsiläläisistä raaka-aineista kunhan vaan taitoa karttuu ensin niin että voijjaan kehitellä täysin oma resepti.. Humaloita on jo kyselty ja niitä parista pihapiiristä löytyykin! Jos on villihumaloista tietoo mistä vois löytyä niin paikkatietoa otettaan vastaan… Mallasta ei oo vielä kartoitettu mistä vois saada,luomua toki mieluiten haluttas.

    T:Matti&Jarkko

  9. jussi p:nen
    21.3.2018 at 16:08

    värtsituoppi kiitos!lahden polttimo/vikingmalt toimittaa kaikensortin maltaita ihan calsbergille jopa wiskyn tekijöille.kantsii tutustua alan keittokirjoihin,varmaankin suomeksikin saatavilla.mallasluettelosta löysin nelisenymmentä erityyppiä,57 humalasorttia,60 vedu,,että tuota.mun peruskeittokirja on peter m eronson`n ölbryggarboken brygg ditt öl hemma,viitisenkymmentä valmista reseptiä,eri oluttyyppejä ,pannuna 30L sähköinen vierrekeitin/humalointipata sekä vierrevedelle omakeitin .pannussa vierretään keitetäänvierre humaloidaan jäähdytetään jäähdytysspiraalila hiivauslämpöön -siirretäänvierre Ehdottomasti puhaaseen käymisastiaan,lisätään hiiva jne.isse tykkään lageri oluesta,mikä edellyttää matalaa käymislämpötilaa 15-18-asteessa,jälkikypsyminen 0-asteessa.ei onnistu lämpimässä kesässä.

  10. Leo Härkönen
    21.3.2018 at 18:29

    Mainiota! Osaamista ja intoa tuntuu löytyvän. Vielä hieman bisneksen tekemisen ahneutta kehiin niin hyvä tulee.

    Sieluni silmillä näen jo (toistaiseksi hieman hämärästi) kuinka Värtsilän kylätalon läheiset pellot täyttyvät Värtsilä-Päivien aikaan Wärtsilän Kilju- ja Kalja-festivaalien teltoista, joissa pitkien pöytien ääressä (osin myös pöytien alla ja pöydillä seistenkin) sankoin joukoin ja äänekkäästi siemaillaan paikallisia tuotteita.

  11. jussi p:nen
    21.3.2018 at 19:16

    ….ja hiivoja on 60 erlaista……

  12. jussi p:nen
    21.3.2018 at 20:29

    attans,yx lisäsyy hakeutua whartsilaan!

  13. PartaMatti
    21.3.2018 at 21:39

    Kyllä toki internetistä ollaan tilattu maltaat ,humalat ja hiivat, mutta ajatus on jossain kohtaa siis tehä täysin Värtsilän maaperän antimista olut… Vilja mallastettaan ja humalat kerättään ja käsitellään ite, oluen tekkoo varten…Tämä toki vaattii vielä kovasti ”harrastamista” kotioluen teon parissa että taito riittää…

    Tuo Leon ajatus juhlista on hyvä 🙂 aina on osattu Värtsilässä juhlia Kilju ja olut päissään ,kun juhlan aika on ja joskus muulloinkin…

  14. jussi p:nen
    21.3.2018 at 23:28

    humalan kasvatus oluen mausteeksi on kyllä julmempi juttu,sillä se ei kerkee valmiiksi edes eteläruottiis,makupaletti on vähissä,olut maistuu oljelta,ja olkee aina saatavilla maustamiseen ,jos moista himoittee.keski-euroopan lajit eivät oikein onnistu edes eteläisemmässä ruotsissa.

  15. jussi p:nen
    22.3.2018 at 0:21

    resepti kuivalle lagerille>>10Lvalmista olvia, valmistusaika 10 vk ominaispaino 1,052 >1,014, vahvuus 5%humala ibu 40 väri (ebc)8>>>mäskäys ..vettä 6,2L>>52 ast. 30min>>62ast.20min.>67ast.60min.>>78ast.10min.>> pilsnerimallasta 2500g vierrätykseen 12L 78 asteista vettä ,johon lisätty kalsiumsulfaattia 1 maustemitallinen ja 2ml maitohappoa >>liotetaan sokerijäämiä maltaista,kunnes vierteen kokonaismäärä on 16L >>>vierteen keittäminen 1 tunti ,minkä aikana lisätään humalat;>>>magnum(12% alfahapposuus) 11g 60min.>hallertauer 15g 15min.( keittoaika humalille),vielä lisätään hallea20g,mikä saa tekeytyä jäähtyvässä vierteessä>keitännän puolivälissä lisätään puoli maustemitallista protafloc kirkastinta>>>>käyminen:> uudessa astiassa 0 asteessa ja5vk>>pullotus lisätään pulloon 7g sokeria/L kypsytys 2vk< ,,,,,,,tässä biokemiaa malliksi……….

  16. Jarkko
    22.3.2018 at 7:11

    Tuohon kun lisätään vielä diasetyyli tauko pääkäymisen jälkeen, niin alkaa vaikuttamaan hyvältä. Toki riippuu käytetystä hiivasta, että tarvitseeko sen. Ja lagerointi onnistuu jääkaapissa kyllä kesälläkin, jos ei satu olemaan maakellaria mikä olisi riittävän kylmä.

    Tuo Värtsilä oluen tekeminen on vain kiintymystä kotikylää kohtaan(vaikka olenkin junantuoma), maku ei ole se olennaisin asia. Vaan se, että se olis tehty kotikylän raaka-aineista. Semmoinen olut jonka on voinut aikanaan kuumana päivänä heinätöihen jälestä nauttia virvokkeeksi. Maatiaisolut. Tuskin on ollut kovin makuelämys nykystandardien mukaan, mutta ei ole tarvettakaan.

    Suomessa kuitenkin on jokunen sata vuotta humalaakin viljelty, ihan vientiinkin asti, niin en nyt vielä tässä vaiheessa olis kirvestä heittelemässä minnekkään. Ja silläpä meillä on etsinnässä mahdollisimman vanha humalakanta Värtsilän alueelta. Ohrassa joudutaan tinkimään, se on selvä, samaa kantaa tuskin kukaan viljelee, mitä on viljelty aikoinaan. Ja kaiketi silloinkaan käytössä ei ole olleet paikalliset maltaat? Joten siinä olisi toiveissa paikallinen luomu ohra, mitä lähteä mallastamaan.

    Lähinnä huoletonta harrastamista, ja historiaan tutustumista. Ei sen tarvitse olla liian vakavaa.

  17. Poikamies kolmannessa polvessa
    22.3.2018 at 8:27

    Jarkko kiteytti ja ”uutti” asian muutamalla lauseella ja pisti asiat tärkeysjärjestykseen. Lagerointi jos on hyvä, niin kitkakin on paljon pienempi:-) Minkä humalassa voittaa, sen ohrassa menettää:-) Hyvä Jarkko ja pojat:-)

  18. Hemppa Turunen
    22.3.2018 at 10:27

    Nuo reseptit kuulostivat niin monimutkaisilta, että humalan kasvatus saa olla. Pitää tyytyä ostohumalaan ja käydä marketissa tai alkossa ostoksilla.

  19. jussi p:nen
    22.3.2018 at 12:00

    siihen hellepäiväin heinäpelloilla nautittuun koti/vaarin/joulu/pääsiäis/sauna/slotterkaljaan parasta on
    jah ruismallas tai lisättynä ohraan ja valmistuskin siman malliin,mitä tulee diasetyyliin,antaa olueen /olviin/kaljaan karamellintuoksun,tuskin sopii kuiviin olveihin,paree portereissa stouteissa,deserttikaljoissa,varsinkin koko illan lopuksi tuo yrjön pöytäkaveriksi>>>>>>>eri oluttyyppejä:altbier,barley wine,belgialainen pale ale,belgian wit,berliner weisse,bie`re de garde,bitter,blonde,bruin,bock,brown ale,bömische pilsner,california common ja cream ale,cerne ja tmave,dortmunder,dubbel,dubbel bock,dubbel india pale ale,dunkelweizen,eisbock,foreign stout,gose,imperial porter,imperial stout,india pale ale,kellerbier ja zwickel,kölsch,lambik,mild ale,milk stout,modern lager,munchner helles,märzen,oatmeal stout,pala ale,porter ja stout,quadrupel,red ale amber ale,red flameale,oud bruin,rauchebier,saison,schwarzbier,scotish export ale,scotich heavy ale,eteläsaksalainen vehnäolut,tripel,saksalainen pilsneri,weizenbock wiener bier….jne.>>>ruismalllas ruileivän teossa;pari dl maltaita/karkeita ruisjauhoja, lisätään kiehuva vesi 3-4dl ja annetaan mäskäytyä esmerkiksi miedossa uuninlämmössä,annetaan jäähtyä,hiukanlisätään hapanjuureen,otan maitohappobakteerikannan piimänherasta,johan tulee syötävän hyvä kyrsä.

  20. jussi p:nen
    22.3.2018 at 21:36

    merzen–maalis- kaljan tekoaika,jos mielii heinänkorjuu pellolle ja elonkorjuu-october oluen panossa onnistua,huhtikuussa” luonnon oloissa” pantu lageri ei enää onnistu!!saa kypsyä sadonkorjuuksi ja viljelykauden päättäjäisiin–meidän kekrille.

  21. jussi p:nen
    23.3.2018 at 22:10

    savo-karjala lehdessä riviuutisena ,joulukuun 28 päivänä 1888 numero 101…………………..tehtaan kauppa:värtsilän oluttehtaan tohmajärvellä on irtaimistoineen oluenpanija joh.hyvönen tämänkuun 13 p:nä ostanut insinöri a. o. nordlundìlta………………………………..>>>>>>>>>joensuuhun veljekset laxell perustivat panimon ,nimi hasanniemen oluttehdas vuonna 1883,mikä ajautui konkurssiin ja wärtsilän tehtaalta tuttu nimi paul hendunen,tituleerataan jossain yhteydessä panimomestariksi,oli kait myöskin raivion hovin omistaja,hankki 1887 tehtaan omistukseensa 21000 markalla ,mutta jo seuraavana vuonna sekin siirtyi .hyvöselle ja nymanille 30000 markalla . hyvösen kuoltua hasanniemi myytiin 1894 joensuulais veljeksille,parviaisille,myöhempi nimi joensuun mallasjuomatehdas

  22. jussi p:nen
    27.3.2018 at 21:12

    mallastus ohje lähde:koskimies somersalo keittotaito koteja ja kouluja varten anno 1932. helvi koskimies tampereen talouskoulun ent. johtajatar eva somersalo tampereen kaupungin tyttöjen ammattikoulun ent. johtajatar. maltaat::jyvät pestään panemalla ne veteen,jolloin poistetaan pinnalle nousseet roskat,sitten ne pannaan säkkeihin ja säkit asetetaan likoamaan juoksevaan veteen. liotetaan 2-7 vuorokautta, kunnes jyvä halkeaa helposti pitkittäin ja kuori irtaantuu,mutta jyvä ei taivutettaessa katkea poikittain. jyvät,joissa silloin usein jo on ituja, kootaan pieniin kasoihin saunanparvelle tai johonkin viileään huoneeseen. tällöin ne itävät ja lämpö nousee, josta syystä niitä on hämmenneltävä…lämpöä ei saa päästää kohoamaan yli 17,5 asteen,koska silloin sokeria muodostava käyteaine vahingoittuu. kun itu(lehti) on tarpeeksi pitkä,n.1,5 kertaa jyvän pituus, idättäninen keskeytetään. kaikkeen tähän kuluu kotioloissa aikaa tavallisesti n.7 vrk. yleisesti on tapana lyödä maltaille löylyä (jolloin kuumentamiseen käytetään koivupuita). maltaista tulee tällöin tummia. maltaat kuivataan varovasti alussa miedossa ,sitten suuremmassa lämmössä(ei yli 70-80 asteen,koska niistä silloin tulee käyttökelvottomia,ns.lasimaltaita). 10kg:sta jyviä lasketaan saatavan 8-9kg maltaita. ne jauhetaan karkeiksi tai hienoiksi.edellisiä käytetään etupäässä kaljaan, jälkimmäisiä mämmin valmistukseen……tässä eväiksi…………………………………………………………………………………………………….mämmin valmistus::::6L vettä…..1kg mämmimaltaita……1,5kg ruisjauhoja…..puolikas teelusikallinen suolaa…hienonnettua pomeranssin kuorta: ja aloitetaan : 250g mallasta sekoitetaan 1L poreilevaa vettä ja ruisjauhoja levitetään runsas kerros puuron pinnalle. pata peitetään ja asetetaan lämpimään paikkaan 2 tunniksi. sitten sotketaan huolellisesti hiertimellä ja 1L poreilevaa vettä sekä uusi kerros maltaita, ja ruisjauhoja levitetään pinnalle. pata asetetaan uudelleen lämpimään paikkaan ja sutketaan tunnin kuluttua. tätä jatketaan aina tunnin välein ,kunnes vesi, maltaat ia jauhot on kokonaan käytetty. suola ja hienonnettu pomeranssinkuori(appelsiininkuori) lisätään maun mukaan ja mämmi saa kiehua10 min. sitä hyvin hämmentäen. se jäähdytetään sitten sitä koko ajan vatkattaessa.kun mämmi on täysin jäähtynyt, pannaan se tuohisiin, mutta niitä ei saa panna täyteen, koska mämmi paistettaessa kuohuu. tuohiset paistetaan uunissa n. 3 tuntia. mämmi on kypsää, kin tuohisen reunat ovat kuin hienon homeen peittämät, ja mämmihän tarjoillaan kylmänä , lisukkeina kerma ja sokeri perinteidemme mukaan…………………ja tänä vuonna laitilan kukko yhdessä kymppi mämmin kanssa mämmi oluen ,että……sama lähde,….ja heimo turuselle tueksi jokseenkin identtinen saippua ohje:…………saippuanvalmistus……..3kg jäterasvoja ….400g lipeäkiveä…10L vettä….2dl suolaa: rasva ja puolet vedestä pannaan kiehumaan. kun rasva on melkein sulanut, pannaan puolet lipeäkivestä ja puolen tunnin kuluttua toinen puoli. seos saa kiehua, kunnes se juoksettuu. silloin lisätään suola ja loput vedestä ja liemi saa vielä kerran kiehahtaa, siivilöidään ja pannaan jäähtymään. kun se on hyytynyt , leikataan se kappaleiksi ja pannaan kuivumaan…

  23. jussi p:nen
    30.3.2018 at 19:40

    tässä vihiä vanhoista kotomaisista oluen raaka-aineista:yle häme tiede13.10.2010 päivitetty10.04.2012.tammelan mustialan maatalousoppilaitoksen iso piipun pienpanimon suoma-olut ,mausteena perinne humala itäsuomesta valikoiduista humalakannoista,kanta otettu talteen n.vuosi 2000.olutmestari lassi puupponen……………………………..luonnonvarakeskuksessa ollin ohra ngb 13660 vuodelta 1927,helmi ngb 9554 1942…..humoloita:”suomi-jalo—puhdas,maanläheinen,hiukan sitrusta.toinen ”kauhavalainen”—-karkeahko ,appelsiini,inkivääri. hyödyllinen kontakti kotiolut.com sivunpitäjä suorama. matti räsänen ohrasta olutta-rukiista ryypättävää–mietojen kansanomaisten viljajuomien valmistus suomessa.——–jyväskylän yliopisto,etnologianlaitos.mutsos sevesas!

  24. jussi p:nen
    30.3.2018 at 19:50

    teitähän on menossa popula valkovuokko matkalle.kantsii pitää silmät avoinna,voi kenkä tökätä humalan juureen,tai jos etukäteen pystytte saada tietoa paikallisilta,hyvät edellytykset tehdä löytöjä uinuvissa tarhoissa.

  25. jussi p:nen
    8.4.2018 at 1:26

    johan hyvösen tiimoilta,kuka onnistuis löytämään värtsilän henkikirjoista,oliko hänellä perillisiä,esmerkiksi poika nimeltä aukusti synt.1885? jatytär johanna,synt. 24.6 1886.lesken nimi sofia aleksandra,kuollut 1904 helmikuu.avioitui h.edelmannin kanssa1894.

  26. Hakutulos
    8.4.2018 at 16:21

    1.5.1893 5.5.1893 Wärtsilä n:o 3 Oluenpanija Juho Hyvönen aivohalvaus 36 1 23

    Nuo tiedot löytyi helposti, Kuolin- ja hautajaispäivät, lopussa ikä.

  27. jussi p:nen
    8.4.2018 at 19:55

    jos kuoli 36vuotiaana,on syntynyt 1857,jos 16vuotiaana värväys,on kyseessä vuosi 1873-alkuvuosi -74,siis on aloittanut tuolloin matti marteliuksen ollessa päällikkö pajassa, marteliuksen otettua hatkat,elokuu 1879 hän oli 22-vuotias.mutta oliko hyvösillä perillisiä,kiinnostais jus erityisesti.

  28. jussi p:nen
    11.4.2018 at 14:21

    …..ja lisää.kirsti kejonen o.s. edelmann on julkaissut 2010 värtsilän oluttehtaasta ja panimomestari heinrich edelmann`sta kirjan `mollin neljä neljännestä.beer finlandin sivuilla osiossa historiikit…..lantmätare axel olivier nordlund,kera vaimon ja 4 lapsen,muutti värtsilään17.4.1872 värtsilään kiteelta……ölbryggare matts martelius joensuusta 6.2.1872…….oluenpanija juhana hyvönen synt.8.3.1857 muutti naimattomana värtsilään 5.4.1881,syntynyt kakkis?? nimisellä paikkakunnalla,voisko olla tienoollanne oleva kakku kyseessä?

  29. Värtsin lukija
    11.4.2018 at 15:25

    JUSSI P:NEN:lle välitettäväksi tietoja Juho Hyvösestä

    Suomen Sukututkimusseuran (HisKi) tiedoista poimittu:

    Värtsilässäkin syntyneiden tiedot löytyvät HisKistä vuoteen 1900 asti Tohmajärven ev.lut seurakunnan tiedoista. Eikä sieltä löydy kastettuja lapsia Juho Hyvösen ja Sofia Leinosen pariskunnalle.

    Kiinnostuin tutkimaan Juholle muuttokirjaan merkittyä Kakkis syntymäpaikkaa ja alla tulokset:

    Juho (Johannes) Hyvönen s. 8.3.1857 Johannes (S:T Johannes), Koskis
    isä: fabriksarbetare Kristian Andersson Hyvönen s. 1836
    äiti: Anna Johannesdr. Kukkonen s. 1830

    Juhon sisarukset (Johannes):
    2. Anders 25.11.1858 (30.11.1858) Koskis, kuollut 11.5.1859 rokko
    3. Aleksander 3.11.1862 (16.11.1862) Koskis, kuollut 19.8.1865
    4. Karolina 1.71865 (9.7.1865) Koskis
    5. Maria 23.1868 (31.3.1868) Rokkala Koskis k. 25.2.1870
    6. Maria Kristina 20.8.1870 (6.11.1870) Rokkala Koskis
    7. Wilhelmina 8.3.1873 (11.3.1873) Koskis
    8. Anton 18.9.1875 (28.9.1875) Koskis

    Juho muuttanut Värtsilään 21.8.1879 (S:T Johannes) ja edelleen Tohmajärvelle 5.4.1881 (muuttotietoihin merkitty syntymäaika 8.3.1857 ja syntymäpaikka Kakkis).
    Tätä paikkaa ei löytynyt Karjalan kartoista Johanneksen kunnan alueelta, löytyi Viipurin kuvernementin 1804 (1832) kartasta. Johannes on ollut Kakkis niminen ruotsalaisittain Kackis (mm. aikansa henkikirjoissa Kackis).

    Juho vihitty Koivistolla 27.12.1882 leipurin tyttären Sofia Aleksandra Leinosen (syntynyt 1860) kanssa. Sofian asuinpaikka vihittäessä: Koivisto, Ahtiala (31 L).
    Sofia muuttanut Koivistolle 19.6.1880 Pietarista ja vihittynä 9.1.1883 Tohmajärvelle

    Juho kuollut: 1.5.1893 Värtsilä 3 aivohalvaukseen, haudattu 5.5. 1893 Joensuuhun
    (liekö kuolinsyytä tutkittu tarkemmin suuremmassa sairaalassa Joensuussa ja siksi haudattu Joensuuhun) Oluttehdas Joensuussa!!!
    Sofia Aleksandra syntynyt Heinolassa talo 50: 20.6.1860
    isä: Bagar (leipuri) Johan Leinonen, äiti: Maria Sofia Forssel 42
    Sofian muuttokirjan tiedot 5.2.1894 Tohmajärveltä Joensuuhun varmentavat syntymäpaikkatiedot.

    Tohmajärvellä vihitty 28.11.1894
    Värtsilästä naimaton Heinrich Georg Edelman 22v. (s. 1872) ja leski Aleksandra Leinonen 34v. (s. 1860)

    HENKIKIRJAT (Oluttehdas)
    Viipurin lääni, Rannan kihlakunta, Kackis (Johannes) 1870 kuva 194:
    Kristian (Andersson) Hyvönen 36 ja v. Anna 30
    Kuopion lääni, Ilomantsin kihlakunta, Tohmajärvi (Värtsilä):
    1880 kuva 759 Värtsilä 3: v. Land?? (maanmittari) A. O: Nordlund 41, v. Nina 41 B 2-2, Ölbryggeridreng Johan Hyvönen 57, pig Anna Wettersstrand 56, dreng, Anton G?redberg 44, h. Maja 42, B 1-4
    1885 kuva 578 Värtsilä 3: oluenpanija Juhana Hyvönen 57, v. Sofia 60, sisar Karolina 65 (katso Juhon sisarukset) (ei merkittyjä lapsia)
    1890 kuva 342 Värtsilä 3: oluenpanija Juhana Hyvönen 57, v. Sohvia 60 (ei merkittyjä lapsia)
    1895 kuva 433 Värtsilä 3: oluenpanijan rouva Sandra Edelman 60, piika Ida Turunen 74
    1900 kuva 301 Värtsilä 3: oluenpanija Heikki Edelman L. 0-1 (= 1 tyttölapsi), p. (piika) Anni Väistö
    1905 kuva 508 Värtsilä 3: oluenpanija Heikki Edelman L. Lahja 87, (piika Susanna Parviainen)
    1910 kuva 620 Värtsilä 3: Oluenpanija Heikki Edelman 72, v. Kasimira kr L. Lahja 87, 2-0 sekä Uutila: Oluttehdas Osakeyhtiö Hyvönen&Nymannin tila
    1915 kuva 615 Värtsilä 3: Oluenpanija Heikki Edelman 72, v. Kasimira ??? L: 2-1 , sekä Uutila: Oluttehdas Osakeyhtiö Hyvönen&Nymannin tila

    Juhon sisaren muutot:
    4. Karolina s. 1.71865 (9.7.1865) Koskis. Muutot; Johanneksen pitäjä 19.4.1882 Tohmajärvelle, Tohmajärveltä 29.4.1887 Koivisto ja Wärtsilästä Tohmajärvelle 24.3.1893 Tohmajärveltä oluenpanija Rudolf Neschen vaimona 18.1.1894 Sortavalaan ( Rudolf Nesche on ollut Ruotsin kansalainen)

  30. jussi p:nen
    11.4.2018 at 23:06

    kiitän

  31. jussi p:nen
    12.4.2018 at 21:48

    ….paul ajax hendusen myöhemmät vaiheet:1888 helsinkiin UUTEEN OSAKE PANIMOON mestareksi n.vuodeksi,pienen aikaa poissa,come back 1890,kesällä1891 muutti raaheen raahen höyrypanimo ja vesitehtaan mestarin kuoltua tammikuussa ja toimi mestarina vuoteen 1909,lopetti terveyssyistä…..kysymys kuuluu ;oliko hän se värtsilän kirkon piirtänyt,rautasulaton” piällikkö”?

  32. jussi p:nen
    16.4.2018 at 20:26

    ……alkaminen entistä helpommaks!on tullut grainfatherin klykoolijäähdytiinpakeetti,n.1500€.samaan chilleriin voi kytkeä 4 eri käyntisatsia yht`à ikaan omilla lämmöillään,helppoa yee.

  33. Tutkija 2
    17.4.2018 at 8:52

    Yksi Wärtsilä, kiitos Jussi p:nen
    Vastaus kysymykseesi 12.4.2018 at 21:48. Wärtsilän kirkko rakennettu 1867 (Googlaa: TOLVAJÄRVEN RETKI 20.5 – 23.5.2011) matkakertomuksen mukaan.
    Hendusten syntymäaikoja:
    1. ruukinhoitaja Paul Hendunen s. 6.12.1824 Kontiolahti,
    1. Puoliso: Vihitty 7.10.1851 Tohmajärvi Maria Helena Jac.dr. Simonen s. 4.3.1822 Tohmajärvi, Onkamo, kuollut 5.9.1860 Joensuu 20, haudattu 10.10. 1860 Tohmajärvi
    Lapset:
    – Ida Karolina 10.12.1854, Värtsilä
    – Johan Edvard 20.4.1856, Värtsilä
    – Emma Maria 26.12.1857, Kontiolahti (Pielisensuu 20 = nykyinen Joensuu) (Kontiolahti RiKi 004 (1880-1890))
    – Paul Ajax 27.3. 1860, Kontiolahti (Pielisensuu 20 = nykyinen Joensuu)

    2. Puoliso: vihitty Paltamo 1862 (kuulutettu 9.2.1862) Hilda Maria Kyrenius s. 8.10.1836 Sortavala msrk, Tuokslahti. (Paul asui vihittäessä Suomussalmella)
    Hildan isä: cap C. H. Kyrenius ja äiti: Julj. Aurenius

    Kirkon rakentamisvuodesta voi päätellä, että Wärtsilän kirkon suunnittelija on Paul Hendunen s. 1824.

  34. jussi p:nen
    17.4.2018 at 12:52

    vielä ois mielenkiintoista tutteerata paul vanhemman vaiheet,muistikuva,jotta ois asuttanut pälkjärven kurikassa raivion hovia.en ole tuhannen varma,muistikuva kuitenni tämä.asun täällä muinaisen suur-suomen länsiosassa,aikeet lähiaikoina palata ”tynkä-suomeen” ” löysäläiseksi”,menee jo vimpo suora taivaltaissa.näin taas verestettiin värtsilän mennyttä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *