Vanhat valokuvat

Jänisjoen vanha silta oli komea ilmestys.

Värtsin arkistoissa on koko syksyn pyörinyt pari vanhaa valokuvaa, jotka on tänne lähetetty. Toisen kerrottiin esittävän lastenkotia, toisen vanhaa siltaa. Paikkakunnalle äskettäin muuttaneelle ne eivät paljon kertoneet. Aattelin jo järjestää kuvien tiimoilta lukijakyselyn, mutta sattumoisin tuli lainattua kirjastosta Otto Rummukaisen kokoama kirjanen ”Niiralan Hovi – Värtsilän kuntakeskus” vuodelta 1990, jolloin kunta oli täyttänyt 70 vuotta. Rakennuksen kuva oli kirjan kannessa ja silta löytyi sisäsivuilta. Tietojakin kirjasessa oli.

Kun Värtsilän kunta alkoi toimia itsenäisenä vuoden 1920 alusta, osti kunta saman vuoden syksyllä Niiralan Hovin. Myyjänä oli Värtsilän Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike (sittemmin Sisä-Karjala). Tilan päärakennukseen, joka tiettävästi oli rautatehtaan perustajan Arppen vanhimman pojan Edvartin (1841-1897) ajoilta, sijoitettiin kunnalliskoti. Rakennus sijaitsi suurin piirtein sillä paikalla, jossa on nyt Arppen muistomerkki.

Niiralan Hovin vanhassa päärakennuksessa oli monenlaista toimintaa.

Kun kunta rakensi uuden kunnalliskodin, ns. Valkoisen talon 1931, sijoittui vanhaan rakennukseen lastenkoti. Miten kauan sellainen on toiminut, ei ole tietoa. Värtsilän kunnalle rakennettiin uusi toimitalo 1950-luvulla, jolloin kunnianarvoisa entinen päärakennus purettiin sen tieltä.

Vanhan sillan tarinaa kerrotaan kirjasessa seuraavasti. 1800-1900 -lukujen vaihteessa tuli Niiralan Hovin omistajaksi sveitsiläinen Gottfrit Theuthardt, liikemies. Hän perusti sinne juustolan. Jänisjoen yli ei silloin ollut siltaa, vaan yli mentiin lossilla. Kerran Theuthardt hurautti hevosella lossille kovalla kiireellä. Hevonen putosi jokeen kärryineen päivineen ja hukkui. Paikalle sattunut Yrjö Koskinen pelasti miehen. Tämän jälkeen Theuthardt rakennutti sillan, joka palveli aina vuoteen 1959, jolloin nykyinen silta valmistui.

Värtsi julkaisee mieluusti vanhoja valokuvia, jotka liittyvät Värtsilään. Niitä voi lähettää sähköpostitse. Jos skannauslaitetta ei ole käytettävissä, kannattaa soitella toimitukseen. Kuvan muuttaminen digitaaliseen muotoon järjestyy sillä tavalla.

Kerrotaan vielä Oton kirjasesta sen verran, että se sisältää hänen omien kirjoitustensa lisäksi Sinikka Mikkosen kirjoituksen Valkoisesta talosta sekä Pirjo Rinteen muisteluksia Niiralan Hovista.

11 comments for “Vanhat valokuvat

  1. Jännä miten täysin ulkopuolisesta ulkopaikkakuntalaisestakin tämän kaltaiset kuvat ja tekstit ovat ylen kiinnostavia.

  2. Melko persoonallisen näköinen tuo puusilta on. Liekkö missään museoitu tämmösiä?

  3. Rääkkylässä Patamäellä oli vielä 60-luvulla samannäköinen hyppyrimäki! Tuosta voisi pudota samalla tavalla alas. 🙂

  4. Sillasta tallentunut kuva on vanhempi kuin ”vuodelta 1959”. Albumissani on nimittäin kuva todennäköisesti 1950-luvun alkupuolelta. Siinä poseeraa kaulaukkain kolme kaverusta: Pitkäsen Esko (myllärin poika), Lukkarisen Matti (luutnantin poika) ja Erkki Lintunen (Toivon poika, nykyisen Sinilinnun pihasta) Sillan keskiosassa oli tuolloin rakennelma, joka ilmeisesti oli tehty kantavuuden parantamiseksi. Joen itäpuolelta näkyy pieni pumppurakennus. – Niiralan Hovin päärakennus oli minulle yhteen aikaan mieluisa käyntipaikka, koska e.m. Pitkäsen Esko asui jonkin aikaa siinä. Talon ja joen välinen puisto oli jyhkeä ja mieliin painuva. Päärakennuksen ja sillalta nousevan tien välissä oli ulkorakennus, jossa sijaitsi puhelinkeskus. Eskon sisko Maija-Liisa oli jossain vaiheessa ”sentraalisantrana”. Sota-aikana talossa työskenteli armeijan hammaslääkäri. Muistan, kuinka äiti raahasi minua pitkin joenrantapolkua lääkärille, joka otti pois rikkinäisen maitohampaan. – Minulle on kerrottu, että Wilhelm Wahlfors oli osunut paikkakunnalle samaan aikaan kun Hovin päärakennusta oli purettu. Hän oli paheksunut purkutoimia ja sanonut, että pitäjän arvokkaimman rakennuksen purkavat. – Omana mielipiteenäni olen jo vuosia sitten sanonut, että Valkoisesta talosta olisi pitänyt tehdä kunnantalo, jossa olisi ollut tilat myös kirjastolle, kansalaisopistolle ym. tarpeille. Olisihan ollut mahtavaa rehvastella, että maailmassa johdetaan asioita kahdesta Valkoisesta talosta. Toinen on USA:ssa ja toinen Värtsilässä. Niiralan vanha päärakennus olisi nyt upea museo, jossa olisi näytillä myös Oy Wärtsilä Ab:n menneisyyttä.

  5. On pakko palata vanhalle sillalle. Olen alkanut epäillä, että Oton kirjasta poimittu kuva vanhasta sillasta on Kuosmasen silta Niiralasta, Sikkerivaaran tieltä. Vasemmalla häämöttävä talo olisi silloin Kuosmasen talo, oikealla ei näkyvissä rivitalot. Voisiko joku hieroa muistinystyröitään ja joko myöntää epäilyni tai sitten kieltää? Olisi Värtsilän historian tallentamista. Kiitos! E.L.

  6. Sivuilla oleva kuva ei esitä Niiralan hovia vaan viereistä puhelinkeskuksen taloa. Isäni Reino Laukkanen oli tilalla tilanhoitajana 1950-luvulla ja asuimme Niiralan hovissa, josta jäljellä on vain valokuva pääoven rapuilta. Ihmettelen miksi rakennuksesta ei löydy mistään kuvaa miltään nettisivulta eikä Museovirastonkaan kokelmista.

    Yt
    Ulla-Maria Johansen o.s. Laukkanen
    YLE:n Oslon kirjeenvaihtaja 1975-1999

  7. Hyvä, Ulla-Maria Johansen, minun muistini mukaan Arppen kartanon kuva on oikea. Se on joen puolelta otettu. Päädyssä oleva lisäosa on se paikka, missä sotilashammaslääkäri toimi. Rannan puolella oli kuvassakin näkyvä terassi. Talon katon yli pilkistää pihapuiden latvoja. Puhelinkeskus sijaitsi päädystä jonkin matkaa erillisessa pikku rakennuksessa.

    Muistini on tallentanut esillä olevan kuva jostain 1940-luvulta. Seuraavien vuosikymmenten ajalta en muista juuri mitään. Rakennukseen lie tehty jotain muutoksia.

    Olisi kyllä kova kiire saada tietoja kuvien kera kartanon eri vaiheista. Koetetaan toimia.

  8. P.S. Minulla on valokuva Arppen kartanon etupuolelta. Portaiden edessä seisoo vanhamallinen avoauto. Takana olevan tekstin mukaan Malisen auto.

    Kuvastakin voi päätellä, että kartano olisi voitu säästää museokäyttöön, jos se ei kelvannut kunnanvirastoksi, niinkuin olisi Valkoinen talo ilmeisen vähäisin muutostöin. Siellähän oli jo kirjastokin sijainnut jonkin aikaa.

    Tosin on muistettava, että sotien jälkeen Valkoinen talo tarjosi monille perheille asunnon. Ehkä siinä on syy uuden viraston rakentamiselle. Mutta ei kartanon purkamiselle.

  9. Ulla-Maria Johansen 25.8.2014

    vartsi.net-sivuilla oleva kuva on muistikuvani mukaan edelleen puhelinkeskuksen talo. Siitä vasemmalle sijainnut Niiralan hovi oli suurempi ja korkeampi rakennus, jossa pihan puolella oli 2 suurempaa ja 1 pienempi sisäänkäynti ( = 3 eri huoneistoa 1950-luvulla) ja joen puolella oli terassi, suuri sali ja ainakin kaksi muuta suurempaa huonetta, joista käytössä oli vain 1 huone. Sali ei ollut missään käytössä. Siellä oli tuoleja pinossa seinien vierillä ja vanha harmooni, jota me lapset käytiin soittamassa.



    Olen aikaisemmin kommentoinut vartsi.net-sivuilla olevaa kuvaa Niiralan hovista, joka mielestäni esittää vieressä ollutta pienempää, puhelinkeskuksen rakennusta fasaadista, jolloin tie oli rakennuksen oikealla puolella.
    Kartano oli puhelinkeskuksen vasemmalla puolella ja suurempi rakennus.
    Verkkosivuilla olevan kuvan ilmoitetaan olevan otettu kartanon takaa terassin puolelta. Siellä oli kyllä terassi, mutta talo oli suurempi ja raput
    korkeammat. Lisäksi siellä oli valtavan suuri sali ja ainakin kaksi normaalikokoista huonetta. Kartanon takaosan tiloista oli käytössä vain yksi huone.
    Ohessa valokuva kartanon rappusilta, pääsisäänkäynnin pihan puolelta 1950-luvulla, jolloin isäni oli Värtsilän, Niiralan kunnan maatilan tilanhoitajana.
    Kuvassa äitini Aino Laukkanen, veljeni Unto ja minä Ulla-Maria

    Ulla-Maria Johansen o.s. Laukkanen

  10. Ulla-Maria Johansenille: Toimin nyt tätini Raili Kontiaisen pyynnöstä. Hän haluaisi puhua kanssasi puhelimitse liittyen Niiralan Hovin rakennuksiin. Jos lähetät minulle sähköpostiosoitteesi niin toimitan Raili Kontiaisen yhteystiedon sinulle. Minun sähköpostiosoitteeni on markus.kontiainen@pp.inet.fi

  11. Ulla-Maria Johansenin lähettämä vanha valokuva ja teksti on lisätty hänen 25.8.2014 kirjoittamaan vastaukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *