”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. — Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus” (Jes. 9:1- 2, 5-6).
Suomi hiljenee joulun viettoon pakkasen paukkuessa ja vitivalkoisen lumen peittäessä maan. Mitäpä muutakaan voisi toivoa…monen mieleen palautuvat ne lapsuuden joulut, jolloin huopatossut jalassa, tuplalapaset käsissä, pari villapaitaa takin alla, paksu kaulahuivi kaulassa ja karvalakki päässä taivallettiin jouluaamun kirkkoon. Tänään meitä huolettavat enemmänkin starttaako auto pakkasessa ja onko tie aurattu. Silti suunta on sama: jouluaamuna kirkkoon.
Myös Värtsilä kietoutuu joulun hiljaisuuteen. Kiireet on kiirehditty ja nyt on aikaa hengähtää muutaman päivän ajan. Saamme nauttia rauhasta ja ajasta läheistemme kanssa. Muistamme myös niitä, jotka viettävät joulua yksinäisyydessä.
Joulun sanoma on kestävä. Se on kestänyt yli 2000 vuoden ajan. Sinä aikana ovat monet maailmanvallat sekä aatteet romahtaneet ja menettäneet merkityksensä. Profeetta Jesajan ennustus on täyttynyt. Betlehemin tallissa syntyneen lapsen valo on kestänyt ja kantanut yli aikojen, niin hyvien kuin huonojenkin. Se valo on valaissut pimeän maailman aina ihmisten sydänten sopukoita myöten.
Jumala tuli maailmaan pienessä lapsessa niin kuin Jumalan voima tulee esiin heikkoudessa, köyhissä, syrjäytyneissä, orvoissa ja kaikissa, joiden sydän on murtunut. Tänäkin jouluna Jeesus-lapsi syntyy yhtä todellisena kuin jokaisena jouluna aiemminkin. Lapsen syntymä antaa uuden toivon. Pimeyteen koittaa valo. Me olemme tottuneet pimeyden ja valon vastakohtaisuuteen. Nyt, joulun aikana kuulutetaan sanoma valosta. Pimeys voi olla pelottavaa, mutta myös suojaavaa. Valo antaa nimittäin asioille merkityksen ja luo päämääärän, mutta valo myös paljastaa.
Jeesuksessa täyttyivät profeettojen kirjoitukset – ja vieläkin enemmän: hän syntyi koko maailman valoksi. Hän tuo ilosanoman kaikille kansoille. Hän voittaa ne voimat ja mahdit, jotka orjuuttavat meitä, hän tuo rauhan sydämeen. Jeesus on sydänten kuningas ja hallitsija, valtakuntansa Herra ja kuningas, joka kerran ilmestyy kirkkaudessaan.
”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen”.
Siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa kaikille Värtsin lukijoille ja kaikille värtsiläläisille!
Markus Kontiainen, TM, pastori
Tämä joulu on nyt tällainen, sanoi pappi Liperin kirkon jouluaaton hartaudessa 2013. Kirkkokansa ravisteli sateenvarjoistaan enimpiä vesisateen jäämiä. Monet jättivät kävely- tai suksisauvat kirkon eteiseen, osa toi kepit tullessaan kirkkoon. Kirkko oli täynnä. Jonkun verran ihmisiä jäi seisomaan kirkon takaosaan, koska parville pääsy oli estetty urkuremontin vuoksi. Tunnelma oli harras huonosta säästä huolimatta. ”Enkeli taivaan…” oli taas niin mukava laulaa.
Vuodet eivät ole veljeksiä. Tämä joulu oli nyt tällainen. Vettä on satanut viikon verran ja kaikki lumet ovat kohta sulaneet. Jäätiköt ovat vielä syrjäteillä ja pihamailla jouluna sulamatta. Järvissä on täälläpäin jäätä noin 10 senttiä. Ehkä sekin sulaa vielä pois ”ennen talven tuloa”
Alpo