Sally Boysen: Maailman älykkäimmät eläimet, Readme.fi 2010.
Luomakunnan herralla, ihmisellä olisi paljon opittavaa eläimistä. Eläimet eivät nimittäin ole niin tyhmiä kuin luulemme. Ne pystyvät jopa loogiseen ajatteluun.
Kapusiiniapinat käyttävät työkaluja ja osoittavat merkkejä oikeudenmukaisuudesta. Afrikkalaiset harmaapapukaijat pystyvät käyttämään ja ymmärtämään ihmisten kieltä. Santa Cruzin tikkasirkut pystyvät käyttämään tikkuja apunaan, tonkiessaan hyönteisiä ja toukkia puun koloista. Simpanssit työntävät keppejä termiittikekoon ja kun termiitit tarttuvat keppiin, ne ottavat kepin huulilleen ja syövät ötökät suihinsa.
Boysenin kirja on jaoteltu seitsemään osaan, jotka kertovat työkalujen käytöstä, viestinnästä, imitoinnista, sosiaalisesta oppimisesta, peilikuvan tunnistamisesta, numeerisista kyvyistä, eläinten kielestä, yhteistyöstä, jne…
Hevosilla on hyvä muisti ja ne pystyvät lukemaan ihmisen pienintäkin elekieltä ja reagoimaan siihen. Korppi pystyy laskemaan ja osoittaa sen nokkimalla tiettyä numerokoodia. Simpanssi pystyy koskettamaan numeroita tietyssä järjestyksessä. Hylkeet pystyvät myös loogiseen ajatteluun.
Sally Boysen on pitkän linjan eläintutkija. Jo peruskouluaikoina hän kiinnostui eläimistä ja ahmi kirjastosta kaikki eläinkirjat. Kun hän yliopistossa meni eläinten käyttäytymistieteen kurssille, alkoivat elämäntehtävät selkiytyä. Siihen asti hän oli vakaasti sitä mieltä, että hänestä tulee eläintarhan lääkäri.
Kotoisissa puitteissamme on toki havaittu eläinten oppimiskyky, mm. koirien ollessa kyseessä. Se miten paljon eläin ajattelee loogisesti on eri asia. Sanotaan, että koira toistaa oppimaansa käyttäytymismallia jatkuvasti ja odottaa siitä palkkiota.