Patsaan tarina

Arppen patsas Vanhassa Värtsilässä.

Verkkolehden toimitus on löytänyt hienon kuvan Arppen patsaasta Värtsilän rautatehtaan konttorin edessä todennäköisesti vuodelta 1934. Kun minulla oli onni lähes 60 vuotta myöhemmin Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana olla mukana patsaan myöhemmissä vaiheissa, kerron tässä niistä Värtsin lukijoille.

Rasmussenit ja Aarre Partanen (oik.).

Karjalan Liitolla oli tapana järjestää Helsingissä Karjalan Talolla luovutetun Karjalan pitäjäesittelyitä. Vuorollaan sellaista tarjottiin myös Värtsiläisten Seuralle. Seuran johtokunta tarttui innolla tilaisuuteen. Matkan rahoittamiseksi paistettiin piirakoita, vatruskoita ja muitakin karjalaisia herkkuja. Seuran valmistamia vanhan Värtsilän karttoja myös oli myytävänä. Seuran toimintaa esiteltiin ja kerrottiin vanhan Värtsilän silloisesta tilasta ja elämästä.

Päivän kuluessa oli tilaisuus tutustua myös vuorineuvos Wahlforssin nuorimpaan tyttäreen, Susanna Berner-Rasmusseniin ja hänen mieheensä. Tilaisuudessa sovittiin myös, että he tulevat myöhemmin syksyllä seuran vieraiksi Joensuuhun.

Patsaan paljastus Suomen Värtsilässä.

Lokakuun 7. päivänä 1992 se sitten tapahtui. Rasmussenien mukana oli myös Värtsilän tehtaan viimeinen terveydenhoitaja Anna-Liisa Nyman. Päivän ohjelmaan kuului vierailu Värtsilän Lukkotehtaalla. Isäntänä oli tehtaan henkilöstöpäällikkö Kari Härkönen, joka vei meidät tehtaan esittelyn jälkeen varastona toimineeseen väestönsuojaan. Eräällä hyllyllä oli pronssinen rintakuva, josta Härkösellä ei tuntunut olevan tarkempaa tietoa. Yhteinen toteamus oli, että kyseessä oli Arppen patsaan rintakuva, ja ettei sen paikka ole kellaritiloissa. Sovittiin myös, että seura hoitaa asiaa.

Vierailulla Joensuussa.

Seurasi neuvotteluja hankkeen rahoituksesta ja patsaan sijoituspaikasta. Kysymyksistä päästiin yhteisymmärrykseen, vaikkakin Kitee olisi ollut asiasta sijoituspaikkana kiinnostunut. Neuvosto-Värtsilä kieltäytyi luovuttamasta patsaan jalustaa ja esitti, joskaan ei virallisesti, rintakuvan luovuttamista heille. Jalusta teetettiin Joensuussa ja patsas pystytettiin uudelleen Värtsilän kunnantalon edustalle elokuulla 1994.

Jk. Susanna Wahlforss oli juuri ennen talvisotaa valmistunut sairaanhoitajaksi ja toimi Pälkjärven sotasairaalassa. Tanskalainen lääkäri Berner-Rasmussen tuli auttamaan Suomea sotaponnisteluissa ja sijoitettiin myös Pälkjärven sotasairaalaan. Työn ohessa nuoret tutustuivat, ihastuivat, rakastuivat ja menivät naimisiin. Näin sota-aikanakin voi kehittyä koko elämän kestävä romanssi.

Aarre Partanen

3 comments for “Patsaan tarina

  1. Vaikka olin kuullut tuon patsastarinan se on hyvä tarina tai tositarina meidän jokaisen kuulla ja tietää. Kiitokset kunniapuheenjohtajalle sen kirjoittamisesta lukijoiden tietoisuuteeen.
    Pusan Mirja

  2. Palautan tähän Aarre Partasen kertomuksen Arppen patsaasta. Ja lisäksi seuraava tieto Johannes Takasen teoksista: Vuonna 1878 Tehttailija N.L.Arppe vainajan rintakuva valokuvan mukaan, kips (1000). – Siis kipsiveistos. 1000 markkaa. Mutta entä sitten se metallinen?

  3. Karjalan maa -lehti on julkaissut 25.8.1936 ilmestyneessä numerossa
    Arppen patsaan julkistamis tilaisuudesta joka pidettiin 23.8.1936 useita artikkeleita:

    Nils Ludvig Arppen muistopatsas. Sivu 1.

    Sivu 2. Pankinjohtaja R. V. Fieandin pitämä puhe ”Nils Ludvig Arppen elämäntyö”

    Linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2010731?term=V%C3%A4rtsil%C3%A4n&term=mylly&term=myllyn&term=lopettamiseen&term=myllyss%C3%A4mme&term=V%C3%A4rtsil%C3%A4&term=V%C3%A4rtsil%C3%A4ss%C3%A4&term=V%C3%A4rtsil%C3%A4%C3%A4n&page=1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *