Airolan julkisivu.
Värtsillä on ilo esitellä piirroksia Värtsilän entisen kunnanlääkärin Airolan huvilasta. Ne ovat helsinkiläisen Emil Henriksonin käsialaa, tehty vuonna 1916. Lieneekö näitten piirustusten mukaan rakennettu Jänisjoen varteen?
Piirrokset löytyivät Pekka Kunnaksen tilan papereista. Ne on aina tunnettu Airolan huvilana, mutta miten piirrokset ovat Kunnakseen joutuneet, siitä ei ole minkäänlaista tietoa. Myös rakennusten pohjapiirroksia on olemassa.
Komeat ovat olleet Airolan huvilasuunnitelmat, millainen lie sitten rakennuksesta tullut. Näkemisen arvoinen on myös vuonna 1934 rakennettu Kunnaksen hirsinen talo Sääperinjärven rantakunnaalla. Vastaavanlaisia hirsirakennuksia lienee jäljellä Värtsilässä vähän, tiettävästi vain Kaustajärven entinen koulu.
Airolan sisäänkäynti.
Hyviä kuvia Airolan mansardikattoisen huvilan suunnitelmista. Liekö mihinkään aikoinaan rakennettu. Tuon tyylisiä rakennuksia rakennettiin paljon omakotitaloina Suomessa 1920-luvulla.
Jänisjoen Airolassa ei ollut kattoa näkyvillä. Katto oli siis käytännössä tasakatto; todellisuudessa ehkä kuitenkin loivalappeinen tai matalaharjainen. Mutta ei näkyviä räystäitäkään ollut. Jos ei sitten takasivulla yhtä kappaletta.
Hienoa, että Pekka Kunnas on näin paikallisia perinteitä kunnioittava mies. Monesti tuli hänen kotitalonsa suuressa tuvassa poikettua ja ikäerosta huolimatta isä-Manun ja setä-Lassin kanssa jutusteltua.
Olihan siellä Sääperin vastarannalla, Kunnaksen tuntumassa toinenkin mitä ilmeisimmin huvilaksi alunperin tehty, lähes tasakattoinen, mutta yksikerroksinen lautarakennus, jossa eleli ainakin 1950-luvulla onkikalamies henkeen ja vereen, nimittäin Hynysen Alekka. Tämä Alen tontti oli tietääkseni erotettu Kunnaksen maista jo ennen rajavartioaseman perustamista.
Uskon, että saamme kaikki vielä paljon selvyyttä puheena oleviin pytinkeihin; alku ainakin näyttää lupaavalta. Ei ole vaaraa, että kävisi kuten entisellä professorilla, joka sanoi oppilailleen, että tämä asia näyttää täysin selvältä, mutta odottakaahan, kunnes minä selvitän sen teille.
Haponojan ja Jänisjoen ”kainalossa” ollut Airolan huvilaksikin mainittu rakennus oli todella tasakattoinen ja paksulla saumatulla pellillä katettu rakennus. Olin sitä purkamassa aikoinaan. Muistan rakennuksen 1960-luvulta lähtien, jolloin siinä asui Ida Tuovinen. Silloin tällöin poikettiin Idan luo ”tsajulle”. Ida myi talon tontteineen tädilleni Aini Järviselle, joka asui usean vuoden kyseisessä rakennuksessa, kunnes sai kunnostettua uuden kodin tontilla olleeseen keskeneräiseksi jääneeseen taloon. Kaksikerroksinen kuutionmuotoinen tasakattoinen talo oli vielä monta vuotta tyhjillään, kunnes eräänä kesänä se sitten purettiin. Jo aiemmin yläkerta oli purettu, nähtävästi oli tarvittu puutavaraa siihen toiseen tontilla olleeseen taloon. Jäljelle jäi vain hirsinen tuparakennus.
Rakennus on aikanaan ollut varsin näyttävä, sillä siihen on kuulunut myös ehkä lasiverannat järvelle päin ja joitakin muita tiloja, joista on voitu päätellä kivijalan perusteella. Ida Tuovinen ja tätini asutti talvisin pääosin tupaa, sillä kamari oli aika viileä pakkasilla.
Rakennuksessa on toiminut aikoinaan myös rajavartiosto. Sotavuosilta jäi muistoksi kranaatin sirpaleiden jäljet talon toisen kerroksen lautavuorissa. Sirpaleita löytyi myös purettaessa sahanpurujen joukosta.
MInulla on sellainen aavistus, että Airolalla oli tarkoitus rakentaa parempi huvila ko. paikalle, mutta sota tuli väliin ja rakentaminen jäi.Jostain talon komeroista löytyi aikoinaan mm. lääketiedettä käsitteleva kirjasto, joka oli lainattu Värtsilän kirjastosta joskus 1930-luvulla. En tiedä onko se vielä tädilläni tallenssa, vai onko ajan hammas sen jo syönyt.
Nyt paikalla on siis pieni harmaa hirsimökki, joka on käsittääkseni talon vanhin osa.
Komeita rakennuksia on aikoinaan osattu tehdä. Olen joskus nähnyt alkuperäiset piirustukset Patsolan koulusta. Suorastaan mykistyin! Miten kaunis rakennus on sittemmin mennyt möykyksi laajennusten ja korjausten yhteydessä.Jos piirustukset ovat vielä tallella jossain, olisi mukava saada ne näytille vaikka tähän lehteen.
Eipä ole tämänkään huvilan piirustusten salaisuus vielä selvinnyt?
Airola valmistunut lääkäriksi 1934 ja nuo piirustukset tehty jo 1916 eli tuskin on hänen teettämät. Helmi Kokki tullut opettajaksi Värtsilään 1928 eli ei sovi oikein hänenkään huvilahankkeisiin nuo kuvat.
Sääperin molemmat huvilat ( Airola ja Alen mökki) olivat kattorakenteiltaan kaiketi saman tyylisiä pulpettikattoja. Olikohan samat rakentajat asialla?
Mites jos tuo piirustusten huvila/talo oli tarkoitus rakentaa Kunnaksen maille?