Runsaasti palstatilaa

Sanomalehdet toivat Värtsilää melkoisesti esille 77 vuotta sitten, olihan paikkakunnan rautatehdas maan suurin. Satavuotisjuhlien kynnyksellä oli ainakin Karjalainen suonut runsaasti palstatilaa jo etukäteen. Niin Arppe kuin Wahlforss esiteltiin kuvien kera tehtaasta puhumattakaan.

Otsikko kertoi, että suuria juhlallisuuksia oli odotettavissa, läsnä olisivat tasavallan presidentti ja pääministeri, hallituksen jäseniä sekä suurteollisuuden ja sanomalehdistön edustajia.

Paikkakunnasta kerrottiin, että kehitys on teollisuuslaitosten turvin muuttanut kokonaan sen kuvan, mikä näille seuduille oli aikoinaan ominaista. Lehti hehkutti, että ”takapajuisesta, harvaan asutusta erämaasta on kohonnut nykyinen Värtsilä, joka tällä hetkellä on maamme tärkeimpiä teollisuus- ja liikekeskuksia.”

”Tehdaslaitosten ympäristöltä on saloasutus paennut ja tilalle kohonnut väkirikas yhdyskunta, jolla jo on ulkonaisestikin kaupunkikuva. Virallisesti on Värtsilä vuodesta 1921 lähtien ollut taajaväkinen yhdyskunta, jossa nykyisin on 3 000 asukasta. Talot ovat suureksi osaksi yhtiön omistamia työväenasuntoja, mutta paljon on myöskin muita taloja, jopa kivestä rakennettujakin.”

”Seudun väestön pääelinkeinona on luonnollisesti teollisuus, mutta myöskin voimaperäistä maanviljelystä harjoitetaan, jonka tuotteille tehdasasutus on luonut hyvän menekin. Viljavat savimaat Jänisjoen varrella ovatkin maanviljelykselle sopivat ja antavat runsaasti viljaa.”

Karjalainen muisti kertoa historiasta myös vaikeuksia, joita Arppe kohtasi rautatehtaallaan. ”Niinpä 1859 syttyi tuhoisa tulipalo. Arppen raudanluja tahto, tulevaisuuden usko ja liikemieskyky pelasti yrityksen tämän tulipalon aiheuttamasta, niin kuin myöhemmin muistakin pulmallisista tilanteista.”

”Arppe kuoli ennenaikaisesti kesken kuumeisten kiireiden ja suunnitelmien, mutta perilliset jatkoivat perustajan työtä ja toiminta muovautui vähitellen niihin uomiin, joissa se suurin piirtein on pysynyt tähän päivään asti.”

Tuotannosta mainitaan muun muassa: ”Wärtsilän takkirauta valmistetaan suo- ja vuorimalmista sekä ala-arvoisesta romusta Hämekosken kolmessa sähkösulatusuunissa. Vuotuinen tuotanto nousee 4000 tonniin.

Martinlaitos valmistaa tästä valanteita valssilaitosta varten. Martinlaitoksessa on yksi 20 tonnia vetävä uuni ja kaksi 12 tonnin vetäviä. Tuotanto on 17 000 tonnia valanteita.

Valssilaitoksessa valmistetaan eri lajista ja suuruista kauppatavaraa, betonirautaa ja puolituotteita langanvenyttämöä, vannerautatehdasta ja naulatehdasta varten.

Teollisuustavaratehtaassa valmistetaan hehkutettu ja kovana vedetty rautalanka, kylmänä valssattu vannerauta ja lankanaula.”

Erikseen mainitaan, että 1929 rakennettiin Wärtsilän tehtaiden täydennykseksi galvanoimislaitos piikkilankaosastoineen. Se oli ensimmäinen Pohjoismaissa.