Martin Widmark/ Christina Alvner: Frankensteinin kummajainen, Tammi 2011
Nelli Rapp on kauhuagentti, jolla ei ole vielä yhtään urotyöstä annettavaa hopeista helmeä agenttipinssissään. Nellin paras kaveri on koira nimeltä Lontoo. Pian koittaakin ensimmäisen tehtävän aika. Nellin on otettava selville kuka on frankensteinilainen ja tietysti yritettävä parantaa hänet. Frankenstenilaiset kun ovat tunteettomia ja pahansuopia. Nellin esimiehenä toimii opettaja Lappaja-Leena, jolta Nelli saa kirjeitä katuviemärin kautta. Ulosottomies Sakari Kivelä osoittautuu todelliseksi frankensteinilaiseksi. Mitäpä muuta Nelli voisi tehdä kuin aloittaa vakoilupuuhat.
Kirja vaikuttaa hauskalta alle kymmenvuotiaille suunnatulta seikkailulta. Widmark on tekijämies ja näyttää siltä, että hän saa kertomukseen myös huumoritehoja melkoisesti. Lapsen mielestä tarina on totisinta totta ja sehän siinä parasta onkin. Vaaran tuntu ja lupaus onnellisesta lopusta suorastaan leijailevat ilmassa.
Nelli keksii juonen, jonka avulla hän saa Sakari Kivelän tulemaan tutun terveydenhoitajan luo. Itse hän suunnistaa paikalle muka potilaana. Ja hyvinhän Sakarin ja terveydenhoitajan tapaaminen sujuu. Kihlajaisilmoitus löytyy tuota pikaa lehdestä. Nellille kilahtaa viemäristä ensimmäinen hopeinen helmi pinssiin hyvin suoritetusta työstä.
Kirja tarjoaa tyypillisen tärkeät elementit lapsilukijalle: jännitystä ja todentuntua ja lopulta loppuidyllin, joka yleensä on tärkeää lapsille suunnatuissa kirjoissa. Koulunsa aloittaneet tuskin tarvitsevatkaan ns. ongelmaproosaa. Lapsille on annettava turvallinen lukukokemus. On hyvä, että lukemaan oppineille tarjotaan nykyisin riittävästi laadukasta lukemista.