Värtsilä ja Pälkjärvi

Puutavaran ajo antoi töitä.

Värtsilässä 1853 toimintansa aloittanut rautatehdas avasi ansiomahdollisuuksia myös pälkjärveläisille. Maantien valmistuminen 1860 -luvun alkuvuosina Pälkjärveltä Värtsilään edesauttoi työssäkäynnin mahdollisuuksia. Niinpä suuri osa Pälkjärven tilatonta väestöä siirtyi ansiotyöhön Värtsilän tehtaalle. Työmiehiä tarvittiin järvi- ja suomalmin nostotöissä. Lämmitykseen tarvittavan polttopuun hankintaan tarvittiin hakkuumiehiä.

Talolliset puolestaan hankkivat tuloja puutavaran ajosta sekä malmirahdista. Ilomantsin Möhköltä tuodun takkiraudan kuljetus Korpiselän Karalista Jänisjärven laivaväylän pohjoispäästä tarjosi työtä suurelle joukolle hevosmiehiä.

Osa kyvykkäimmistä tehtaalla työskennelleistä apumiehistä saattoi saada tehtaalta vakinaisen paikan ja muutti myös pysyvästi asumaan Värtsilään.

Arppen suku

Arppen patsas.

Monella Arppen sukuun kuuluneella henkilöllä on ollut merkittävä osuus Pälkjärven kehityksessä.

Kun Pälkjärven pappila tuhoutui tulipalossa tammikuun alussa 1851, uuden pappilarakennuksen ”toimeenpanija” oli tuolloinen Värtsilän rautatehtaan perustaja Nils Ludvig Arppe.

Pälkjärven kirkon tuhoutuessa heinäkuussa 1860 uuden kirkon paikkaa selvitettäessä apua pyydettiin N.L.A:n velipuolelta, valtioneuvos Adof Edvard Arppelta. Varsinainen rakennusurakka meni myös Arppen sukuun. Nils Ludvig Arppe oli kuollut 1861, joten urakka kirjattiin nyt Arppen perillisten nimiin. Arppen perillisinä jatkoivat lähinnä N.L.A:n pojat Nils J. Edvard ja Klas Ludvig Arppe.

Valtioneuvos Adolf Edvard Arppe oli omalla arvovallallaan auttamassa pälkjärveläisiä myös kirkon alttaritaulun hankinnassa.

Kunnallisneuvos Nils Edvard Arppe oli 1879 lunastanut omakseen Pälkjärveltä Rannanhovin perintötilan, jota hän tarjosi kunnalle koulutilaksi. Kunta osti 1883 Rannanhovin, jossa Pälkjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa.

Rannanhovin vävy, professori, senaattori ja valtioneuvos, Adolf Edvard Arppe rakennutti itselleen 1800 -luvun jälkimmäisellä puoliskolla Jänisjärven länsirannalle Linnunvaaran hovin, jonka rakennuspiirustukset tilattiin arkkitehti Edelfeltiltä, kuulun taidemaalarin isältä.

Pälkjärven arvokkain hovi, Alahovi, siirtyi myös perinnön kautta Arppen sukuun. Kun vuodesta 1857 lähtien Värtsilän tehdasta johtanut Klas Ludvig Arppe kuoli 1891, hänen leskensä Lotten Arppe, o.s. von Fieandt, muutti lapsineen 1892 Alahoviin, jonka hän oli saanut perintönä 1888 kuolleen isänsä, kenraali Erik Gustav von Fieandtin jälkeen.

Värtsilän toripäivät

Värtsilän alatori.

Jo ennen Värtsilän kunnan perustamista vilkkaan liikekeskustan torilla aluksi kaksi kertaa kuukaudessa ja loppuvuosina joka perjantai pidetyt toripäivät tulivat pälkjärveläisille erittäin tutuiksi. Talolliset tulivat torille kauppaamaan kaikenlaisia maataloustuotteita, käsityöläiset omia valmisteitaan ja työttömät etenkin kesäaikaan marjoja ja kaloja.

Viljam Laasonen kirjoittaessaan vanhasta pälkjärveläisestä ruoka- ja ruokailuperinteestä kertoo, että hänen isänsä yhdessä sisarensa miehen Matti Immosen kanssa kävi vuosien 1909 – 1914 aikana myymässä Värtsilän torilla lihaa. Matti Immonen kauppasi myös lanttupaistikkaita ja naurishautoja, jotka tekivät hyvin kauppansa.

Pälkjärveläiset eivät käyneet torilla ainoastaan myymässä tavaroitaan, vaan tori oli myös erittäin suosittu ostospaikka. Laasonen mainitsee, että erittäin suosittuja kotiin viemisiä olivat vesirinkelit, joita myytiin naruun pujotettuina lenkkeinä.

Kylien siirto Värtsilään

Anonniemen ja Kuhilasvaaran kylät Jänisjärven itäpuolelta kuuluivat Pälkjärven pitäjään ainakin jo 1600 -luvun alkupuolelta lähtien. Sijaintinsa vuoksi asioiminen Pälkjärven keskustaan oli kuitenkin useiden vuosisatojen ajan hankalaa.

Jo 1909 oli annettu määräys eräiden kylien ja kylänosien siirtämisestä Värtsilään. Tuolloin hanke kuitenkin hautautui muutamiksi vuosikymmeniksi, mutta nousi uudelleen esiin 1935, jolloin määrättiin Jänisjärven itäpuoliset kylät siirrettäväksi Värtsilän kuntaan 1.1.1936 lukien.

Kylien siirtoa voidaan pitää järkevänä monista eri syistä. Värtsilä oli itsenäistynyt omaksi kunnaksi 1920, joten matka uuden kunnan keskukseen oli paljon lyhempi kuin Pälkjärvelle. Lisäksi kulkuyhteydet olivat parantuneet ratkaisevasti, kun kylät saivat 1920 -luvulla maantieyhteyden Värtsilään.

Pälkjärvelle menetys oli merkittävä, sillä asukasluku väheni noin 500 hengellä. Lisäksi pitäjä menetti kaksi vauraimpiin lukeutunutta kylää.

Muita yhteyksiä

Värtsilä kuului perustamisestaan lukien yhdessä Pälkjärven ja Tohmajärven kanssa Tohmajärven nimismiespiiriin, jonka nimismiehenä toimi, aina viimeiseen alueluovutukseen saakka, asessori Weli Ruuth.

Samoin Värtsilä, Pälkjärvi ja Tohmajärvi yhdessä muodostivat Kiteen tuomiokuntaan kuuluneen Tohmajärven käräjäkunnan.

Värtsilän kunta kuului Pälksaaren piirimielisairaalan kuntainliiton perustajakuntiin. Liiton hallinnossa ovat värtsiläläisistä toimineet: hallituksessa johtaja K. F. Jokela, valtuustossa kunnan edustajina kauimmin K. F. Jokela ja Eero Siitonen sekä tilintarkastajina pankinjohtaja, myöhemmin ministeri, Tyko Reinikka, pankinjohtaja Vihtori Ahpo ja opettaja Eero Siitonen.

Tietolähteinä käytetty:

Könönen Tahvo; Pälkijärven pitäjäs, 1891

Saloheimo Veijo; Pälkjärven historia, 1963

Tuovinen Sirkka Liisa; Pälksaari 1925 – 1945

 

11 comments for “Värtsilä ja Pälkjärvi

  1. Kiitos Unto tiivistetystä
    ja laadukkaasta Värtsilän ja
    Pälkjärven yhteisen historian
    kertauksesta!

  2. Terve,
    äitini on Ester Immonen synt. 21.9.1914 Korsossa ja isoisäni(isovanhempien vihkiraamatin mukaan) on Antti Immonen, synt. 19.4.1860 Tohmajärvellä ja vaimo Kustaava Immonen (omaa sukua en tiedä) synt. 3.9.1884 Tampereella, saattaa olla omaa sukua Selin?. Heille syntyi 5 lasta, joista äitini oli toiseksi nuorin. Muistikuvani mukaan mulla oli ”serkkuja” Kiteellä Värtsilässä sisarukset Matti ja Lisa Immonen, jotka molemmat muuttivat 60-luvulla Helsinkiin. Kävin serkkujeni luona joskus 50-luvun lopulla yhdessä äitini serkun Kalle Immosen kanssa. Olen kerran kysynyt Tohmajärven kirkkoherran virastosta tietoja mutta ne mielestäni olivat eri Antti Immosesta? Olisiko mahdollista saada jostain tietoja suvustani?

  3. Värtsilän toripäivät

    Olipa tuo Ilmakka lähtöinen Unto kaivellut historian hämystä esiin mukavan tiedon ukistani Matista. Myiväthän hän ja Heikki Laasonen, ( mummini veli ) Värtsilän torilla 1909 – 1914 mm lihaa ja lanttupaistikkaita.
    Voi kun saisi vielä joskus paistikkaita maistella, vaikkapa Värtsilä- päivillä ! Vihje vihje !!!

    Paavo muhkeasta Kakusta

  4. Pekka, olet varmaan tutkinut jo netistä Hiskin. Siellä on merkitty Antti Immonen s. 19.4.1860 Petravaarassa.
    Voi olle eri henkilö, kuin etsimäsi.

    Immosia on Hiskissä synt. 855 henkilöä Tohmajärvellä.
    Värtilässä lisää.

    SSHY-Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys, siellä on kirkonkirjat skannattuna. Onnea etsintöihin.

    Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

  5. Mikkelin maakunta-arkistossa on Karjala-tietopankki-
    palvelu KATIHA karjalaisista sukujuurista kiinnostuneille.

    Kuulin siitä vasta tänään joten en ole ehtinyt tutkailemaan.

  6. Tässä linkki Tellervon mainitseman Karjala-tietokantasäätiön etusivulle, josta pääsee KATIHAn verkkoversioon http://www.karjalatk.fi/

    Katihaan on tallennettu luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat. Värtsilää ja Tohmajärveä sieltä ei näin ollen löydy siitä huolimatta että osa Värtsilästä jäi luovutetulle alueelle.

    Itselleni Katihasta on ollut paljon hyötyä.

  7. Terve!
    Nimeni on tosiaankin Juhani Härkönen ja olen syntynyt Joensuussa v. 1949.
    Äitini oli Tyyne Härkönen, omaa sukua Tohmajärven Perivaaran Simosia. Syntynyt v. 1914.
    Isäni oli Ensi Ilmari Härkönen ja syntynyt Pälkjärven Pälksaaressa vuonna 1904.

    Miksi minä näitä tänne kirjoittelen? Siksi, että isäni oli löytämäni työtodistuksen mukaan toiminut mittamiehenä Wärtsilän martinlaitoksen työmaalla vuosina 1936 ja 1937. Heräsi halu selvitellä, millainen tehdasalue oli 30-luvulla.

    Onko tehtaasta olemassa mitään aluepiirustusta tai muuta kaaviota? Löytyykö jostakin internetin syövereistä lisää valokuvia?

    Olen talven aikana lueskellut näitä Värtsin kertomuksia suurella mielenkiinnolla.

    Olen käynyt Värtsilässä viime keväänä pälkjärveläisten Valkovuokkomatkalla.

    Kevätterveisin,

    Juhani Härkönen

  8. Juhani Härkönen, klikkaapa tuosta oikealta Värtsiläisten seuran sivuille. Sieltä voi löytyä tietoa. Pj. on Aulis Kosonen. Yhdistyksessä on useita muistitietoisia, mm. Hilkka Partanen. Yhdistys on julkaisssut myös kirjoja, joissa rajan taakse Värtsilän esiintyy.

  9. Antti Immonen s.,19.4.1860 Tohmajärvi tietääkö kukaan hänen sisaruksensa?

  10. Antti Immosen s 14.4.1860 vanhemmat ja sisarukset:
    Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

    11.1.1858 Petravara 2 b.s. Petter Immonen Elisab. Piiranen 24 Agneta Mar.
    19.4.1860 Petravara 2 b.s. Petter Immonen Lisa Piiranen 27 Anders
    25.12.1865 Petravaara N:o 2 Bs. Petter Immonen H:u Lisa Piiranen 33 Petter
    24.10.1869 Järventaus N:o 10 Bs. Petter Immonen Lisa Piiranen 36 Petter
    27.3.1872 Järventaus 10, Pag 152 B:en Petter Immonen H:u Lisa Piirainen 38 Henrik

    5 tapahtumaa löytyi.

  11. Petter Immonen ja Liisa Piirainen pariskunta ja Petravaara jäikö se Venäjän puolelle ja Järventaus Kitee???

    Miten em henkilöiden syntymä paikat sukujuuret ei ole ehkä tietoja 😀😀😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *