Helli kuopataan

Värtsiläistenkin sosiaali- ja terveyspalveluista vastannut Helli lakkautetaan. Asiasta kertoi Ylen Pohjois-Karjalan radio, joka oli haastatellut Tohmajärven kunnanjohtajaa Olli Riikosta.

Hellin isänä pidetyn Riikosen mukaan toiminnalle ei saatu tarpeeksi poliittista tukea. Kuntien suurimpien poliittisten ryhmien edustajat ja kuntajohtajat ovat päätyneet ratkaisuun neuvottelussa torstaina.

Palvelujen uudelleen järjestämisestä neuvottelivat Kiteen, Tohmajärven ja Kesälahden edustajat. Rääkkylä erosi Hellistä aiemmin. Tarkoituksena on, että uusi hallintomalli olisi toiminnassa ensi vuoden alusta. Kuntien valtuustoihin asian ennakoidaan tulevan marraskuussa.

Liikelaitosmallista aiotaan luopua. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kaavailujen mukaan Kiteen kaupungille. Hellin organisaatio on koettu liian mutkikkaaksi ja toimintoja on arvosteltu paljon.

4 comments for “Helli kuopataan

  1. Toivottavasti muukin muutuu kuin nimi… ja unohtavat Liikelaitos etuliittteen! Jai sitten suoraan Oy jos tulosta (voittoa) tehda peruspalvelulla.. veromarkoilla.. Voi voi ja lämminleipä

  2. Ja toivoa voi sitäkin, ettei uutta tekemään palkata taas konsultteja.

    Helli -nimessä sinänsä ei olisi mitään vikaa, se taisi olla lähes ainoa asia, joka kunnolla pelitti. Jos nimi muutetaan, on otettava uusiksi monta asiaa kirjekuorista lähtien.

    Tästä tulikin mieleen, että Värtsiin ei saanut varmaan tänä aamuna yhteyttä. En ymmärrä teknisistä asioista, mutta ilmeisesti kyseessä oli painokoneen laakerivika, kuten suuremmillakin lehdillä. Varaosat jouduttiin hakemaan kai Saksasta, josta Suomen asioita nykyisin säädellään.

  3. Olen kirjanpitäjänä seurannut vastaavanlaisia ”liikelaitoksia” muualla Suomessa, enkä yhtään ymmärrä, mitä ihmettä varten kuntien pitää näitä sos-ter.-palveluita ulkoistaa. Kunnathan nämä palvelut kuitenkin ostaa ostopalvelusopimusten perusteella palveluitten tuottajilta, elikkä niiltä yrityksiltä tai yhdistylsiltä, jotka tarjouskilpailut ovat voittaneet kulloistenkin
    ”pisteytysten” mukaan. Ne sopimukset, joita itse olen nähnyt, sisältävät pykälän, jossa palveluntuottaja (yhdistys) lupaa maksaa ostajalle takaisin, jos yhdistykselle on jäänyt palvelun tuottamisesta ylijäämää, ja sama toisinpäin, jos saatu korvaus ei ole riittänyt, seuraavana vuonna kunnalta haetaan lisäsuoritus alijäämän kattamiseksi. Näitten tapausten pohjana yleensä se, että kunnassa on rakennettu esimerkiksi uusi palvelutalo, johon on saatu RAY:N avustusta (valtionavustus). Jostain ihmeen syystä kunnat eivät kai voi saada näitä avustuksia, joten pitää kierrättää jonkun ”kannatusyhdistylsen” kautta. Kirjanpitäjän maalaisjärjellä ajateltuna ihan turhaa byrokratiaa, asioita käsitellään monissä yhdistyksen kokouksissa, kunnan lautakunnissa. Ja sitten nämä kuntayhteenliittymät. Onkohan kiinnitetty huomiota siihem, kuinka paljon työaikaa käytetään ajelemiseen pisteestä a pisteeseen b, ja kuinka paljon kilometrikorvauksia maksettu näistä ajeluista? Liekö se tämä PARAS-hanke-systeemi, joka sotkee nämä sos-ter-palveluasiat. Eikös palvelut toimineet hyvin ennen vanhaan ? Ainakin tiesi, mihin pitää milloinkin ottaa yhteyttä, jos oli joku hätä. Mie haluaisin entivanhaset terveyskeskukset ja sosiaalitoimisto takaisin, ja lakiin muutos, että RAY voi antaa avustukset suoraa kunnalle. Ja joka kylälle, tai ainakin melkein, ”neuvolatoimipiste”, jossa saa käydä valittamassa pikkuvikansa, näyttää kipeän kurkkunsa ja mittauttaa poskiontelo-ongelmat. Ei me osata hoitaa isojen alueitten asioita vaikka niin luullaan. Ja sitä 1,2 miljoonan laskuvirhettä Hellissä en kyllä ymmärrä. PISTE.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *