Terveyspommi

Miltä maistuisi? Kuva Lissu

Nykyisin puhutaan ja kirjoitetaan paljon ns. superruuista eli ruoka-aineista, jotka sisältävät tavallista runsaammin ihmisen hyvinvoinnille tärkeitä ravintoaineita. Niitä olisi hyvä nauttia päivittäin, että pysyisi terveenä ja elämä olisi laadukasta. Ei niitten nauttiminen sentään ihan ikuista elämää lupaa – mutta melkein.

Eräs tällainen superruoaksi luokiteltava on aronia, tuo kiiltävän musta ja happaman makuinen marja. Olin joskus kuullut jotain sen terveellisyydestä, mutta silloin ei vielä ”kolahtanut”. Pari viikkoa sitten sain ”aroniaherätyksen” pyöräillessäni tässä asuinalueellani. Meni mihin suuntaan tahansa, niin joka puolella on aroniapuskia, joiden oksat notkuvat marjojen painosta. Maistelin niitä aina ohi kulkiessani ja joka kerta veti suuta väärään. Siitä huolimatta kiinnostukseni aroniaa kohtaan heräsi. Hain tietoa netistä ja kirjoista.

Ravintoarvo ja terveysvaikutukset

Aronioissa on erittäin korkea fenolipitoisuus. Hilloissa fenolit säilyvät hyvin (70%), mehussa fenoleista on jäljellä vain 20%, kuivaus hävittää fenoleja paljon. Aronioissa on runsaasti flavanoideja, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita. Aronia on erinomainen antioksidanttilähde – jopa viisi kertaa parempi kuin mustikka.

Aronia torjuu verisuonten kalkkeutumista, estää sydän- ja verisuonisairauksia, verenpaineen nousua ja alentaa kolesterolia. Se torjuu virtsatievaivoja, tulehduksia ja flunssaa, estää syöpää ja diabetesta, edesauttaa ruoansulatusta, auttaa suolistovaivoissa ja parantaa muistia. Marjat torjuvat mahahaavaa, maksavaurioita ja silmätulehduksia. Aronia puhdistaa elimistöä ympäristömyrkyistä ja suojelee UV-säteilyltä. Se vahvistaa myös immuunipuolustusta. Venäjällä aroniaa on käytetty luonnonparannuskeinona jo vuosikymmeniä. Henkilöiden, joilla on alhainen verenpaine, ei pitäisi käyttää aroniaa jatkuvasti.

Kokeiluja

Kävin muutama päivä sitten poimimassa rantapuiston pensaista kulhollisen luomulaatuista aroniaa. Huuhtelin ne lävikössä. Yhden pellillisen laitoin uuniin 50:n asteen lämpöön ja annoin olla siellä yli vuorokauden. Niistä tuli ihan syömäkelpoista naposteltavaa. Loput surautin sauvasekoittimella hienoksi ja pakastin pieniin rasioihin. Kokeilin sosetta sekä puuron että maustamattoman jogurtin kanssa ilman sokeria ja totesin, että kyllä sitä pystyy syömään. Marjat ovat kuulemma parhaimmillaan ensimmäisten pikkupakkasten jälkeen. Nyt sitten odottelen hallaöitä ennen kuin jatkan säilöntäpuuhiani.

Lukijalle

Hyvät Värtsin lukijat. Millaisia kokemuksia teillä on aroniasta? Miten olette sitä säilöneet ja miten käyttäneet?

 

Share

35 comments for “Terveyspommi

  1. Maija- Liisa
    9.9.2011 at 7:31

    Sain aronia-herätyksen joitakin viikkoja sitten hautausmaalla
    käydessäni omaiseni haudalla. Aronia pensas notkui marjojen
    painosta vesitiinun vierellä. Kuuma päivä kun oli, joku mies
    huuhteli tiinussa samalla itseään. Hän osoitti minulle aroniapuskaa ja sanoi että tuosta kun keität ”ruikkukiisselin”,
    on terveellinen juoma.

    Tonttini kulmalla kasvaa aiempien asukkaiden jäljiltä aronia
    pensas, jota en aiemmin osannut oikein noteerata miksikään.
    Tänä syksynä ei jää sen sato poimimatta.

  2. 9.9.2011 at 9:18

    Kun Joensuun uusi kirjastotalo rakennettiin,
    istutettiin takapihalle aroniapensaita. Syksyisin
    ruska-aikaan ne olivat erittäin kauniita.
    Mutta jonkun vuoden kuluttua ne oli poistettava,
    sillä jotkin rakkarit keksivät pommittaa marjoilla
    rakennuksen vaaleaa seinää joka syksy.

    Työkaverini vaalean Volvon parkkipaikka oli varjoisassa
    paikassa puun alla. Syksyisin hän ei voinut pitää autoa
    omalla paikallaan sillä pulut ja muut linnut pudottivat
    sinisiä pommeja suoraan auton katolle.

    Aronian jälki oli kuulemma erittäin vaikeasti poistettavissa
    vaalealta pinnalta.

    —-

    Kyllä en ymmärtänyt marja-aronioiden päälle Lehmossa
    asuessamme vaan kannoin niitä kassikaupalla kompostiin!

  3. Alpoaatos
    9.9.2011 at 9:36

    Meillä aronia pensaita laitettiin varmaankin vain koristeeksi. Kokemukset ovat edellä kuvatun kaltaisia. Kun maistelee niin vetää suuta väärään. Ja koska ne eivät kelpaa linnuillekaan ennen kuin pihlajanmarjat on talvella syöty niin ei ole kelvanneet minullekaan. Saa nähdä tuleeko kokeiltua kun sitä kerran noin ylistetään. Muutama ämpärillinen odottaa nälkäisiä talvilintuja täälläkin.

  4. Muistelija
    9.9.2011 at 10:16

    Sain naapurilta niitä joku vuosi sitten ja kilpaa rastaiden kanssa kerättiin. Rastaat eivät pelänneet edes mukana olevaa koiraani.
    Mehua niistä valutin mehumaijalla ja mielestäni oli tosi hyvää.

  5. Sirpa Tuunainen
    9.9.2011 at 17:29

    Hei! Olen jo monen viikon aikana usein ajatellut, mistä saisin aroniaa, tiedän sen hyvät vaikutukset muutaman vuoden takaa! Maku on outo, mutta ihan syötävä!

  6. Päivikki salminen
    16.9.2014 at 10:25

    Aroniasta saa hyvää mehua, kun laittaa puolet omenaa. Kuoren karvaus poistuu mausta. Hyvä smoothie tulee, kun laittaa aronian joukkoon banaania ja luonnonjogurttia. Yhtään ei maistu tanniini. Sokeriakaan ei tarvitse lisätä. Löysin myös hilloreseptin, johon oli aronian sekaan laitettu banaania. Tulee varmaan vielä kokeiltua sitäkin tänä syksynä.

  7. Erkki Lintunen
    16.9.2014 at 10:39

    Fantastista! Jälleen Luojan apteekin oksilta tarjola apua vaivoihin!

    Kun vain kehtais! Pilleripurkkeja saa vaivatta! Sohvalla Kauniiden ja rohkeiden kanssa istuminen on mukavampaa kuin puskassa puuhastelu ja hellan luona heilastelu.

  8. Sirkku Kainulainen
    18.9.2014 at 21:01

    Marja -aronia Viking. Iso, mehukas kuin rypäle. Keittämättä paras mehuna. Tein viinihappolla puolukkatuoremehun ohjeella ja ihanaa tuli. Pullotin sokeroituna kuumennettuihin pulloihin ja hyvin säilyi.
    Tehosekotinsauvalla tein kuin puuroksi viinihappoveteen ja annoin olla muutaman päivän jääkaapissa. Siilasin ja sokeroin ja sitten pullotin.
    Samoin teen muillekkin marjoille. Ei enää keittämistä. Vitamiinit ja koostumus luonnollisempi. Nyt kokeilen tuoremehua tehdä pihlajasta. Niitä kun on tänävuonna runsain mitoin.

  9. Kalevi Tikka
    18.9.2014 at 21:54

    Olen Sirkun kanssa samoilla linjoilla. Tein vuosi sitten aroniamehun viinihapolla, survoin marjat petkeleellä ja pastoroin sitten viidenlitran gallonoihin ja hyvää tuli.

    Vadelmasta samalla tavalla ja Sirkun vihjeen mukaisesti taidankin sotkea aroniaa ja pihlajanmarjaa mutta mikä olisi sopiva suhde, varmaankin neljännes pihlajaa tai hieman vähemmän.

    Aronia mehua voi valmistaa myöskin mehumaijan avulla, mutta viinihapon kanssa valmistettuna on selkeästi parempaa.

  10. visutar
    15.11.2014 at 16:29

    Helppoa on aronian säilöntä. Pakastin ne minigrippusseihin. Puoli pussia marjoja ja lasillinen vettä kiehautetaan, jäähdytään juomakelpoiseksi ja nautitaan. Marjat syödään, vaikka niissä ei olekaan juurikaan mitään makua. Sokeria ei tarvita!

  11. 22.9.2015 at 23:03

    Onhan noita aronian marjoja tullut kuivateltua useampanakin syksynä, tänäkin syksynä kuivateltiin yli 70 litraa! Mustikoita vain runsas 30 litraa. Niitä sitten jauhetaan tehosekoittimella puolen litran purkillinen kerralla jääkaappiin ja siitä jauhosekoitusta runsas ruokalusikallinen aamujogurtin päälle. ei tarvitse ostaa kalliita sokeroituja marja-jogurtteja. Pari vuotta sitten keräiltiin Hardanger-viddasta variksen marjoja lähes kymmenen litraa ja kuivateltiin nekin samoin jauhettaviksi. Vaikka se kuulostaisikin kuinka uskomattomalta tahansa, voin kertoa, että variksen marjat avotunturissa ovat makeita, kuin sokeroituja, samoin juolukat. Ilmeisesti johtunee siitä, että saavat runsaasti aurinkoa..

  12. Reino A
    23.9.2015 at 19:10

    Enpä malta olla hiljaa tuossa variksenmarja asiassa. Varsinkin kun niitä tuli viime viikolla maisteltua avotunturissa. Meillä kasvaa kaksi eri variksenmarjarotua.
    Tuolla pohjoisessa on aivan oma rotunsa, pohjanvariksenmarja eli kaarnikka. Kutsutaan sitä myöskin tunturimustikaksikin. Erinomainen vitamiinilähde pohjoisessa. Mehustettuna jopa lemmenjuomaksikin kutsuttu. Hyvää se ainakin on. Taitaapa kellarissa sitä olla pullo parhaillaankin.
    Puolukkaa, sanoinkuin mustikkaakin oli ja on suorastaan yllinkyllin. Marjanpoiminta kielto tuli jo toissapäivänä omalta emännältä.
    Että tällaista syksyä tällä erää.

  13. Alpoaatos
    23.9.2015 at 22:14

    Tuolla tunturin tyhjänkävelyreissulla joku tiesi kertoa, että variksenmarjojen siemenet pitäisi sylkäistä pois koska siemenissä on eräänlaisia piikkejä tai väkäsiä, jotka voivat tukkia suolistoa. En tiedä onko perää, mutta syljeskelen kyllä muutenkin ne jyvät pois. Kyllä tunturissa imeskeltäviä marjoja riittää.

  14. 25.9.2015 at 21:58

    Vajaa kymmenen vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa saimme lainata norjalaisen tuttavan kalamajaa avotunturissa. Taivaltelimme sinne hänen opastuksellaan runsaan pari tuntia, koukkasi hän matkalla marjoja mättäältä käteensä ja nakkasi ääntä kohti todeten ”hvis maten tar slut, kan man spise sånt här”. (Mikäli ruoka loppuu, voi syödä näitä) Silloin pääsin tosiaan tutustumaan ensi kertaa makeisiin variksen marjoihin, eikä hän syljeskellyt edes pienempiä roskia pois, enkä ole syljeskellyt minäkään, eivätkä ole tarttuneet suoliin. Ovat tainneet narrata Alpoaatosta, tosin tarttuuhan toisilla jopa omenan siemenet umpisuoleen!?!? Itse olen syönyt omenat siemenineen ja pureskellut hienoksi, nekin sisältävät sitä terveellistä ”Amygdalinia”, minkä itsekukin voi googlailla. Aikoinaan vanhat (joita vanhempi jo itse olen ) kertoivat niissä siemenissä olevan hengenvaarallista SINIHAPPOA, lienee tosin hitaasti tappavaa, kun tässä jo on 8.s kymmen alulla.
    Niistä pohjolan variksen marjoista en tiedä valitettavasti mitään, kun olen kierrellyt pää-asiassa Hardanger-viddaa ja keski-norjaa, se kalamajakin on jossain Haukelifjällin reunamilla puurajan yläpuolella. Tosin nyt kun vilkaisin variksenmarjoja norjaksi (krekling.) näkyy niitäkin olevan kahta eri lajiketta. Tässä kun on alettu kirjoitella näistä terveellisistä kasveista ja marjoista laitankin mukaan tällaisen ” http://www.rolv.no ”, josta olen itse haeskellut tietoja, jotka avautunevat myöskin kouluruotsilla.
    terv. mikko.

  15. Jussi Raerinne
    26.9.2015 at 22:31

    Omenansiementen sinihaposta en osaa sanoa näin äkkipäätä mitään, mutta sen sijaan ne sisältävät kylläkin haitallisia (myrkyllisiä) syanidiyhdisteitä. Aikuiselle ihmiselle hengenvaarallinen kerta-annos mainittuja siemeniä on kuitenkin peräti n. kahvikupillinen, joten useimmilla meillä ei liene todellista vaaraa tätä mittaa ylittää!

  16. Maija Varonen
    2.9.2016 at 9:07

    Nämä marja- aroniat kypsyvät hyvää vauhtia pihoilla ja puutarhoissa.

    Tässä Lissun ansiokkaassa jutussa kommentteineen on monta hyvää
    säilöntä- ja käyttöohjetta tälle terveelliselle marjalle.

  17. alpoaatos
    2.9.2016 at 9:45

    Aronian marjojen kuivaus kiinnostaisi. Onko kellä kokemusta? Mustikoita olen kuivannut ja ne ovat liian työläitä kuivattavia. (siis minun mielestäni)

  18. Leo Härkönen
    2.9.2016 at 10:58

    Ostin markkinoilta saskatoon-vadelma-mustikka -hilloa ja havaitsin sen maultaan todella hienoksi. Ja sillä näyttää olevan melkoisia terveysvaikutuksiakin. Hintavaa se oli, joten arvovieraita se tuolla jääkaapissa odottelee.
    Saskatoon näyttää suomeksi olevan marjatuomipihlaja, minulle aivan outo kasvi.

  19. erkki lintunen
    2.9.2016 at 11:27

    Omenan kuivatus menossa. Maistuvat karamelleja paremmilta talvellakin.
    Suosittelen!!! – Pihlajanmarjat vielä puussa ja konjakki Alkossa. Tarkoitus kuitenkin valmistaa pihlajanmarjahilloa. On sitten erinomaista ruuan lisänä.

  20. Lissu
    2.9.2016 at 11:27

    Marjatuomipihlajaa eli saskatoonia käytetään koristeistutuksina mm. puistoissa. Marja on oikein hyvänmakuinen. On kuulema kovasti lintujen mieleen. Ystäväni kertoi, että heidän pihallaan olevasta puusta linnut ehtivät yleensä korjata sadon ennen heitä.

    Tässä linkki toiseen kirjoittamaani aroniajuttuun.

    http://www.vartsi.net/2011/09/17/lissun-koekeittiossa/

    Ämpärillisen keräsin toissapäivänä näitä terveyspommeja ja säilöin samalla reseptillä kuin viisi vuotta sitten.

  21. Sirpa Kinnunen
    9.9.2016 at 20:49

    Olen ihastunut aroniaan! Syön sellaisenaan jäätelön, jugurtin ja puuronkin kanssa. Maku on hyvä, ei kitkerä! Aronia on kuulemma terveellinenkin!

  22. mari
    16.9.2016 at 14:42

    Kuivasin musta-aroniat seuraavasti.
    1) kokonaisten marjojen huuhtelu lävikössä
    2) marjat soseeksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimella
    3) marjasose tiheään siivilään. Soseen painelu lusikalla tai kauhalla enimpien mehujen poissaamiseksi. (Mehun voi ottaa talteen erikseen ja säilöä pulloihin)
    4) Valutettu sose voipaperille uunipellille.Levitä sose ohuelti n. 0,5 -1,5 cm. Älä painele sosetta tiiviiksi vaan lohko pinnalle viiltoja.
    5) kuivata uunissa alle 50 asteessa. Sekoita sosetta välillä tasaisen kuivatuksen aikaansaamuseksi. Sose kuivuu irtonaiseksi rouheeksi, eikä jää kiinni voipaperiin.
    6) Kuivuneen soserouheen voi säilöä sellaisenaan tai jauhaa vielä tehosekoittimella tai sauvasekoittimella jauheeksi.

    Voit myös kuivattaa soseen hyötykasvikuivurissa tai kiertoilmauunissa. Tilapäisen hyötykasvikuivurin voi tehdä pahvilaatikosta ja auton sisälämmitinpuhaltimesta.

    Pahvilaatikko väärinpäin sosepellin päälle ja pahvilaatikon pohjaan, joka on nyt kattona tuuletusaukko.
    Aivan aluksi pahvilaatikon kannen kolme kansiläppää teipataan pystyyn seiniksi. Yksi läppä jätetään teippaamatta, jolloin saadaan luukku, mistä auton lämmityspuhallin voi puhaltaa lastikkoon, kun lastikko on käännetty ylösalaisin. Autopuhallin laitetaan puhaltamaan laatikon ulkopuolelta em. luukusta sisään. Luukun voi joko kiilata pysymään auki tai teipata auki.
    Laatikon sisällä olevaa lämpötilaa voi tarkkailla kinkun paiston elektronisella mittarilla. Johdon pääsdä oleva mittausantura/piikki laitetaan tuuletusaukista laatikkoon ja näyttörasia jätetään ulkopuolelle.
    Meillä riitti autopuhallin pienimmällä teholla, minkä lisäksi laatikossa olevaa lämpötilaa pysty vielä hienosäätämään asteen tarkkuudella asettamalla autopuhallin laatikon alalaidassa olevasta puhallusluukusta hieman kauemmas (noin 10-15 cm).
    Pahvilaatikosta itsetehtyyn kuivuriin voi laittaa sosetta kuivumaan useammalle tasolle.
    Kuivaustasot kannattaa olla ilmaa läpipäästäviä esim. Tiheää verkkia tms.

  23. Alpoaatos
    18.9.2016 at 21:22

    Mari ei olekaan totellut mainosmiehiä, jotka jatkuvasti hokevat, että kaikki on tehtävä helposti ja nopeasti. Taidanpa kokeilla tuota pahvilaatikko viritelmää. Siinä saattaisi toimia myös hiusten kuivaaja.

  24. martta
    18.9.2016 at 23:30

    Ei kannata kokeilla hiustenkuivaajaa. Sitä ei voi pitää päälllä pitkään kerrallaan ilman ylikuumenemisriskiä. Muutama minuutti ja jos ainä väliin jäähdyttelee niin taitaa kyllä uudet marjat kypsyä ennenkuin edelliset kuivia.
    Meiltä saa linnut aroniat. Ns. oikeita marjoja niin paljon ja muita luonnon herkkuja. Itse en tykkää aronian mausta enkä halua pita muita marjoja sekoittamalla. Pari pakkasyötä kun tulis niin karpalot kypsyvät.Näkyy tulevan ja niille vielä kolo pakasteessa.

  25. Kalevi Tikka
    19.9.2016 at 17:12

    Kuinka se olikaan kansansadussa se sanonta makuasioista. ”Yksi maku puurolla ja eri maku syöjillä. ” Tykkään aroniasta ja tänä vuonna ne ovat erityisen mehukkaita. Ravintosisällöltään aronia päihittää menen tullen monet käytetymmät marjat. Ainoa vika niissä lienee siinä kun ne ovat niin helppoja poimia. Seisoo vain puskan vierellä ja mättää sangon täyteen marjoja.

  26. Mirjami Hakala
    23.9.2016 at 19:55

    Pitkälle sain lukea kommentteja ennen kuin löysin omien kokemusten mukaisia! Tutustuin jo joskus 2008 Marja-aronian terveysvaikutuksiin ja olen siitä asti käyttänyt niitä ihan vain pakastettuna. Pakastettaesa marjat makeutuvat ja niitä voi hyvin käyttää sulattamatta puuroissa ja smoothiessa. – Muistaakseni kuitenkin aikoinaan olisin lukenut, että pensaita on kahdenlaisia ja toinen lajike noista on makeampaa.

  27. Tarja Holopainen
    22.2.2017 at 22:49

    Istutimme Viking marja-aronioita pellon laitaan v.2001 nyt ne ovat 3 metrisiä. Niitä on kerätty ja kuivatettu kokonaisina saunan jälkilämmössä. Niitä käytin yleensä yrttiteehen liotettuna. Viime syksynä keräsimme pari ämpärillistä pakastimme ne kokonaisina ja toimme tänne kaupunkioloihin. Olen syyskuusta asti valmistanut niistä smoothieta kypsän banaanin, liotetun luomuviikunan ja maustamattoman jogurtin kanssa. Sokereita ei tarvitse lisäillä karvaus on poissa ja poissa on myös tulehduskierre jaloissa. Aineenvaihdunta pelaa ja kiloja on pudonnut 7. (Samalla jätin kyllä myös leivän pois sekin vaikutti tietysti.)
    Olo on tosi hyvä suklaan ja makeanhimo on poissa. Suosittelen kokeilemaan. Viikuna on erittäin emäksinen ja marja-aronia sisältää paljon antioksidantteja joten siinä on superyhdistelmä.. Smoothiet ja viherjuomat ovat tosi hieno asia tein jo v 1990 luvulla viherjuomia voikukasta ja nyt se sitten on todettu superruoaksi.

  28. Paula Valtanen
    28.4.2017 at 10:14

    Montako vuotta menee istutuksesta siihen, kun saa satoa aroniapensaista?

  29. Paula Valtanen
    28.4.2017 at 10:17

    Entäs kaskatoonista? Montako vuotta istutuksesta kunnes saa satoa?

  30. 28.4.2017 at 19:09

    Aronia pensas tuottaa sato aika pian, talo johon muutimme elokuussa 2014 ja joka oli rakennettu edellisenä vuonna, niin aronia tuotti jo ensimmäiset marjat. Viime syksynä sain 10 litraa aitariviltä noin litra ja metri. Kun pensas kasvaa satoa tulee paljon. Aroniasta on joitakin erilaisia lajikkeita mehukkaampia ja kuivempia. Jostakin syystä kuivemmat kelpaavat paremmin Tilheille kuin vetisemmät.

  31. 21.9.2017 at 18:29

    Terve

  32. Hanna Laakso
    26.9.2017 at 13:41

    Mahtava sekoitus tulee,kun laitat t.sekoittimeen aroniaa,pihlajanmarjoja,omena,ABpiimää ja n.1rkl hunajaa.

  33. Mummi
    12.10.2017 at 20:52

    Aroniatuoremehuamehua olen tehnyt jo vuodesta 1996, kun Helsingin Sanomissa oli silloin ohje. Hyvää ja terveellistä. Hyytelöä olen myös tehnyt.

  34. Raila Tierma
    14.10.2017 at 12:02

    Meillä aronia-pensas teki tänä vuonna ennätyssadon. Siitä on tähän asti tehty hilloa, mehua, pakastettu sinältään torttu aineiksi talvea varten ja sitten niin siitä tulee ektra hyvää viiniä (mehusta). Nyt se on niin suuri, että pitää leikata.

  35. Alpoaatos
    14.10.2017 at 13:24

    Noita pensaita pitäisi varmaan leikata aika rohkeasti ja usein. Minä leikkasin yhden pensaan juurta myöten ja yhdessä kesässä se kasvoi melkein metriseksi. Muita pensaita leikkasin kuten parturi, vain latvoja tasaten. Ne jäävät niin honteloiksi että oksat eivät jaksa kantaa marjojen painoa. Ehkä joku kokeneempi osaisi neuvoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *