Tutkimusvene eteni soutuvauhtia. Laitteita tarkkailivat Juha Hartikka (vas.) ja Alpo Rummukainen. Kuvat EJ
Veneen perässä oleva musta mötikkä, lähetin/vastaanotin, on tärkein laite kuvauksessa. Se lähettää veden alla kahteen suuntaan ääniluotauskeilaa.
Sääperinjärven syvemmän osan pohjaa kuvattiin sunnuntaina kaikukameralla. Tarkoituksena oli löytää viitteitä puna-armeijan pommikoneesta, jonka kerrotaan pudonneen järveen viime sotien aikana.
Sääperi säilytti salaisuutensa toistaiseksi, vaikka useita jatkotutkimusten arvoisia ”myhkyjä” pohjasta havaittiin. Mielenkiintoisin alue oli Hiidenvaaran edustalla.
Koneen uskotaan olevan Tubolev SB-2, jonka osia löydettiin sotien jälkeen Kukkovaaralta. Takavuosikymmeninä oli Värtsilässä vielä elossa ihmisiä, joilla oli omakohtaisia havaintoja tapahtumasta. Konetta on etsitty aiemminkin, mutta tuloksetta.
Tällä kertaa asialla oli kaksi yksityishenkilöä, diplomi-insinööri, tuotesuunnittelija Juha Hartikka Liperin Käsämästä ja Värtsin lukijoille tuttu Alpo Rummukainen Viinijärveltä. Miehet urakoivat harrastuksensa parissa sunnuntaina kolme tuntia. Syvännettä kuvattiin systemaattisesti ympyrää kiertäen sekä ristiin ajaen.
Onpa Sääperiin hankala laskea venettä.
Pohjakuvat analysoidaan tietokoneen avulla. Sen jälkeen olisi sukeltajien vuoro tehdä tarkempia tutkimuksia. Hartikka on valmis luovuttamaan pohjakuvat, jos joku on halukas tekemään niitten perusteella jatkoselvityksiä.
Kovin helppoa ei lentokoneen jäännösten löytäminen tule olemaan, sillä se saattaa olla jo melko pieninä osina, jotka ovat suurimmaksi osaksi ruostuneet olemattomiksi. Esimerkiksi siivenkärkiä voisi vielä löytyä. Sääperissä on syvyyttä maksimissaan 6-7 metriä. Sukeltajat pystyvät näkemään eteensä metrin pari.
”Tällainen sivu- eli viistokaikukuvaus paljastaa ainakin sen, minne ei kannata enää jatkossa tutkimuksia suunnata. Pois voidaan saada esimerkiksi 95 prosenttia alueesta”, Hartikka sanoi.
Hän on kuvannut mm. Kuoringan, Viinijärven, Heposelän, Pyhäselän ja Ilomantsin järvien pohjia. ”Suomessa on 20 000 järveä, joista on vain syvyydet mitattu. Pohjakuvauksia niissä ei ole tehty”, kertoi Hartikka.
Kuvat tallentuvat veneen perässä veden alla olevaan lähetin/vastaanottimeen, jonka avulla saadaan pohjasta näkyviin ”murikoita”. Laite ei kuitenkaan kerro, mitä ainetta ne ovat. Kuvaa saadaan veneen kahden puolen sadan metrin matkalta, tehokkaimmin kuitenkin 20-30 metrin alalta.
Hartikka ja Rummukainen ovat molemmat radioamatööreja. Harrastus on vienyt myös järvenpohjien tutkimiseen. Hartikka on kuvannut myös ilmasta radio-ohjattujen lennokkien avulla. Niitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi etsinnöissä vaikeissa maastoissa, ryteiköissä tai rantaluhdissa.
Sekin selvisi, että Sääperi on hyvin kalaisa järvi. Tässä ollaan Eero-Matin apajilla.
Mielenkiintoinen juttu tuo lentokonehylyn etsitä.
Tämä venevalkama on suunnilleen vanhaa jo purettua Alen mökkiä vastapäätä. Sain varmistuksen että sodan jälkeen kyseiselle mökille kuljettiin veneellä Jänisjoelta ja itse muistelin että vettä olisi käyty veneellä järven takaa lähteestä ehkä kahvivedeksi.
Voiko joku vahvistaa että tuohon kuvassa näkyvään veneenlaskupaikkaan tulee vettä lähteestä. Aikoinaan jos järven pinta oli korkeammalla voisi olla mahdollista että lähteelle olisi päässyt veneellä. Myös Hiidenvaaran kohdalla voisi olla mahdollinen lähteen paikka ja talvikalastajat sen huomaisivat sulana paikkana.
Minulla on hatara muistikuva Hiidenvaaran seudulla olleesta lähteestä. Nyt kesäaikaan venevalkaman vesi on niin ummehtuneen oloista ja limoittuvaa, että epäilen suuresti siinä olevan lähdettä, tai jos on niin se ei ole suuri. Kylätalon seinällä on vanha peruskartta. Siinä lähde saattaisi olla merkittynä.
Alasammuttua ja todennäköisesti kappaleiksi silpoutunutta Sääperiin pudonnutta lentokonetta koskevien sotapäiväkirjojen yhdet kopiot ovat hallussani; selvitystyötä on vuosien saatossa tehty ja joitakin tapausta tukevia havaintoja on tullutkin tietooni.
Venevalkaman lähteestä en voi sanoa mitään varmaa, mutta hieman loitompaa Hiidenvaaran kallion kohdalta löytyy ainakin kaksi lähdettä; toinen niistä on yhä vieläkin vedenottokäytössä.
Hiidenvaaran alla olevalta lähteeltä käytiin lapsena hakemassa juomavesi , kun oltiin heinä- tai viljapellolla Mustanojan palstalla.
Hiidenvaaralle on Karttapaikan kartassa piirretty joku rakennus ja sen lähelle vihreällä täytetty neliö, onkohan kyseessä lähde, uima-allas vai jonkun mökin kylpytynnyri. Valitettavasti karttapaikan sateliittikuvistakaan ei saa asiasta selvää.
Asiat alkavat selvitä.. Että ei se Hynysen Ale ole pötyä lähteestä puhunut.
Mekin retkeiltiin usein Hiidenvaaralla ja jostain lähteestä kahvivedet otettiin. ja minun mielestä lähteelle ei ollut pitkä matka vaaralta.