Luppotupa sai puita

Luppotuvalla on nyt toinen liiteri lähes täynnä kuivia puita. Tuntemattomana pysyttelevä lahjoittaja vei mönkijällä ja peräkärrillä kaksi kuormaa perille asti.

Ensiavuksi niistä riittää. Luulisin, että puulahjoituksia otetaan vastaan myös tulevaisuudessa. Ehkäpä talkooporukkaakin järjestyy tarvittaessa. Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii lämmittelemään kotatulen loisteessa syksyn ja talven tuiverruksissa.

37 comments for “Luppotupa sai puita

  1. Puutalkoot näyttävät jatkuvan viimeistään keväällä. Aamutuimaan ilmoitti läheisen metsän omistaja lahjoittavansa Luppotuvalle suuren, pystyyn kuivaneen kuusen. Sen turvin syttyy monen monta nuotiota rantaan aikanaan.

  2. Viime torstaina pidettiin Kukkovaaran yksityistien osakasten kokous. Toimitsijamies Matti Majoinen oli ennen kokousta tiedustellut, voisiko Tohmajärven kunta suorittaa tiemaksua Luppotuvan vapaaseen käyttöön perustuen. Erkki Ikonen teknisestä toimistosta oli pohtinut asiaa ja vastannut, että kunta ei periaatteessa voi olla maksumiehenä koska kyseinen maja ei sijaitse kunnan omistamalla maalla.
    Sen sijaan hän oli luvannut, että kunnan toimesta Luppotuvalle (perille asti) toimitetaan valmista, kuivaa polttopuuta vuosittain neljä (4) heittomottia. Mielestäni tämä on aivan kohtuullinen tarjous, joka etuus olisi varmasti jäänyt saamatta ja vähintäänkin lupaamatta jos kukaan ei olisi kysynyt.

    Vertailun vuoksi mainittakoon, että Sääperin kunnostushankkeeseen sisältyen rakennetun venevalkaman ja grillikatoksen myötä Uusikylän-Patsolan osakaskunta maksaa yksiköintiin perustuvaa tiemaksua Hiidenvaaran yksityistielle. Tämä on kuitenkin erilainen tapaus kuin Luppotupa, koska mainitut rakenteet sijaitsevat eri osakastilojen omistamalla ns. yhteisellä alueella, josta osakaskunta on tehnyt ko. tilojen omistajien kanssa toistaiseksi voimassa olevan käyttöoikeussopimuksen.

  3. En kuulu mihinkään puljuun, joka olisi jollain tavoin tekemisissä Luppotuvan kanssa. Paikassa olen silloin tällöin piipahtanut, koska se plakaattien mukaan on vapaasti yleisessä käytössä. Venekin on Kukkolammen rannalla maanomistajan luvalla. Toisen maanomistajan luvalla keräilimme pienellä porukalla viime syksynä Luppotuvalle polttopuita vanhoista hakkuutähteistä.

    Kovin olisin sitä mieltä, ettei tiemaksuja Luppotuvan osalta puuhattaisi. Kuulin viime syksynä, että tällaista ilmaa on tiekunnan kokouksissa ollut. Jotenkin pitäisi säilyttää järki tässäkin asiassa. Kyseessähän on tie, joka osin on rakennettu verovaroin, ja vähintään voisi tiekuntakin osallistua yhteisiin Luppotupatalkoisiin antamalla luvan kulkea sinne ilmaiseksi. Talvisin tie on ollut aurattuna vain silloin, kun sen varrella on metsätöitä. Toki sen toivoisi olevan auki muulloinkin. Luppotuvalla kävijät eivät sinänsä ole minkäänlainen rasitus tien kunnolle. Kyse lienee enemmänkin asenteista ja periaatteista.

    Sellainenkin ajatus on heitetty, etteivät Luppotupaa saisi käyttää muut kuin paikkakuntalaiset. Ei siinäkään mitään tolkkua olisi. Kuka sellaista kyttäämään kävisi ja muutenkin, pitää meillä olla karjalaista vieraanvaraisuutta ja suvaitsevaisuutta sen verran. Saattavat kävijät jättää muutaman euron kylään. Eräs muualla asuva entinen värtsiläläinen ehti jo suutahtaa pahemman kerran, kun Värtsin kommenttipalstoilta tuollaisen ehdotuksen luki.

    Luppotupa on tiettävästi rakennettu Värtsilän kunnan lahjoituksen ja yleisten projektivarojen turvin sekä pitkälle yleisin talkoin. Sen ideoi aikoinaan seurakunnan miesten ”saunakerho”. Hirsilahjoitus kunnalta laitettiin partiolippukunnan nimiin.

    Kuka Luppotuvan oikeastaan omistaa? Tämä ei ole ainakaan minulle selvinnyt. Pitäjäyhdistys ei ole mainittavaa kiinnostusta osoittanut paikkaa kohtaan. Viime syksynä kyselin useampaan otteeseen sieltä, mistä saisi kuivia polttopuita, mutta minkäänlaista vastausta en ole saanut. Nythän tämä asia lienee pois päiväjärjestyksestä toistaiseksi.

    Luppotupaa koskevat paperit ovat tiettävästi pitäjäyhdistyksen hallussa ja se olisi oikea instanssi paikkaa hallinnoimaan. Sellaista paperia en ole vielä nähnyt, jossa maanomistajan kanssa olisi sovittu alueen käyttöoikeudesta. Eikös sellainenkin olisi hyvä olemassa?

  4. En tiedä keneltä puita on kyselty.Kuitenkin on kohtuutonta Pitäjäyhdistystä syyllistää Luppotuvan hoidosta. Totuus on että Pitäjäyhdistyksen toimesta on tähän asti majaa hoidettu niillä vähäisillä voimavaroilla mitä yhdistyksellä on.Viime keväänä oli puutalkoot suunniteltu, mutta sairastuminen sotki homman ja vielä kesä tuli turhan aikaisin.Aktiivisten ihmisten järjestämät puutalkoot viimevuonna oli hieno juttu.Tälläistä otetta sitä tarvittaisiin enemmän yhteisten asioitten hoitamiseen eikä aina odottaa Pitäjäyhdistyksen toimia.
    Käyttäkäähän kaikki kulkijat Luppotupaa ja puita kannattaa aina kysyä jos kerran kantajia on.

  5. Luulisi kuitenkin pitäjäyhdistyksellä olevan enemmän voimavaroja kuin yksittäisillä ihmisillä vaikkapa Luppotuvan liiterien kattamiseen. Ei pitäjäyhdistyksen edustajia näkynyt yksityisten järjestämissä puutalkoissakaan viime syksynä. Mutta ehkäpä enemmän yhtä köyttä jatkossa.

    Sen verran näissä vapaaehtoishommissakin viisastuu, että seuraavalla kerralla lähetän kyselyn kirjallisena ja kaksin kappalein.

  6. Kukkovaaran tietä oli pyryjen jälkeen aurattu Luppotuvan ”parkkipaikalle” asti. Kiitokset Pekka Kunnakselle. Kävijöitä oli jo ollut sen verran, että oli mukava polku syntynyt rantaan asti. Olisi hienoa, jos tilanne pysyisi samanlaisena, kun Värtsilän koululaisilla alkaa talviloma viikon päästä.

    Makkaranpaistoa havitteleville tiedoksi, että mukaan kannattaa varata aineksia nuotion sytyttämiseen. Tulipuita on valmiiksi pienittyinä kodan sisällä. Hyvällä onnella rantarinteen kivikoissa voi nähdä kärpän pilkistävän. Se asustelee siellä.

  7. Luppotupa on hyväpaikka viettää sterssilepoa.Puita on mielsetäni
    jokaisen kohdaltaan osallistuttava talkoisiin.Joson kasa polun
    alussa eikun halot syliin kantaa tuvalle.Turha on aina odottaa
    ja narista ,yhteistä hyvää onkaikkien osallistua kunnossapitoon.
    Hyviä luppohetkiä, keväsin terveisin runoilija martin staffan

  8. En tiedä, mitä keskusteluja on kaikenkaikkiaan Luppotuvan mahdollisista käyttörajoituksista ja tiemaksuista vuosien varrella käyty. Mainitsemassani tiekokouksessa ei ainakaan kukaan meistä paikalla olleista osakkaista esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia asian suhteen. Mielestäni toimitsijamies Majoinen on toiminut aivan oikein, kun on ottanut asian puheeksi kunnan teknisen toimiston kanssa ajatuksella, että kaikki saatu apu olisi kotiin päin; nyt saatiin puita!

    Mitä tulee Sääperin rakennelmiin, osakaskunta tarjoutui itse Hiidenvaarantien maksumieheksi ennen kuin kukaan kerkesi sitä kysymään. On todella erinomainen tilanne, jos joku julkisyhteisö saadaan jossakin osallistumaan tienhoitokustannuksiin, mutta Luppotuvan tapauksessa tehty ratkaisu on perusteiltaan kestävä.

    Yksityistien hoidon ja ylläpidon periaatteenahan on ”kuka käyttää, se maksaa ja kuka rikkoo, se korjaa”. Kuitenkaan eihän tiemaksuja yleensä missään peritä esim. marjastajilta ja sienestäjiltä; tieosakkaanakaan en näe mitään syytä siihen, että yksityiset ihmiset tarvitsisivat maksaa myöskään Luppotuvalle kulkemisesta. Julkisesti ja julkisella rahoituksella / talkootyöllä pystytetyt rakenteet on tarkoitettu julkiseen käyttöön. Tiekunta voi toki sulkea tien käytön puomilla esim. kelirikkoon vedoten.

    Tietysti yksityishenkilökin voi halutessaan maksaa tiemaksua, vaikka ei kuuluisi tien omistajiin. Tarjouduin itse vuosia sitten Tuupovaaran puolella maksamaan kalareissuilla usein käyttämästäni tiestä. Tiekunnan puheenjohtaja, jolle asiani esittelin, tuli miltei sanattomaksi. Järkytyksestä toivuttuaan hän sanoi, että ei ole koskaan törmännyt vastaavanlaiseen ehdotukseen. Vastasin hänelle, että olen aivan tosissani. Pyynnöstäni hän sitten vei asian tiekokoukselle. Kokouksen kanta asiaan oli, että aja vapaasti; ehdotukseeni ei suostuta ainakaan niin kauan kun hirvenmetsästäjät kulkevat maksamatta!

  9. Nyt kyllä vähän kirpas! Kuka ei ymmärrä mikä on ”pitäjäyhdistys”? Miun mielestäni myö kaikki, jotka asutaan ja eletään tiällä näillä kylillä!? Eihän voi ajatella erkkikään niin että pitäjäyhdistys, ne muutamat ihmiset hoitaa kaiken mitä muut ei tee, mutta tarvitsevat palveluja, vaikkapa vaan polun luppotuvalle tai halot valamiina nuotioon!? Se pieni talakoolaisten porukka joka yrittää tehä kaikki maholliset hommat millä kylää elävänä pietään ei mielestäni ansaitse tälläistä arvostelua. (Minuu nyt kyllä nyppii)

  10. Tervetuloa vain Lea pieneen talkoolaisten porukkaan kylätalon ohella myös Luppotuvalle. Samat Martin Staffanille.

    Yhdessä ainoassa asiassa olisin syksyllä halunnut Luppotuvan osalta pitäjäyhdistyksen apua, systeemeistä kun en ollut perillä: tietoa siitä, olisiko jostain saatavissa/haettavissa kuivia polttopuita, kun entiset olivat loppu. Tuloksena näyttää olevan helevetinmoinen metakka kuukausien kuluttua.

    Saamani tiedon mukaan puuhuolto on Luppotuvalla vuosia, ellei kymmeniä, toiminut erinomaisesti. Niin varmaan onkin, minun kokemukseni ovat perin vähäiseltä ajalta. Toisaalta olen ihmetellyt polttopuupinoa, joka on lahonnut Luppotuvan polun alkupäähän. Ei tuo nyt olisi ollut kummoinen siirtää porukassa perille. Jos ajatellaan, että jokainen käyttäjä kantaisi kortensa kekoon, niin silleenhän siinä käypi.

    Sellainenkin asia tietysti kannattaisi pohtia, etteivät yksittäiset ihmiset oma-aloitteisesti kovin paljon uskalla ryhtyä vaikkapa huoltotöihin paikassa, josta eivät omista pätkääkään. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos ”omistajan” tai ”hallinnoijan” puolelta hieman organisoitaisiin hommia. ”Luvattomat” touhut saavat omalta osaltani Luppotuvalla vastedes olla, ei oikein tuo rotuli enää rikoksiin riitä.

  11. Muistaako kuka missä se herne oli prinsessalla siinä sadussa.

  12. Toivottavasti ko. tienkäyttömaksuja ei langeteta Pitäjäyhdistyksen maksettavaksi tulevaisuudessakaan. ositettunakaan, Luppotuvan käyttäjistä aiheutuvan pienehkön tien käytön rasitteesta johtuvin perustein.
    Talvikunnossapitoa Luppotuvan käyttäjät eivät varmasti vaadi. Sinne pääsevät erähenkiset, esim. suksilla tai lumikengillä, jos tietä ei aurattuna tienhoitokunnan toimesta ole. Mikäli on, helpottaa mukavasti käyttäjiä.

    Rahat ovat tieosuuskunnallakin kortilla, vaikka puukauppaa jotkut Kukkovaarallakin tekevät..ja puukuormat ne vasta painavatkin, eivätkä umpihangessa etene rekat.

    Kunnalta luvatut puut, perille toimitettuna ovat hieno asia! Kiitos siitä!

  13. Siltainssi,

    kiitos samoin.

    Luppotuvan tiemaksuilla ei liene juuri merkitystä tiekunnan taloudelle. Motiivit niitten esille tulemisessa ovat varmaan muualla. Ei siinä ainakaan yhteisellä hyvällä paljon painoa ole. Eipä muuta kuin puomit eteen, siinähän ne ovat jo valmiina tien molemmissa päissä.

  14. Yksi muististani jo löytynyt asia selvennykseksi. Luppotupa rakennettiin aikoinaan samaan aikaan, kun suunniteltiin Värtsin taival. SIIS JA HUOM! Värtsintaival suunniteltiin ihan erä ja retkipoluksi. SIIS MITÄ erä, -riista, -kunto ja lehmi eli luontopoluilla on teiden kanssa tekemistä.
    Ja kovin on hataraa tietämys monella koko luppatupa-asiasta mistä se sai alkunsa ja kuka tai ketkä sen toteutti, kuka kustansi ja kuka sitä on suurimmaksi osaksi ylläpitänyt vaikka idea oli, että kaikki.
    Käyttäjät ja rakennusluvat, vuokrasopimukset on joskus ko hankkeen tiimoilta jouduttu toteuttamaan ihan oikeasti EU säännösten mukaan. Rakennushistoriasta ja toimenpiteistä oli aikanaan tiedoitettu Värtsilän Pitäjäyhdistyksen Ensimmäisien Leader hankkeiden tiedoituksissakin, mutta kuka niitä enää haluaa muistaa.
    Jätin paljon kysymyksiä alkupään tekstiin aivan tarkoituksella, kun mielenkiinnon paino tuntuu olevan siinä, että kuka parhaiten muistaa. Todellisuudessa minulta saa tietoa, kun vaan tulee kysymään ja ottaen huomioon miten tarkkaan vielä muistan, mutta, fakta tiedot ovat vielä jossain olemassakin. Ollessani kyläpiällikönä ja monissa hankkeissa saappaanvarsia myöten mukana huolehdin direktiivien määräysten kukaisesti, että tiedot arkistoidaan.
    Sen takia en lähtenyt perin juurin selittämään Luppotupa historiaa, kun en tiedä olisiko koko lehden palstat edes riittänyt, jos olisin tuonut ko hankkeen koko raportin luettavaksi.

  15. Voiskos sitten miettiä Laskiaistapahtuman kaltaista isompaa perhetapahtumaa Kukkolammelle jolloin voitaisiin saada väkeä runsaammin liikkeelle?

    Olipahan sitten onki- tai pilkkitapahtuma, siihen voisi yhdistää tunnin-kahden puutalkoot. Sankalla osanottajajoukolla siinäkin ajassa tapahtuisi jo melkoisesti.

  16. Tiemaksuja tuskin tointaa Luppotuvalle asettaa ainakaan kävijämäärien perusteella. Vajaat kaksi vuotta olen siellä pyöriskellyt. Jos ympärivuotisesti laskee, niin keskimäärin on kerran pari tullut käytyä kuukautta kohden, muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta kävelypelissä. Hyvin harvoin on kukaan tullut vastaan. Vakiokävijöitä Luppotuvalla on todennäköisesti vain muutamia, satunnaisesti käyviä ehkä jokunen kymmen. Siinä ei tie liikaa kulu.

    Monesti olen siellä istuskellessa ajatellut, että onpa tyhjän panttina kiva paikka. Samalla on tullut mietiskeltyä, mitä voisi asian hyväksi tehdä. Yksi konsti on ollut kirjoitella paikasta tänne Värtsiin. Olen ajatellut, että se olisi samalla kotiseututyötä tavalla, jonka osaan.

    Nyt kirjoittelu on ilmeisesti poikinut tiekunnassa ajatuksen ryhtyä perimään tiemaksua. Muuta syytä en yhtäkkiä esille putkahtaneeseen asiaan löydä. Hätävarjelun liioitteluna pidän moista ajattelua.

    Kävijämäärät eivät ole kirjoittelun myötä sanottavasti kasvaneet. Nyt kun tiemaksut ovat nousseet esille, saattavat kävijät entisestään vähentyä. Itsellänikin on pari omaa luppotupaa, joten eläkeläisen vähäisen energian saa purettua niihin.

    Ilmeisesti Luppotuvan tiimoilta on tullut myös astuttua joittenkin varpaille tuolla pitäjäyhdistyksessä. Näin voisi ainakin eräistä kommenteista päätellä. Tällainen ei ole ollut tarkoitus, mutta eipä taida entisestä toimittajasta pitäjädiplomaattia kehkeytyä. Yritän jatkossa vain odotella, mitä ylhäältä annetaan.

  17. Luettuani jutut minusta tuntuu, että kärpäsestä on tullut härkänen. Puitten kantaminen tien varresta on kaksipiippuinen juttu, jos ei tiedä, kenen ne on ja onko lupa siirtää. Tietämättömyydestä näyttäisi enimmältään olevan kyse. Hyvä, kun Hemppa avasi sanaisen arkkunsa.

  18. En iki maailmassa voinut kuvitella mikä rähinä syntyy, kun tuon esiin sen mielestäni erinomaisen uutisen että Tohmajärven kunta toimittaa retkeilijöiden iloksi Luppotuvalle puita. Eira Varonen on ollut tähänastisista kommentoijista ainoa henkilö, joka on kertonut olevansa asiasta hyvillään ja esittänyt siitä julkisen kiitoksen. Minulla ei ole mainittuun kädenojennukseen osaa eikä arpaa muuten kuin vapaaehtoisen tiedottajan roolissa. Melkein kyllä harmittaa koko ilouutisen julkistaminen!

    Minua kyllä Kukkovaaran tien osakkaana ihan oikeasti kiinnostaa, mikä tai mitkä tahot ovat olleet vaatimassa Luppotuvan käytön osalta jotakin tiemaksuja? Ainakaan viime ja tämän vuoden kokouksissa mainitunlaisia vaatimuksia ei ole todellakaan osakkaiden taholta esitetty. Kahvipöytä- ym. höpöpuheita jos on asiasta missä käyty, niistä en tiedä enkä edes halua tietää. Korostan edelleen, että toimitsijamies Majoinen on toiminut aivan oikein ottaessaan reilusti kuntaan yhteyttä ja saanut mainitun ”polttopuuoption”. Kokousväki oli tiedosta mielissään.

    Jos tiekunta haluaa rajoittaa tienkäyttöä, ainoa keino siihen on sulkea tie molemmista päistä puomeilla. Tätä taas ei missään tapauksessa tehdä kiusantekomielessä, korkeintaan joku kelirikko-ongelma tai vaikkapa metsäpalo saattaisivat hetkellisesti olla mahdollisia syitä mainittuun operaatioon. Tie on tällä hetkellä hyvässä kunnossa, käytetään sitä hyvällä mielellä ja käydään polttamassa puuta, Suomen metsät kasvavat sitä 100 miljoonan motin vuosivauhdilla!

  19. Minä asun kahden yksityistien ja kolmannen oman tienpätkän takana ja maksan tiemaksut vain hiukan motkottaen.

    Tiemaksujen määräytyminen on niin monimutkainen laskelma ettå ihan hirvittää. Laskelma perustuu siihen, että omistaa tai on vuokrannut maata tai jotain minkä vuoksi tietä käyttää.
    Esimerkiksi jos omistaa saaressa olevan kesämökin ja käy siellä joskus ongella. Tai vaikka ei kävisikään, niin tiemaksuihin on osallistuttava.

    Mutta jos satunnainen kalastaja vie veneensä trailerilla rantaan vaikka joka viikko, niin käsittääkseni tiemaksuja ei voida häneltä periä koska ei ole kiinteää kohdetta siellä jossain tien takana.

    Tärkeimpänä kriteerinä taitaa olla maan pinta-alaan perustuva ositus. Siitä lasketaan tienkäyttötonnit ja kilometrit.

    Jussi aikaisemmassa kommentissaan mainitsi ettei päässyt jollekin yksityistielle maksumieheksi vaikka olisi halunnut. Niin se vain on. Tiemaksujen jakaantuminen on pyritty tekemään niin oikeudenmukaisiksi kuin mahdollista, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan. Maksut on kuitenkin perustuttava voimassa oleviin lakipykäliin -tai mitä lienevät nimeltään

    Kyllähän jokainen on hyvillään siitä, että kunta antaa puita Luppotuvalle, mutta luulisin tuon ”kiittämättömyyden” johtuvan meidän itsekunkin ylpeästä asenteesta. Kiitosta ei hevin anneta, koska pidetään niitä vain armopaloina. Köyhän ei ole helppoa tunnustaa, että tarvitsee armopaloja.

  20. Kyse ei ”rähinässä” tietenkään ole Luppotuvan kunnalta saamista polttopuista. Sanomatta on selvää, että se on hyvä asia, joka varmasti otetaan ilolla vastaan. Sitä tietysti ihmettelen, miksi tiekunnan toimitsijamiehen on pitänyt hoidella Luppotuvan puuasioita eikä sitä ole tehnyt esimerkiksi pitäjäyhdistys. Hyvää lopputulostahan tämä ei sinänsä muuta.

    Keskustelussa on ollut kysymys tiemaksuista, jotka Luppotuvan osalta on otettu esille. Siihen on toki tiekunnalla täysi oikeus.

    Uskookohan joku tosissaan, että toimitsijamies Majoinen on ihan omasta päästään, ilman minkäänlaisia yhteyksiä tiekunnan osakkaisiin ottanut tiemaksun puheeksi kunnan kanssa. Kyllä hänellä pitää tällaisessa asiassa taustajoukkoja olla. Itse tosiaan kuulin asiasta jo viime syksynä sillä tavoin, että se oli ollut esillä tiekunnan kokouksessa. Nythän tuo konkretisoitui. Toivon mukaan asia haudataan.

    Tällaisissa kylissä on maanomistajilla paljon valtaa, jota voi käyttää monella tavalla. Eipä siinä muitten auta kuin mukautua, jos jossain päätöksiä tehdään vaikkapa Luppotuvalle pääsemisestä.

  21. Mieki haluisin oman luppomajan ja oikein tiettömän tien päästä!

    Siellä vaan makoilisin, sirveliä välillä ahmisin ja ahvenia silloin tällöin narraisin.

    Ikiomaan halkopinoon nojailisin ja onnellisena vaan myhäilisin; siellä se kiireinen muu maailma jossain kaukaisuudessa keskenään ärhentelee…

    Eipä voisi vähemmän kiinnostaa – kylkeä taas vaan kääntäisin!

  22. Saman tekisin kuin Eero-Matti, mutta ennen sirveliä nauttisin lämpimän kaakaon.

  23. Lukijoita ainakin näyttää Luppotuvan asioitten selvittely kiinnostavan, päätellen saamastani sähköpostin määrästä. Kiitoksia vain palautteesta, saattaa olla, etten ehdi vastaamaan.

  24. Kaikki käyttämään Luppotupaa ja ottakaa onget mukaan.Isompiakin kaloja on vielä uimassa mitä Alpoaatoksen saalis.

  25. Mutta varokaa Kukkolammen uvenavantoja, jotka saattavat olla lumen peitossa.

  26. Joku luonnehti erittäin osuvasti, että tuli kärpäsestä härkänen. Sen saa laittaa täysin minun piikkiini. Päreet paloivat. Anteeksi, eihän niin saisi tapahtua.

    Kohta Värtsilään muutettuani kyselin, onko Sääperin rannoilla yleisiä venepaikkoja, kun talokaupan myötä tuli kalastusoikeuskin. Olihan niitä kaksikin, pohjoispäässä oli lähempänä. Siispä sinne vene. Pian huomasin, että yleiseen valkamaan menevä tie oli kynnetty loppupäästä pelloksi. Kiireellä vein veneen muualle, eihän mieli tee kenenkään kaurahalmeitten läpi rantaan kahlata.

    Jostain luin, että tänne on saatu aikaiseksi Jänispolku -niminen luontopolku. Sitä pitkin pääsikin melko pitkälle, kunnes eteen tuli hakkuuaukko. Siihenpä matka tyssäsi seutua tuntemattomalta. Polku oli ryteikköjen alle jäänyt ja hakkuun huminoissa olivat kadonneet opastusmerkinnätkin.

    Mikähän lienee ollut syynä, kun Värtsin taival -nimiseltä luontopolulta katosivat kulkijat?

    Ihan varmasti laki ei kiellä maanomistajaa kyntämästä peltojaan ja hakkaamasta metsiään. Mutta mitä itua on antaa ensin lupa teille ja poluille, kun ne kohta tuketaan? Miksi näin tapahtuu? Siksikö, ettei kylään haluta ”viherpiipertäjiä”, kuten täällä sanotaan.

    Kylien vallankäytössä on joskus piirteitä, joihin törmätessään tekisi mieli polttaa sotilaspassinsakin.

  27. Maailma muuttuu Eskoseni, vai miten se oli. Tai pikemminkin me ite muututaan. Iso syy lienee laiskuus, ja helppouden tavoittelu. Jatkuvasti kuulee mainoksia, että ”helposti ja nopeasti”. Joka asia pitää tapahtua helposti ja nopeasti ja halvalla. On alettu pikkuhiljaa uskoa että niin se on.

    Minä olen yksi syyllinen Värtsin taipaleen umpeutumiseen. Jos minä olisin päivittän tallonut taipaleen niin olisi se auki pysynyt. Mutta pääsin helpommalla kun en tallonut. Ja pääsin nopeammin puolukkaan kun ajoin autolla.

  28. Olen ikäni ollut maalaisjurrukka (tai ainakin tollukka) joka pitää luontoon liittyvistä asioista. Vaikka aikuisiästä asuinkin yli 15 vuotta kaupungeissa, hakeuduin aina kun mahdollista veden ääreen joko perheen kesämökille kalastuksen pariin tai muualle ystävieni kera. Polte maallemuuttoon kasvoi vuosi vuodelta mitä enemmän ikää mittariin kertyi.

    Suuren haaveeni toteutin 13 vuotta sitten jolloin perheeni kera pääsin muuttamaan tänne ”kotikylääni” itärajan pintaan.

    Vaikka kaikki ympärillä olikin jo lapsuusvuosilta tuttua, tunne oli silti uskomaton. Olin kuin Liisa Ihmemaassa.

    Samoilin, kalastelin, ihmettelin Sääperin rannan aitiopaikalta käsin luonnon keväistä kukoistusta, lintujen kevätmuuttoa, yölaulajien hivelevää konsertointia – kaikkea mitä vuodenkierto toi tullessaan.

    Älä siis välitä Erkki – meitä Sääperinrannoille muuttaneita ”viher-piipertäjiä” on muitakin, hyvin ollaan pärjätty ja hengissä selvitty!

  29. Se on selvä, että hyviä puolia löytyy paljon. Ne ovat roimasti niskan päällä, ja niistä toki on mukavampi kirjoittaa Värtsiin. Periaatteena on kuitenkin, että myös epäkohtia otetaan verkkolehdessä esille. Palstoille mahtuu myös vastakkaisia näkemyksiä, eihän yhtä ainoaa totuutta ole, vaikka kyläkunnissa usein niin luullaan. Ja toimittajan pitää olla piikki valtaa pitävien lihassa, sanoi entinen päätoimittaja, joka sitten potkaistiin pellolle.

    Rohkeasti vaan, meitä keisarit ei enää hoivaa…

  30. Erinomaista huomata, että vanha, viime vuonna marraskuun alussa julkaistu juttu on nyt maaliskuun kynnyksellä poikinut kolmen vuorokauden sisällä 28 kommenttia!

    Tiemaksuista vielä: Yksityistiekunnat käyttävät kerätyt maksut lyhentämättöminä tienhoidon kustannuksien kattamiseen. Niin mukava, kuin rahakasoja olisikin paisutella, yhdistyslaki asettaa sille varsin tiukat rajoitteet; yleishyödyllinen yhdistys ei voi periaatteessa tuottaa voittoa. Verokarhu puuttuu ärhäkästi yhdistysten lihoneisiin pankkitileihin. Mitä paremmalla saannolla tiekuntakin onnistuu TARVITTAESSA tiemaksujen keräyksessä, sitä paremmassa kunnossa tie voidaan pitää; konetyö ei ole tänä päivänä halpaa. Hyväkuntoisesta tiestä hyödymme kaikki käyttäjät, erityisesti ajoneuvoilla kulkijat.

    Niin kuin olen jo aiemminkin yrittänyt selittää, Kukkovaaran- sen enempää kuin muidenkaan teiden yksityiskäyttäjien ei tarvitse olla asiasta huolissaan. Mitään vaatimuksia ei ole esitetty. Jos sitten esimerkiksi Luppotuvan osalta oikeasti jonakin aikana halutaan maksuja periä, asiassa käännytään neuvotteluhengessä jonkin julkisen tahon puoleen. Kiusaa ei taatusti kenellekään tehdä; metsään on kaikesta huolimatta mukava mennä hyvää tietä myöten, olipa asiamme mikä tahansa!

    Sääperin kunnostushanketyöryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa tahdon selventää kommenteissa esille tullutta venepaikka-asiaa: Hankkeeseen sisältyen Sääperille muodostettiin kaksi kaikille käyttäjille avointa venerantaa. Hiidenvaarantien varteen tuli fyysisine rakenteineen varsinainen venevalkama ja järven luoteiskulmaan pelkkänä kaivinkonetyönä toteutettu veneenpitopaikka.

    Mainitulle veneenpitopaikalle johtaa Ilomantsintieltä kulkuväylä. Tämä reitti on kokonaan yksityisten ihmisten mailla, kyseessä ei siis lähtökohdaltaan ole mikään karttatie tai vastaava yhteinen etuus. Kaikille vapaa kulkuoikeus alueelle on varmistettu ja vahvistettu kyseisten maanomistajien kanssa tehdyillä sopimuksilla.
    Kulkuväylän sorastettu osuus joka päättyy Kukkolammenpuron penkereellä sijaitsevalle pienelle parkkipaikalle, sijaitsee Markku Pitkäsen omistamalla maalla. Tällä osuudella on sopimuksen mukaan luvallista kulkea ajoneuvoilla, mutta penkereen ja venerannan välinen lyhyt taival Jukka Kososen maalla on kuljettava jalkaisin. Jalankulku ON SALLITTUA myös kesällä eli silloinkin kun sato ei ole vielä korjattu. Jos joku tahtoo käyttää ajoneuvoa myös mainitulla pätkällä, hänen on neuvoteltava siitä Jukan kanssa henkilökohtaisesti. Veneitä saa toki sijoittaa rannoille minne tahansa, kunhan siihen on kussakin tapauksessa maanomistajan lupa.

    Voi kuullostaa itsestäänselvyydeltä, mutta muistutettakoon vielä että mitä paremmin itse kukin noudatamme sovittuja pelisääntöjä, sitä vähemmän tarvitaan mitään rajoituksia. Kenenkään ei kannata eto asioiden tautta kerjätä verta nenästään. Meillä on hieno Kukkolampi ja Luppotupa ympäristöineen, meillä on hieno kala- ja lintuvesi Sääperi sekä hienot lintutornit ja retkeilypolut. Tunnetaan vastuumme, kuljetaan, käytetään, hyödynnetään ja pidetään kunnossa kaikkea tätä yhteistä pääomaa fyysisen kuntomme ja mielemme virkeyden vuoksi!

  31. En osannut arvata, että veneen viemiseksi rantaan yleiseen valkamaan olisi pitänyt neuvotella maanomistajan kanssa. En pystynyt raahaamaan sitä jalkapelissä loppumatkaa. Pois hakeminen kynnöspellon läpi ei onnistunut senkään vertaa, piti kierrätellä sen toisen valkaman kautta.

    Pitää kyllä sanoa, että on peltoneliöistä Värtsilässä puutetta, kun valkamapoluillakin pitää viljaa kasvattaa. Mutta kuten sanottu, täällä on eleltävä maanomistajien ehdoilla, ettei kerjää verta nenästään. Niin lienee elelty koko kivikauden jälkeinen aika.

    Monesta lukijasta saattaa tuntua, että kirjoittelen liikaa omasta veneasiastani, ettei peräti olisi palstojen väärinkäyttöä. Minun veneilläni ei tässä ole sinänsä mitään merkitystä. Kyse on paljon yleisemmästä asiasta. Se vain on niin, että Värtsilässäkin pitäisi vähitellen havahtua siihen todellisuuteen, että täällä asuu, vieläpä enemmistönä, muitakin kuin maanomistajia. Ei ole lainkaan samantekevää, millä tavoin he saavat veneensä rantaan tai sieltä pois, miten esteettömästi pääsevät käyttämään yleisiä luontopolkuja jne.

    Vaikka Luppotuvan tiemaksuista kuinka neuvoteltaisiin julkisen tahon kanssa, loppupelissä maksajiksi joutuvat yksityiset henkilöt, todennäköisesti Luppotuvan käyttäjät. Jostain näiden julkisten tahojenkin on maksueurot saatava.

    Oman pihani läpi kulkee yksityistie, jossa vähän väliä jytisevät raskaat metsäkoneet telaketjuineen niin että talon perustukset heiluvat. Sinne ne Kukkovaaran savotoille menevät, mutta ei ole tullut mieleen eikä tule ehdotella tiemaksuja. Sen verran pitää yhteishenkeä paikkakunnalta löytyä. Niin Luppotuvankin osalta.

    On aivan loistavaa, että Jussi ottaa näihin asioihin kantaa julkisesti, tuo maanomistajien näkökantoja esiin. Yleensähän tällaiset asiat ovat kylissä kiellettyjä puheenaiheita, joista ylhäisesti vaietaan, korkeintaan jossain tupailloissa juristaan.

  32. Ei ollut mikään itsestäänselvyys edes saada mainittua yleistä veneenpitopaikkaa Sääperin matalaan päähän. Ympäristökeskus suhtautui asiaan aluksi varsin kriittisesti Lösönlahden linnustonsuojelualueen läheisyyden vuoksi. Neuvottelut saatiin kuitenkin käytyä rakentavassa hengessä eräänä merkittävänä perusteena se, että kun veneitä sielläkin päässä järveä joka tapauksessa jonkin verran pidetään, niiden säilytys saadaan tällä ratkaisulla vapaaehtoisesti keskitettyä tiettyyn paikkaan.
    Kulkuväylän loppupään sijainti pellolla ei suinkaan johdu peltoneliöiden puutteesta eikä maanomistajan asenteesta. Maantien ja penkereen välinen pätkä kulkee kovan maan puolella vanhan viljelystien pohjalla, mutta loppuosan rakentaminen kunnolliseksi tieksi mm. maaperän kosteus huomioon ottaen katsottiin turhan monimutkaiseksi ja arvokkaaksi ratkaisuksi. Jalkaisin kuljettava matka on kuitenkin todella lyhyt. Oma veneenikin on siinä ojan päässä ja hyvinhän tuohon on päässyt aina kulkemaan.
    Veneiden siirto on helpointa tehdä oikean venevalkaman kautta Hiidenvaarassa. Itselleni tosin herää kysymys, miksi vene pitää välttämättä rahdata keväin syksyin järvelle ja järveltä pois? Ainakin omat lasikuituveneeni sekä joella että järvellä ovat saaneet olla aina ympäri vuoden samalla paikalla, kesällä oikein päin ja talvella kumollaan (pääsääntöisesti).

    Kuten tiedämme, Suomessa ns. jokamiehenoikeudet ovat todella laajat jo Euroopankin mittakaavassa, muusta maailmasta puhumattakaan. Siitä huolimatta jokaisen maa- ja vesialueneliön omistaa joku. Maa on pääsääntöisesti vapaasti ostettavissa ja myytävissä. Sitä vain ei olla kovin halukkaita haalimaan, jos hankinnalle ei löydy elinkeinoon perustuvaa syytä. Kuitenkin Suomi (maailma) tarvitsee viljaa, lihaa, maitoa ja puuta eli kaikkea maan hedelmää. Mitään näistä ei tule, ellei maata hoideta. Maata taas ei hoideta, ellei sitä kukaan omista. Jotensakin näin voisin muotoilla tätä problematiikkaa.

    Oikean tiedon puutehan näitäkin asioita useimmiten sotkee.
    Ei me maanomistajat olla suinkaan niin hankalaa porukkaa, kuin mitä usein luullaan. Minä ainakin olen mielissäni, kun joku jotakin kysyy. Kukkolammen rantaan olen jokaiselle kysyjälle venepaikan luvannut ja samoin myös kelkkailuluvan mailleni. Muitakaan en välttämättä häädä pois, mutta tietysti kysymättömiä katselen vähän ”nenänvartta myöten”. Itsekin olen vieras vieraalla maalla, joten kysymisen taidon olen joutunut opettelemaan. Se ei muuten loppujen lopuksi ole ollenkaan vaikeata hommaa!

  33. On todella hyvä saavutus, että Sääperille on saatu yleisiä venevalkamia.

    Lapsuuskylässäni Hoilolassa siinä ei onnistuttu, vaikka muutama vuosi sitten kylä ja Korpijärven rannat yleiskaavoitettiin. Kyllähän sieltäkin venepaikan jostain kivikosta saa, kun jaksaa käydä pokkuroimassa. Sekin vaatii oman luonteenlaatunsa.

  34. Minun mielestäni Sääperillä on ollut ennenkin yhteisiä venepaikkoja. Yksi oli suurin piirtein siinä missä nytkin tai siitä hiukan itään päin. Lieneekö sitten poistettu jossain vaiheessa. Minullakin oli ”oikeus yhteisiin”

    Pitäisi tuo otsikko kohta vaihtaa. Aletaan olla kaukana Luppotuvan puista.

  35. Me käytiin ex.lankomiehen kanssa muutamina talvina parantamassa maailmaa tukevien eväiden kera yöreissuilla Luppotuvalla. On aina ollut mukava mennä vuodenajasta riippumatta kun on tiennyt polttopuita olevan.

  36. Mukava huomata, kun Värtsilässä asiat hyvin. Tarkoitan kun tämän mittaluokan asia saa näin runsaasti aikaan kirjoituksia.

    Nyt tarvittas keskustelua käynnissä olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

    Tohmajärven kunta järjestää kuntalaistilaisuuden liittyen hallituksen ajamaan kuntauudistukseen. Kuntalaiset pääsevät sanomaan sanansa 15. maaliskuuta Maiju Lassila -salissa järjestettävässä tilaisuudessa, jossa on läsnä kunnan virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa.

    Tervetuloa!

  37. Kiitos vihjeestä Reino. Varmaan Erkki avaa oman keskustelusäikeen sillä otsikolla niin tieto löytyy paremmin, kuin täältä Luppotuvan pilkkeiden seasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *