Joulun alku rajapuomilla

Tässä ovat tapahtuman päähenkilöt rajapuomilla: vas. pakkasukko, pakkastyttö ja joulupukki. Kuvat EJ

Itähuolinnalla sanottiin kippis: vas. Niiralan tullipäällikkö Erkki Multamäki, rajakapteeni Heikki Juntunen, Venäjän Värtsilän tullipäällikkö Irina Kazantseva ja pakkastyttö Ljudmila Djatlova.

Ei ole ennen moista nähty: joulupukki, pakkasukko ja pakkastyttö avasivat joulun rajapuomilla Niiralassa. Eikä sekään liene näillä main jokapäiväistä, että venäläinen tullieverstinna ja suomalainen rajapäällikkö kilistelivät jouluglögimukeja ja myhäilivät leppoisasti vieretysten.

Niin vain pääsi käymään, kun Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteistä joulun ja uuden vuoden odotusta aloiteltiin ensi kerran historiassa perjantaiaamuna. Siitä tuli melkoinen mediamylläkkä. Paikalla olivat kaikki itseään kunnioittavat viestimet Ylen uutisia ja Värtsiä myöten.

Samoin tein lähti 30 hengen suomalainen ”pilottiryhmä” jouluostoksille Sortavalaan. Venäläiset vieraat puolestaan kuljetettiin Tohmajärvelle ja Kiteelle vastaavanlaisiin puuhiin. Tarkoituksena on saada aikaan yhteistoimintaa rajan yli ja esitellä palvelu- ja matkailutarjontaa puolin ja toisin.

Värtsilän koululaiset yllättyivät kenties kaikkein eniten. Pakkasukko ja pakkastyttö pistäytyivät toivottelemassa heille hyvää joulua ja jakamassa karkkeja. Tämä ei ollut etukäteen tiedossa.

”Onkos täällä huligaaneja”, kysäisi pakkasukko oppilailta ensimmäiseksi. Kukaan ei ilmoittautunut, vaan pakkasukon kysymys aiheutti melkoisen naurunrähäkän. Pian mentiin käsi kädessä yhteistä piirileikkiä.

Värtsi palaa tapahtuman kuvalliseen ja sanalliseen antiin vielä myöhemmin.

Hyvää joulua! Käynti Värtsilän koululla oli oppilaille yllätys.

6 comments for “Joulun alku rajapuomilla

  1. Aivan mahtavaa. Itähuolinnan tytöt tekevät mitä toiset vain puhuvat. Tämmöstä lisää.Kumarrus kaikille tapahtuman järjestäjille ja mukana olijoille.Suuria marketteja joudutaan vielä jonkunaikaa oottelemaan, mutta joulu on lähellä. Pieni osaa olla kaunista.

  2. Hieno tapahtuma! Venäjän pakkasukko on vaihtanut näemmä ”luukkia”! Muuttanut nuttunsa värin perinteisestä sinisestä punaiseen. Partakin oli komeampi kuin meidän ikiomalla Korvatunturin joulupukilla..!

    Näissä pukeutumisasioissakin kannattanee tehdä yhteistyötä..!
    No, Venäläiset ovat toden totta muotitietoisempia.. varsinkin naiset! Ehkä olikin ”valepakkasukko”..

  3. Eipä voi muuta kuin ihmetellä, että voiko tämä olla totta. Nähtävästi on totta. Ja hyvä niin. Aika paljon näköjään voi rajallakin tehdä kaikenlaista jos on halua.

    Ihan vain muutama vuosikymmen sitten ei olisi voinut kuvitellakaan.
    Niiralan rajanylityspaikan alkumetreillä olin mukana kuoromatkalla Petroskoihin. Matka alkoi Suomalaisella bussilla. Jostain syystä sillä ei saanut jatkaa matkaa venäjän puolelle, vaan rajan takana meitä odotti venäläinen busssi.

    Suomen bussi ei saanut käydä rajan takana eikä venäläinen bussi saanut käydä tällä puolella.

    Rajaa ei saanut ylittää jalkaisin !! Mikä patti – tilanne. En enää muista miten siirryimme rajan yli. Käsillä kävellenkö? Ehkä Partasen Hilkka muistaa.

    Hienoa että tämä tapahtuma järjestyi ja raja voitiin ylittää ongelmitta.

  4. Muista kun olimme tyttäreni kanssa Niiralan rajalla ja ketään ei näkynyt tornissa .
    En tiennyt ettei silti saanut astua Värtsilään päin .
    Katselin Marjovaaraa ja ajattelin kuinka lähellä kotini oli.
    Samassa pyyhälti auto eteeni ja mies avasi oven jolloin tulvahti kamalasti kärpäsiä ulos .
    -Mihin olet menossa , kyseli .
    – En minnekään , kävelin vain mietteissäni.
    – Jos otat askeltakaan niin joudut Siperiaan sanoi mies .
    -Samahan tuo lie , kun kotinikin veitte .
    Tyttärenipyysi minua heti takaisin ja menin .
    Mies ajoi tiehensä .
    Ulkopuolella , siis Suomen puolella oli linjapylväs jossa oli nappi , painaisin siitä , ääni kysyi
    – mitä on asiaa?
    -Haluamme Karjalan takaisin sanoin.
    -EI ILMAN SOTAA , vastasi mies.
    -Te ryssät vain soditte aina, sanoin ja menin autoon .
    Lähdimme ajelemaan takaisin kotiin.
    Jotta ajat ovat muuttuneet ,koska näin ollaan ystävällisiä .
    Sehän on ilahduttavaa.

  5. Paljon edistystä on tapahtunut. Onneksi kaikki tiedossa olevat parannukset eivät vielä ole tapahtuneet…
    ajatelkaas miten nämä Joulu- ja Pakkasukot olisivat päässeet läpi naamantunnistusautomaatista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *