Alpoaatos tuntee radiot työajoilta.
Kyynel mahtuu pakkiin.
Kylätalolla on itsenäisyyspäivänä perinneradiotapahtuma kello 9-14. Tuon näyttelyyn muutamia radiolaitteita jatkosodan ajalta. Radiot ovat lainassa Paloaukean museolta ja eräistä muista kotimuseoista. Jotkut radioista toimivat ja voit itsekin yrittää yhteyttä vaikkapa Päämajaan tai Mannerheimin kotipaikalle.
Tilaisuudessa on myös mahdollisuus katsoa dvd:ltä juhlallinen tilaisuus Mannerheimin Ritaripuiston vihkiäistilaisuudesta tai esitelmä Kyynel-radiosta.
Vaikka tilaisuus on juhlallinen, niin ei tarvitse tulla liituraitapuvussa eikä kunniamerkein. Varaa lämmintä vaatetta mukaan, että voit nauttia myös ulkona partiolaisten tarjoamasta nuotiotunnelmasta.
Tapahtuma sai alkunsa Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä vanhalta läntiseltä rajalta. Luit aivan oikein, LÄNTISELTÄ rajalta. Etsi Lappohja -niminen paikkakunta. Siellä on erittäin laadukas Jatkosota -museo ja myös joitakin radiolaitteita. Eräät radioamatöörit ajattelivat, että miksi ne eivät voisi olla toimintakunnossa, pidetäänhän tykit ja muut pyssyt rasvattuina, vaikka ovat museotavaraa.
Niinpä alettiin kysellä, olisiko kenellä vielä näitä sota-aikaisia radioita jossain tallella. Valtaosa radioista oli jo tietysti romutettu, mutta muutamia vielä löytyi. Korjaustaitoakin löytyi, mutta varaosia ei. Täytyi lainata toisesta radion raadosta. Heti kun saatiin kunnostettua muutamia radioita, päätettiin järjestää niillä yhteinen tapahtuma radioaalloilla. Asialla alkoi olla kiire, koska haluttiin saada mukaan myös näiden radioiden alkuperäisiä käyttäjiä eli sotaveteraaniradisteja ja viestilottia. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2005.
Nimitys ”Perinneradiotapahtuma” sovittiin vasta myöhemmin. Sovittiin myös, että tapahtuma järjestetään vuosittain kerran kesällä ja kerran talvella. Päivät ovat Itsenäisyyspäivä 6.12. ja Suomenlipun ja Mannerheimin syntymäpäivä 4.6.
Olemme tottuneet siihen, että radiot ja muu nykyinen elektroniikka ei kulu. Se on totta, transistorit ja mikropiirit eivät kulu, mutta nämä sota-aikaiset radioputket kuluvat ja varaputkia ei ole. Siksi niitä käytetään säästellen. Sen vuoksi tähän tapahtumaan on hyväksytty ”Perinneradio” -nimikkeen alle myös uudempia sotilaskäytöstä poistettuja yli 40 vuotta vanhoja radioita, koska niihin on mahdollisuus saada varaosia.
Linkkejä
http://www.kolumbus.fi/jukka.x.rintala/Perinneradio/PerRad/sld001.htm
http://www.youtube.com/watch?v=33YcAhIVig0
Olen RUK:n kurssin 141(v.1972) upseeri viestilinjalta. Komppanian vääpelinä toimi Pertti Pitkänen syntynyt 1939 Värtsilässä. Titari on ritari ja kelamies keisari.
Olipa hyvä ja perusteellinen selonteko, jota hyvin valitut linkit täydentävät.
Näillä ohjeillahan voi tulla tapahtumaan kiitosviestejä ihan radioteitse.
Terve vaan Eero ja Sakari.
Tuo ylämmässä kuvassa oleva isonpuoleinen ”kännykkä” on amerikkalainen lähiradio (Handie Talkie) suomalaisittain ”Händitooki”, joka tehtiin tietääkseni Normandian maininnousua varten. Varusmiesaikaan 60 luvun alkupuolella niitä vielä oli käytössä. Tai ainakin näytteillä. Yhteysetäisyys oli peräti 800 metriä.
Alempana vasemmalla oleva neliskanttinen C-radio täyttää ensi vuonna kunnioitettavat 70 vuotta. Pidin sillä tänä aamuna kokeilu yhteyden Etelä Suomeen.
Sakarin kommentista tuli mieleen, että eräillä paikkakunnilla on mahdollisuus käydä livenä seuraamassa kyseistä tapahtumaa.
Perinneradiosivulla tämän vuotisen tapahtuman sivulta löytyy linkki ”jaetut tolppataajuudet” siinä on taulukko osallistuvista asemista paikkakuntineen. Esim. Päämajamuseo Mikkelissä, Putkiradiomuseo Kouvolassa jne.
http://www.kolumbus.fi/jukka.x.rintala/Perinneradio/
Se on moro Alpoaatos! Aliupseerikoulussa Riihimäellä oli siihenaikaa sähkötyksessä ennätys Lasse Mårtensonilla. Hän vastaanotti/lähetti muistaakseni about 160 virheetöntä merkkiä/min.
Terve vain Eero. Niin kuulemma oli eikä Mårtensonin ennätystä liene rikottu vieläkään. Tosin nopeusennätysten harjoitteleminenkin päättyi kun poistettiin sähkötyksen Mestariluokka ja Suurmestariluokka. Meidän tasot jäivät vaatimattomaan 100 merkkiin tai hiukan alle koska uusi komentaja poisti kuntoisuusloman satasen suorittajilta.
Kyllä Alpoaatoksesta on hyvä kuva, muuten aihe minulle tuntematon. Tekniikasta en yleensäkään paljon tajua, mutta onneksi on perheessä ”auttaja” Mirjasisko
Eerolle vielä terveisiä.
Satuin viikonloppuna tapaamaan kaverin, joka oli haastatellut sähkötysmestari Lasse Mårtenssonia. Artikkeli on luettavissa pdf muodossa http://www.oh3ac.fi/ sivuilta. pitkä linkki ei toimi,joten yritä kelata alas aika paljon kunnes tulee:
”UUSI KERHOLEHTI ILMESTYNYT!”
Tässä kerholehdessä on kymmenkunta otsikkoa, kelaa alaspäin , kunnes tulee ”kuukausiesitelmät” ja siellä on artikkeli ”Paras sähköttäjä”
Todella mielenkiintoinen juttu. Mårtebsson oli sähköttäjä jo armeijaan mennessään, joten siinä mielessä hän oli omien sanojensa mukaan etulyöntiasemassa muihin varusmiehiin verrattuna. Hän ei kuitenkaan päässyt mukaan sähkötyksen nopeuskilpailuun, joka järjestettiin ammattilaisille.
Viestirykmentissä on kuitenkin kaiverrettu metallilaattaan vuosilta 1932-1999 kunkin Au kurssin paras sähköttäjä pvm ja nimi, mutta ei nopeuksia. Lasse Mårtensson on 2.4.1955. Nopeutta ei ole tiedossa. Vuodelta 1979 löytyy Pasi Luoma-aho. Hänen ennätys 186 m/min on talletettu vitriiniin, joten myytti Lassen mestaruudesta on murrettu. Pasi Luoma-Aho on suomen paras sähköttäjä kunnes toisin todistetaan.
Tässä eräs Yleisradion ohjemapätkä Perinneradioista.
Haastateltavana erittäin innokas partiolainen Kari Pentti radioamatööritunnus OH1UH
http://yle.fi/alueet/tampere/2011/12/perinneradiot_sahkottavat_muistoja_sota-ajalta_3081424.html?autoplay=true