Tielinjaus puuttuu

Niiralan asemakaavaluonnos.

Niiralaan valmistuneesta asemakaavaluonnoksesta puuttuu uusi valtatien linjaus. ”Asemakaavan suunnittelussa on lähdetty siitä, että tässä vaiheessa ei tarkastella osayleiskaavassa osoitettua uutta valtatien linjausta, koska sen toteutuminen ei ole lähitulevaisuutta”, mainitaan kaavaselvityksessä. Uuden valtatien on ollut määrä kulkea ”taajaman” eteläpuolitse, mikä on aiheuttanut keskustelua.

Niiralan kaavaluonnos on nähtävissä kunnan teknisessä toimistossa 7.12. 2011 – 13.1.2012. Siihen voi tutustua myös kunnan nettisivuilla. Kaavan esittelytilaisuus on valtuustosalissa 4.1.2012 kello 18. Mahdolliset mielipiteet on jätettävä kirjallisina kunnanhallitukselle viimeistään 13.1.2012.

Asemakaavan perusrakenne noudattaa tielinjausta lukuunottamatta osayleiskaavan mukaista ratkaisua, mikä merkitsee muutamia rakenteellisia muutoksia. Sellaisia ovat valtatien eteläpuolelle sijoittuvat korttelit 1-13, jotka muuttuvat lähes täysin uuden sisäisen tiestön takia. Pääliittymät valtatielle pysyvät edelleen samoina. Tällä alueella sijaitsevat Itähuolinta ym. liikkeet.

Mitoituksessa on varauduttu rajaliikenteen merkittävään kasvuun. Sen arvioidaan kohoavan 1,9-4 miljoonaan rajanylittäjään vuodessa 2030 mennessä. Paria miljoonaa varten on varattu tarpeelliset alueet lisäkaistoja ja rakennelmia varten. Maasta poistuville tarvitaan tuolloin toinen tarkastusasema nykyisen eteläpuolelle.

Alueella käy nykyisin töissä noin 300 henkilöä. Valtatie 9:llä kulkee 1400-1900 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatien eteläpuolella on tilaa palvelu- ja tuotantorakentamiselle. Tien varresta on pieni osa jo rakennettu, mutta etäisemmät alueet ovat täysin rakentamattomia. Väljyys antaa mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin.

Teollisuusalueet sijoittuvat valtatien pohjoispuolelle, eikä sielläkään elinkeinoelämää rajoiteta liian tarkoilla tonttijaoilla tai määräyksillä. Teollisuusalueen sisälle on merkitty rautatieliikennealue. Ratapihan pohjoispuolelle on osoitettu laaja alue, joka mahdollistaa logististen toimintojen kehittämisen ratapihan välittömässä läheisyydessä.

Asuinalueet ovat pääosin olemassa olevia rakennuspaikkoja. Uusia asuntopaikkoja on varattu Jänisjoen varteen viisi osayleiskaavan mukaisesti. Sen sijaan Koukuntien eteläpuolista aluetta ei ole asemakaavaluonnokseen otettu, koska paineet asutuksen lisääntymiseen sinne ovat vähäiset.

Osayleiskaava.

10 comments for “Tielinjaus puuttuu

  1. “Asemakaavan suunnittelussa on lähdetty siitä, että tässä vaiheessa ei tarkastella osayleiskaavassa osoitettua uutta valtatien linjausta, koska sen toteutuminen ei ole lähitulevaisuutta”

    Tuolla perusteella pidetään varmuudella huoli siitä, että uutta valtatietä ei voidakaan toteuttaa lähitulevaisuudessa. Vaikka uusi linjaus toteutettaisiinkin vastoin kaavoittajan odotuksia kuitenkin joskus, on nyt suunnitellun alueen toiminnallinen kytkeminen uuteen valtatiehen estetty, suorastaan tyrmätty tällä tekeleellä, sulkemalla parhaat yhteydet uuden valtatien suuntaan.

    Jättäisin asemakaavan pöydälle ja aloittaisin uuden tielinjauksen ja kasvaneiden liikennemäärien sekä muuttuneiden liiketaloudellisten paineiden johdosta osayleiskaavan tarkistuksen heti ja kiireellisenä. Vieläpä ylivaltakunnallisesti yhteen sovittaen ja EU-rahoituksesta nautiskellen.

  2. Minuakin tuo ”koska sen toteutuminen ei ole lähitulevaisuutta” ihmetyttää.Aivan kuin Niiralan kehittymistä haluttaisiin tahallisesti jarruttaa. Päinvastoin pitäisi kaikin mahdollisin tavoin ja voimin kiirehtiä tiehanketta ja keskustella linjauksestakin nyt. Jos sitä aletaan ätväillä tiesuunnitelmien valmistuttua, voi valituksineen ja muineen muutama vuosikymmen taas vierähtää ja Niiralan kehittyminen kärsii. Miksi panna päätä pensaaseen ja siirtää ongelmia tulevaisuuteen?

  3. Niiralan kaavoitus uusine teineen ei saa perustua jos-sanan varaan, vaan kun. Kaavoitus kulkee kehityksen kärjessä. Toteutus tulee perässä. – Tässä yhteydessä toistan taas toivomukseni Jänisjoen varsien kaavoittamisesta asuintonteiksi. En ymmärrä, että muutama vuosi sitten piirrettiin ruutuja Räykyn kupeelle, mutta joen rannat jätettiin hyödyntämättä. Muistan, että pappilankin aikanaan lohkottu tontti raiskattiin puistoaluekaistalla, niin ettei tontille kuulu enää omaa rantaa. Käykääpä ajelemassa moottoriveneellä Pietarin kanavilla ja nauttikaa kauniista rakennuksista pitkin rantoja. Olen varma, että Värtsilään nimenomaan joen rantamille nousisi taloja, jos olisi tontteja. Tämä olisi myös Niiralan kehitykselle edullista. Ierikka

  4. On tietenkin maankäytön alkeissuunnitteluohjeiden mukaista, että kaavoihin piirrellään rantojen suuntaisia, katkeamattomia kulkuyhteyksiä, mutta ei niiden yhteyksien tarvitse kaiken aikaa rannan puolella kulkea. Varsinkin, jos on valmiit tai muuten luontaiset kulkuyhteydet tontin toisella puolella. Ei kaavoituksen tarkoituksena saa olla myöskään perinteisten, rakennettujen rantatonttien tuhoaminen, kuten vanhan pappilan kohdalla näyttäisi tapahtuneen. Kaikkea ei tietysti voi kerralla ikään kuin varastoon kaavoittaa, mutta aina on työn alla olevassa kaavassa varauduttava vastaisiin muutoksiin ja laajennuksiin, jättämällä väylävarauksia yms. eli päitä auki. Omarantaisia tontteja tarvitaan varmasti ihan kohtalainen määrä syrjäseudulla ja siihen on myös mahdollisuuksia. Huonosti tehdyllä kaavalla tuhotaan tulevaisuus. Nyt ollaan Niiralassa tähän täyttymykseen pääsemässä. Elän syvässä myötähäpeässä.

  5. Eteläpuolitse tulevaan uuteen päätiehen on syytä varautua nyt tekeillä olevassa kaavassa. Sinne on oltava kunnon rekka-autokelpoinen jatke nykyiseltä Värtsilän-Ilomantsin tieltä. Päätieverkon pitää muodostaa kokonaisuus. Nämä yhteydet on huomioitava heti tilavarauksina.

    Toisaalta tulisi varautua siihenkin, että alueelle sijoittuisi kaupan suuryksikkö, kauppakeskus tms. Tohmajärvi – Sortavala seutujen tarpeisiin. Tällaisen tontin koolle ja sijainnille on omat vaatimuksensa. Sinne täytyy olla sujuva pääsy nykyiseltä päätieltä, mutta myös tulevalta ohitustieltä. Ohitustielle ei tulla sallimaan yhtään tonttiliittymää, joten liittymät on sijoitettava nykyisen päätien ja tulevan ohitustien väliselle yhdystielle. Mistä ne löytyvät; ei mistään.

    Ei liene kovin järkevää, että nykyiseen päätiehen tukeutuviin nykyisiin yrityksiin päästään uudelta valtatieltä vain jostakin Kaurilan suunnan liittymästä kiertämällä tai toisin päin ajatellen liikenne Värtsilästä Niiralan uudelle marketille kulkisi reittiä Niirala – Kaurila – Niirala.

  6. Erikoispyknikko esittää mielenkiintoisia näkökohtia. Ilmeisesti asiantuntija pystyy lukemaan kaavakarttoja kuin avointa kirjaa.

    Näin maallikon mielestä kaavoituksella pitää ehdottomasti ohjata kehitystä ja luoda sille edellytyksiä. Kaavoitus lienee melko kallista puuhaa, joten pelkkiä jo olemassa olevan tilanteen toteavia karttoja ei kannata piirrättää. Turhan usein kaavoitus laahaa jälkijunassa.

    Maa-alueita ei kunnalla ole koskaan liikaa tällaisilla paikoilla. Niistä tulee helposti kapelo, jos kehitys pyörähtää kunnolla käyntiin. Tämä nähtiin aikoinaan mm. Puhoksessa.

  7. Uudesta asemakaavaluonnoksesta.

    Täällä on kommentoitu uutta asemakaavaluonnosta. Ja siitä pois jätettyä uutta valtatienlinjausta.
    Kukaan kommentaattoreista ei taida asua uuden tielinjauksen vaikutusalueella eikä taida omistaa maita.
    Kirjoittelijat.!
    Miettikää hivenen jos se sattuisi omalle kohdalle,kun valtatie kulkee keittiön ikkunan vierestä.!
    Ei se tuntuisi mukavalta.
    Sitä paitsi nykyisen ns. vartioston risteyksen kapasiteetti riittää aivan hyvin kun sitä suunnitellusti levennetään. Siihen nimittäin mahtuu jopa kaksikaistaa suuntaansa.Ja kevyenliikenteen väylät kaupan päälle.!

    Samalla kaupat jäävät tien varteen jolloin asiakkaat pääsevät ostoksille.
    Uusi tielinjaus vain karkottaisi asiakkaat pois Niiralan kaupoista.

  8. Niiralan liikennejärjestelyjen osalta luottaisin asiantuntijoihin. Tuskin tuohon yleiskaavaan on uutta tielinjausta huvin vuoksi tai maanomistajien kiusalla piirrelty. Eiköhän siinä toimivuus ja turvallisuus ole päällimmäisinä. Kyseessä on valtatie, jonka liikenne on tulevaisuudessa erittäin vilkasta. Kaavoittajilla pitäisi olla rohkeutta ja kykyä nähdä kauemmaksi kuin huomispäivään.

    Ei varmasti minustakaan tuntuisi yhtään mukavalta, jos valtatie tulisi ikkunan alle. Ymmärrän kuitenkin senkin, ettei sen perusteella voi tällaisissa tapauksissa ratkaisuja tehdä. Jos tehtäisiin, tuskin Suomessa olisi yhtään tietä.

    Kulkipa tie aikanaan mistä hyvänsä, ei sitä kannata Tohmajärvellä paikallisesti ryhtyä jarruttelemaan. Samaa vääntöä kuin Niiralassa, suurempaakin, käydään varmasti Kemien ohituksessa. Jos yhtään oikein muistelen, siellä on onnistuttu jo suunnitteluvaiheessa muutaman kerran siirtämään Niirala-Onkamo -välin uutta rakentamista. Niille rahoille löytyy tälläkin erää helposti ottajia muualla. Kovin paljon ei tarvitse täällä vastustella.

  9. Sellaisen käsityksen olen kaavakuvista saanut, että voimassa olevassa maakuntakaavassa, olikohan vaihe 2, on Niiralan tieyhteys esitetty valtatieksi tullille saakka. Tien hallinnollinen luokitus on tainnut jo muuttuakin valtatieksi 9.

    Osayleiskaavassa ei ole uusia liikennetarpeita huomioitu muutoin kuin leventämällä nykyisen liikennealueen varausta. Ohitustietä ei ole suunniteltu yleiskaavatasolla. Siinä on osoitettu ainoastaan yhteystarve eteläpuolitse katkoviivalla. Mielestäni siis nimenomaan yhteystarve, ei suinkaan tien linjaus. Nyt olisi tehtävä juuri tämä suunnitteluvaihe ja mieluimmin ennen asemakaavan eteenpäin viemistä.

    Asemakaavassa tulisi nyt jättää todella paljon varauksia auki, kun ei tiedetä ohitustiestä eli valtatien lopullisesta sijainnista yhteystarvetta enempää. Olisikin luontevampaa tehdä ohitustien yleissuunnittelu viimeistään nyt osana tätä asemakaavahanketta, kun kerran ei oltu ryhdytty osayleiskaavan tarkistukseen, vaikka maakuntakaavakin antoi siihen suuntaan vauhtia.

    Käsillä ovat todella suuret ja tulevaisuuteen kauas luotaavat ratkaisut. Asukkaan keittiön kääntöpuolella ovat Niiralan, Tohmajärven, Pohjois-Karjalan ja yli Vaasan ulottuvan reitistön läheisimmän ja vilkkaimman itärajan ylityspaikan logistiikka kaikkine rakennevaikutuksineen. Kysymyksessä ei todellakaan ole vain pieni pala Niiralan asemakaavaa. Ihmettelen, että asia on päässytkin jo näin pitkälle näin suppeana. Tuskin ja toivottavasti kuitenkaan etenee loppuun saakka näin köyhillä eväillä. Maanomistajien on tietysti saatava haitoistaan täysi korvaus. Kaavassa tämä toive ei aina pääse toteutumaan, mutta valtatien toteutuksessa kuitenkin ilmeisen hyvin. Tiedän, että korvauksia on maksettu mm. munimatta jääneistä strutsin munista.

  10. Nimimerkille ”Maanomistaja” nostan hattua, että toi mielipiteensä esille. Niin pitää tehdä ainakin asioissa, jotka liippaavat läheltä. Nyt on keskustelujen aika. Kirjallisia kannanottoja on myös hyvä jättää kaavoitukseen aina, kun asiakirjat ovat esillä.

    Eri asia on sitten, jos kehitystä halutaan jarruttaa. Olen omin korvin kuullut Tohmajärven päättäjiin kuuluvan henkilön suusta, että toivottavasti menee kauan, ennen kuin Niiralan ja Onkamon välinen tiehanke toteutuu. Sellaisilla asenteilla ei pitkälle pötkitä.

    Minun ei ilmeisesti pitäisi kirjoittaa tie- ja kaava-asioista enempää kuin haaskalta metsästyksestäkään mitään, koska en niistä paljon ymmärrä, minkä toimittajan töissä joutui aikoinaan sivusilmällä seurailemaan.

    Harvalla kulkee tie pihamaan läpi, portaitten ja autotallin välistä ja makuuhuoneen ikkunan alta. Minulla kulkee, mutta onneksi ei ole valtatie. On siitä se etu, että osalla pihasta hoituu lumityöt samalla, kun aura-auto pyyhkäisee ohi.

    Kiteellä oli legendaarinen valtuuston puheenjohtaja Topi Lipsanen 1970-luvulla. Hän oli valmentautunut tehtäväänsä olemalla vuosia tielautakunnan puheenjohtajana. Topi kertoi, että kylän isäntien mielestä hyvä tie oli sellainen, joka kulki omien portaitten vierestä, mutta naapurin maata pitkin. Topi kouliintui tehtävässä niin hyvin, että puhui vuorineuvokset teollisuusneuvotteluissa pyörryksiin. Kiteelle tuli useita tehtaita, jotka nykyisin menevät konkurssiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *