Viisi metsäkaurista ruokaili lauantaina Sääperin rantamilla. Kuva EJ
Värtsilän kauriskanta on kasvamaan päin. Riistamiesten tänään lauantaina tekemissä laskennoissa havaittiin 14 yksilöä.
Kauriitten ohella bongattiin hirviä. Niitä löytyi 21 kappaletta. Pekka Kunnaksen mukaan määrä on sellainen, mihin on pyrittykin eli kaksi tuhannella hehtaarilla.
Tietääkseni kauriskanta on ollut Värtsilässä vuosien saatossa paljon suurempikin. Kantaa ovat verottaneet venäjältä Suomeen tulleet koirat, auto-onnettomuudet sekä pedot.
Tarkennettu lukema Värtsilän metsäkauriiden määrästä on 19.
Kauriskanta oli Värtsilässä laskentojen perusteella suurimmillaan 2000-luvun puolivälissä, jolloin eräänä (tarkkaa vuosilukua en muista) talvena kahdella ruokintapaikalla havaittiin vähintään 26 eri yksilöä. Niin tai näin, myös kauriinmetsästystä kokeiltiin silloin kohtuullisella menestyksellä. Kauriin pyyntiinhän tarvittiin aikaisemmin riistanhoitopiirin lupa, mutta uudistetussa metsästyslainsäädännössä kyseinen laji siirrettiin ns. vapaan metsästyksen piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että lakisääteisen metsästysajan 1.9.-31.1. puitteissa jahti on metsästysoikeuteen sidottuna sallittua koko maassa.
Värtsilässä suurin osa maa- ja metsätalousmaasta on metsästysoikeuksiltaan vuokrattu paikalliselle metsästysseuralle, Värtsilän Riistamiehille. Näin ollen jahti järjestettiin seuruemetsästyksenä seuran kesäkokouksen päätöksen mukaisesti niin, että pyyntikiintiö oli kolme uroskaurista eli pukkia. Asiantuntijoiden mukaan nuoret pukit poistuvat luonnollisten viettiensä vetäminä joka tapauksessa syntymäalueeltansa, joten paikallinen kanta talven tullen joka tapauksessa näin pienenee.
Metsästys suoritettiin tammikuussa ja muutaman viikonlopun aherruksen tuloksena kiintiö tuli käytetyksi. Seuraavana talvena metsästettiin myös, mutta jahti ei sujunut toivotulla tavalla. Kanta oli muutoinkin pienentynyt mm. Soile Luukkaisen kommentissa esiintuotujen syiden vuoksi. Metsästysseuran hallinnoimilla mailla kauris on nyt ollut monta vuotta rauhoitettu, enkä ole kuullut kenenkään yksityisen ihmisenkään niitä vuokraamattomilla mailla metsästäneen.
Metsäkauriin metsästys jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Siron ja kauniin eläimen tappaminen tuntuu monista vastenmieliseltä, jopa täysin tuomittavalta ajatukselta. Värtsilän pieni populaatio ei aiheuta ainakaan toistaiseksi mitään ongelmia, mutta siellä missä kauriita on todella paljon, se on myös selkeä vahinkoeläin. Ainakin puutarhaviljelijät ja kuusentaimien kasvattajat ovat niillä alueilla sen kanssa suorastaan helisemässä. Vuotuinen saalismäärä koko maassa on n. 3000-4000 yksilöä.
Yksittäisiä eläimiä ja pieniä muutaman yksilön laumoja tavataan maakunnassamme monin paikoin; lähialueen runsaampi esiintymä on Kiteen Niinikummussa, jossa on myös kauriista varoittava liikennemerkki!
Suuri toiveeni, joka ei taatusti ikinä toteudu: Värtsilän laaksossa ja vaaroilla laiduntaisivat metsäkauriit kuin lehmät ennen. Puolikesyjä eläimiä ei metsästettäisi, vaan näitä maailman kauneimpia hirvieläimiä olisi niin paljon kuin reviirit myötä antavat ja niitä ruokittaisiin talvisin. Ilveksille olisi luontaista ruokaa, joten ne eivät pyydystäisi mummojen kissoja.
Metsäkauriit sammuttaisivat janonsa kirkkaitten purojen ja lähteitten äärellä ja lepäilisivät joutohetkinään Luppotuvalla. Kaikkialta maailmasta tultaisiin katsomaan ja kuvaamaan tätä paratiisia pikkubambeineen (tietysti melkoista pääsymaksua vastaan), ja turisteille olisi kehitelty paljon erilaisia oheistuotteita. Kauriitten pääsy teitten ali alueelta toiselle olisi turvattu, joten ei niistä liikenteellekään vaaraa olisi.
Näin värtsiläiset rikastuisivat niin taloudellisesti kuin henkisesti ja eläisivät onnellisina, kunnes heidät väkisin Kiteeseen liitetään.
Onkohan Erkki ollut maitolaiturilla Ierikkaa kuulemassa? Jutussa on senlaatuisia ajatuksia. Kyselee Ierikka parran takaa. – P.S. Mikä sitä partaa kasvattaa? Sanovat, että paljo p…n puhuminen. Mutta kun aina puhuttaa! – Muuten siellä Ilomantsin tiellä Sääperin kohdalla muhii taas kevääksi jytky. Siihenhän olisi taloudellista kaivaa peurojen alikulkutunneli. Samalla voisi sen reunaan asentaa kameran, jolla voisi kuvata niitä mainoskuvia matkailijoiden houkutukseksi. Kiteellä tuskin on sellaista jytkyä kuin meillä täällä Värtsilässä. Ierikka
Jatkan EJ:n visiota:
Ja Kaurilan nimeen lisättäisiin yksi i-kirjain,
niin siitähän tulisikin Kauriila. Varmaan Kauriin
kääntöpiirilläkin kiinnostuttaisiin Värtsilästä,
ainakin näin talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin
siellä taitaa olla päinvastaiset olosuhteet. Kauriin
tähtikuviota voitaisiin katsella kaukoputkella
Kukkovaaralta ja kaikki Kauriin merkeissä joulu-
tammikuussa syntyneet huomioitaisiin erityisin juhlallisuuksin.
Kauriinmetsästys -elokuvan katsominen olisi kielletty
kokonaan, mutta vastaavasti Kylätalon kirpparilla olisivat
vanhat kauris-aiheiset gobeliinit myyntivalttina…
Ilveksiä on heikkojen kaurispopulaatioiden alueilla liikaa!