Tervehdys täältä arktisentuntuisista olosuhteista. Olo on vähä niiku Siperian reunamailla, näin niiku äkiksestään.Tämähän on kuin normaali keskitalven ilma (vanhan ajan talvi). On se Luoja tehnyt ennenkin kuurankukkia ikkunaan. Niissä muuten joskus sattuu ihania muotoja, ei koskaan ole sattunut kahta samanlaista…
Kuukausi: tammikuu 2012
Puoli kuuta
Puoli kuuta peipposesta, sanotaan kesän lähestyessä. Kuvan peipponen ei ole kaiketi vielä lähtenyt muuttomatkalle. Se ilmaantui jokin aika sitten lintujen syöttöpaikalle. Terhakasti se etsii einestä hyytävässä pakkasessa. Seuraa sillä on riittämiin, kun monikymmenpäinen keltasirkku-, pikkuvarpus- ja tinttilauma pyörii ympärillä. Kuitenkin…
Hermo lepää
Ilmari muisteli nykyisten sähkökatkosten kirvoittelemana wanhoja hywiä öljylamppuaikoja. Käypää ja toimivaa tekniikkaa se yhä vaan on meillä Viinijärven mökin saunan valaistuksessa. Lyhty vaan ikkunan ulkopuolelle ja kyllä hermo lepää. Suomalaismetsissä käytettiin öljylamppuja vielä 60 – luvulla. Kuvan lamppu on Ruotsista…
Arktisia oloja
Värtsilässä on viime aikoina mitattu jopa 30 pakkasastetta. Siperiassa kuulemma on lähes 50. Näinköhän sieltä valuu tänne vielä kylmempää. Vai mitä sanoo sääprofeetta Hemppa? Mehtätietä kävellessä muistui mieleen eräs koulumatka 50-luvun alkupuolella. Talviaamuna isäukko sonnustautui pöllisavottaan ja minä koulutielle. Sen…
Lyhteet ja kuhilaat
Yhdeltä ainoalta 50-luvun kesältä on jäänyt muistiini elonkorjuutyöt, jolloin vilja korjattiin lyhteille. Syytä en osaa sanoa, miksi tuolloin noin meneteltiin, sillä käsittääkseni muut viljapellot niitettiin niittokoneella. Oltiin kuitenkin Karvisen Sääperin pellolla. Sillä palstalla, joka oli lähempänä Hapojaa ja samalla myös…
Päreitä ja karbidia
Ilmarin tarina öljylampusta sai minut muistelemaan jatkosodan alkuajan erikoisia valaistuslaitteita. Kun palasimme elokuun lopussa 1941 ensimmäisen evakkomatkan jälkeen takaisin kotiin, ei syksyn pimeitä iltoja varten ollut oikeastaan mitään valaistuslaitteita, ei ollut kynttilöitä eikä myöskään lamppuöljyä. Aluksi turvauduttiin vanhan ajan valaistuskeinoon,…
Kantapään kautta opittua
Lämmittelen mökkini kyökissä olevaa Kastor-hellaa talvisaikaan päivittäin. Mukavan nopeasti se luovuttaakin lämpöä. Siinä kiireettömällä kiehuvat kahvit, potut ja valmistuvat monet pöperötkin. Päivänä muutamana pidin hellassa perinteisiä iltatulia. Lisäilin puita ja välillä katselin telkkaria. Huomasinpa kohta, että aiemmat puut olivat ehtineet…
Antaessaan saa
Aamun ajatus Franciscus Assisilaisen rauhan rukous Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä…
Kirjoja Värtsilästä
Värtsilän pitäjäyhdistyksen suunnalta osoitettiin hieman yllättävää ja kiitettävää kiinnostusta kirjojen kustannustoimintaan. Ajatus ei sinänsä ole uusi, monilla pitäjäseuroilla on tällaista toimintaa. Kustannetaan lehtiä ja kirjoja, esimerkiksi. Värtsin painaminen ”vuosikirjaksi” ei onnistu syistä, joita selvittelin Kylätalo-jutun kommenteissa. Mikään ei kuitenkaan estä…
Matkamies
Ensio Immosen säveltämän laulun soittaa ja laulaa dir. mus. Pentti Tynkkynen. Matkamies
Lapsenlikkana
Maalla lapset joutuivat pienestä pitäen osallistumaan erilaisiin kodin askareisiin. Isolle siskolle lankesi usein perheen pienempien kaitseminen. Muistan aurinkoisen kesäpäivän 50-luvun alusta, olin silloin 4½ vuoden ikäinen. Äiti jätti minut pihalle vahtimaan vaunuissa nukkuvaa puolivuotiasta sisartani ja piipahti vähäksi aikaa lähimetsään…
Ihmeellinen isäni
Sotilaspukuinen nuori mies nojaa talvisessa maisemassa puun runkoon. Kuva oli suurennettuna lapsuuskotini seinällä. Joka joulu se sai havukehyksen ympärilleen. Samalla äitini kertoili tarinoita isästäni. Se mies oli täydellinen. Äitini kertomuksia ei osaa ihmetellä. Vain 25-vuotiaana hän jäi leskeksi kahden pienen…
Pihoilla bongataan
Tänä viikonloppuna tiiraillaan pihapiirin lintuja. Valtakunnallinen Pihabongaus -tapahtuma on 28.-29. päivinä tammikuuta. Sen järjestää BirdLife Suomi. Ajatuksena on, että kuka hyvänsä voi lauantaina tai sunnuntaina itse valitsemansa tunnin aikana tunnistaa lajeja ja laskea kunkin lajin määrät. Havainnot voi lähettää järjestäjälle…
Etelän valoissa
Elämän taipaleelta 2/2 Seuraavaksi en malta olla kertomatta omaa 55-vuotista työhistoriaani. Koetan kertoa sen melko supsikkaasti. Suurimmaksi osaksi työaikani on mennyt teollisuuden ympärillä Helsingissä. Ensimmäinen merkittävin työpaikkani oli Bensow Oy, jolla oli tytäryhtiönä Soliferin tehtaat, jotka tunnetaan parhaiten 60-luvulla mopoistaan,…
Vihreitä ajatuksia rapakon takaa
Viherrys on nyt poppia kun kaikki pyrkivät oleman niin vihreitä, niin vihreitä. Eikä siinä mitään pahaa – päinvastoin – ympäristöstä on huolta kannettava. Ystäväni ja virkaveljeni Seppo Luukas sai jokin aika sitten sisareltaan Ameriikasta asti viestin, jossa oli liitteenä hyvin…
Kylä sai sähköt
”Kenraalinkylä nykyaikaistuu. Sähköistystyöt jo pitkällä.” Näin otsikoi Karjalainen uutisjuttunsa helmikuussa 1966. Itse tarinassa kerrottiin, että 1700-luvun loppupuolella Kymenkartanon läänissä maaherrana olleen kenraali Ramseyn aikana alettiin muodostaa asutusta kylään, joka maaherransa kunniaksi ristittiin komeasti Kenraalinkyläksi. ”Tästä kylästä on maaltapako nyt vienyt…
Voe hyvänen aika
Hesari kuuluttaa kissankokoisin kirjaimin, että ”Wärtsilän tulos heikkeni odotettua enemmän”. Loka-joulukuussa oli Värtsilästä lähtöisin olevan firman tulos ennen veroja vain 131 miljoonaa euroa. Lohdutuksena kerrotaan sentään, että kannattavuus parani edellisvuodesta. Liikevoittoprosentti nousi loka-joulukuussa 11,7 prosenttiin. Koko vuoden tulos ennen veroja…
Talvi-iltojen öljylamppu
Elämän taipaleelta 1/2 Muistui tässä mieleen viime aikaiset sähkökatkokset. Kertoilen tässä oman tarinan 7 watin öljylampusta, joka palveli meidän Kenraalinkylän ensimmäisessä mökissä. Siellä oli vain yksi huone, jossa asuttiin vuodesta 1945 vuoteen 1951. Kun muutimme uuteen kotiin seuraavana vuonna, oli…
Kolmesti viikossa
Liikunta 2 Sovittuun aikaan menin sitten starttiopastukseen. Virttyneessä tummansinisessä collegeasussani ja hiukan ylipainoisena tunsin oloni hyvin epävarmaksi. Toinen opastettava, nuori hoikka nainen, oli pukeutunut vartalonmyötäisiin mustiin trikoisiin ja sieviin mustiin tossuihin. Janne oli laatinut meille kirjallisen harjoitusohjelman kahdeksalle laitteelle. Kokeilimme…
Luppoilemassa
Eräässä Värtsin kommentissa kerrottiin, että minut tavoitettiin Luppotuvalta. Kotona ei ole heterosuhde vielä sillä mallilla, että olisin sinne kokonaan joutunut muuttamaan. Aika usein tulee kuitenkin käytyä. Kukkovaaran metsäautotie on ainakin tällä erää aurattu, joten polun päähän pääsee autollakin. Hirvittää kuitenkin,…
Mosaiikkia Tarinatuvalla
Tarinatuvalla pantiin keskiviikkona kahvikuppeja ja lautasia palasiksi, ihan luvan perästä. Käsityön harrastajat tutustuivat siellä mosaiikkitöiden valmistukseen. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että astiat olivat käytöstä poistettuja. Palasista tehtiin koristeellisia kuvioita mm. pannunalusiin, valokuvakehyksiin, aurinkosieppareihin jne. Suosituinta oli vanhojen kukkaruukkujen koristelu. Kyseessä on…
Pakastuvaa
Makukysymyshän tämä on, mutta mielestäni Värtsilän laakso ympäröivine vaaroineen on kauneimmillaan talvipakkasilla. Silloin on upeita auringon nousuja ja laskuja. Boonusta tulee, jos usva kietoo tienoon unenomaiseen huntuun. Tämä on hyvin tunnusomaista näille seuduille. Pakkasten tultua etsin komerosta venäläiset tossuni, joista…
Minäkö kuntosalille?
Liikunta 1 On taas se aika vuodesta, kun lehdet ovat täynnä laihdutus- ja jumppaohjeita. Tuntuu että jokaisen itseään kunnioittavan kansalaisen pitäisi käydä kuntosalilla ja erilaisissa jumpissa muutaman kerran viikossa. Tutkimusten mukaan liikunta lisää onnellisuutta. Omalla kohdallani tuo onnellisuuden lisääntyminen riippuu…
Ajankohtaista
Tänä aamuna kuulin ihmeellistä sirinää sähkölinjoilta päin. No, ei muuta kun katsomaan. Siellähän olikin linjanvierustoissa ”pystykarsinta” käynnissä. Metsäkoneeseen oli ankkuroitu puomin päähän neljä sirkkeliä. Samanlainen systeemi kuin helikopteritkin käyttävät. t. Martti
Aurinkomyrsky
”Kyll’ mää kauhiast’ ihmettelen” miten tuo aurinkomyrskykin osaa iskeä samaan aikaan, kun maassamme on pressanvaalit. Edellinen on lehtitietojen mukaan ollut kuusi vuotta sitten. Jospa ne magneettikentät vetäisivät nyt äänestäjiäkin kohti äänestyspaikkoja! Aviisit ovat olleet pullollaan politiikkaa. Minulla taisi olla aamulla…
Sulattimo ja valimo
Kun kevät 1949 sulatti lumet ja vedet irtosivat, Wärtsilä-Yhtymän voimalaitokset pystyivät tuottamaan täysillä sähköä. Se puolestaan herätti Uuden-Värtsilän sulattimon talvihorroksesta. Tein Wärtsilän kanssa taas työsopimuksen, elämäni viimeisen sellaisen. Se kesti 44 vuotta eläkkeelle jäämiseen saakka. Sulattimossa aloitin kokillimiehenä eli valajana…
Elämä parasta
Ajatusten aarteita, toim. Jani Heikkinen, Karisto 2011. Olen yleensä pitänyt mietekirjoja ja toiverunojen kokoelmia vähän sekavina. Kas kun niissä vaihtelevat sekä runojen ja mietteiden tekijät että teemat. Eräs käyttö tämäntapaisille teoksille on tietysti pitää ne visusti hyllyssä ja kaivaa esille,…
Kumman kaa?
Laiskaa vaaliväkeä. Vai mitä oikein pitäisi sanoa tuosta äänestysaktiivisuudesta. Tohmajärven itäisen vaalipiirin aktiivisuus jäi kunnan pienimmäksi. Onneksi tai onnettomuudeksi ei sentään ihan pohjalle kun katsellaan koko Pohjois-Karjalan aktiivisuusprosentteja. Näkyypä siellä olevan muutamia vaalipiirejä joissa prosentti on alle kuudenkymmenen. Missä vika? …
Virolainen kärähti
Virolaisen 48-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen tiistaina. Mies saapui Niiralan raja-asemalle aamuyöllä kello 3.30 henkilöautolla. Hän oli menossa Venäjälle. Puhalluskokeen jälkeen tarkkuusalkometri antoi tulokseksi 0,68. Törkeän rattijuopumuksen raja on 0,53 mg/l. Seurauksena oli väliaikainen ajokielto. Pohjois-Karjalan rajavartiosto suorittaa tapauksen…
Mutkia matkassa
Ahvenvaaralaisia, osa 2 Kaustajärven pohjoispuolella asuvien ahvenvaaralaisten koulumatkat olivat hyvin moninaiset sen jälkeen, kun raja katkaisi kulkuyhteydet koululle järven itäpään kautta. Paksun lumen aikaan talvella kouluun kulkemisessa ei ollut minkäänlaisia ongelmia, sillä jään yli pääsi sujauttelemaan suksilla tai jalkaisin hevostietä…