Keskustelua kylätalosta

Herätys värtsiläiset.

Monet keskusteluaiheet vellovat lehden palstoilla, mutta en ole pitkään aikaan löytänyt (vai eikö vain ole kohdalleni osunut) kylätalon kuulumisia. Haluaisinpa viritellä keskustelun taas! Edellinen loppui, kun innokkaimmat vaikuttajat saivat sanottua nimiehdotuksen. Siihenkö se talkoomieli loppui?

Talo on erittäin hyvä kokoontumis- ja harrastepaikka! Vai onko niin, ettei kukaan tarvitse ko. tiloja? Kertokaa nyt hyvät ihmiset, mitä siellä pitäisi olla? Nythän siellä toimii kirppari, jolla tuloja vuokranmaksuun on saatu, ja mikä hyvä, lahjoitustavaraa on aika paljon, mutta myös “tilimyyntiä” harrastetaan.

Kahden osa-aikaisen palkkatuella olevan työntekijän työpanos on ollut kiitettävä. Lisäksi on mainittava Eira Varosen suuri työpanos. Nyt kun allekirjoittanut on valittu talotoimikuntaan, haluaisin tietää värtsiläisten toivomuksia talon aukioloajasta ja tapahtumista ja myös vapaaehtoisista työntekijöistä.

Terveisin Lea

43 comments for “Keskustelua kylätalosta

  1. On mukava huomata, että Varosen Eira alkaa saada kylätalolle muita puuhaihmisiä avukseen.

    Ulkopuolelta katsottuna on vaikea sanoa, millainen talon käyttöaste on ollut. Varmaankin lisää mahtuisi. Minusta tuntuu, että eri puolilla on muhimassa suunnitelmia. Kaipa ne putkahtavat aikanaan esiin erilaisina näyttelyinä ja tapahtumina. Musiikkitapahtumista olen kuullut puhuttavan.

    Aika paljonhan siellä on ollutkin kaikenlaista. Ja muuallakin tapahtuu, Niiralan liikekeskuksessa, seurakuntakodilla, Luppotuvalla, riistamajalla…

    Tämä kylätalo on sellainen paikka, jonka touhuihin koko Värtsilä voisi osallistua. Pitäjäyhdistyksellä taisi olla suunnitelmissa saada ensi kesänä Jänisjoen puoleiselle pihalle toimintaa, laitureita ja venevalkamaa. Tällaisia ”ulko-olohuonesuunnitelmia” näyttää olevan meneillään ainakin Joensuussa (Pielisjoki), Rääkkylässä (Paksuniemi) ja Kiteellä (Kiteenjärvi). Niissä lähinnä kunnat ovat asialla.

    Kunnan asiantuntijapanosta suunnittelu- ja rakennuspuolella tarvittaisiin tuossa Jänisjoen varressakin, onhan kylätalon tontti ja rakennus kunnan omistama. Jos jotain aiotaan toteuttaa ensi kesänä, siitä kaiketi pitäisi jo täyttä päätä olla neuvottelut menossa kunnan kanssa.

  2. Lisäys tuohon kirjoitukseeni. Suunnitelmia on kylätalotoimikunnallakin ( Matti Jaatinen, Jouko Jääskeläinen,Eira Varonen ja allekirjoittanut)lähinnä nyt on, 30.1. Yhdistyksille, järjestöille ja paikallisille toimijoille tarkoitettu vakuutus ilta. 8.2 on Osuuspankki ilta, jossa opastetaan laskujen maksua omalta tietokoneelta. Laskiais riemujakin on luvassa ja monta muuta tapahtumaa, mutta– vapaehtois toimijoita tarvittais kipeästi lisää. Jos vain kenellä aikaa liikenee, ilmoittautukaa talotoimikunnan puuhamiehille ( vai pitäiskö sanoa, henkilöille?!) Toivon että muutama vapaehtoinen löytyisi niin voisimme suunnitella myös ilta aukiolo aikoja.
    Innostuneena jään odottamaan ilmottautujia! Lea

  3. Voisikohan tiloja vuokrata ajoittain kunnalle, että voisivat pitää tiedotustilaisuuksia ja teemailtoja kyläläisille.

  4. Ja kiskurivuokra tietenkin kunnalta, heh, heh. Ei sen puoleen, voisi kaupallisilta vakuutus-, pankki- ym. firmoilta, joilla ei ole Värtsilässä toimipaikkaa, periä kymmenkertaisen maksun muihin nähden siitä hyvästä, että pääsevät ilosanomaansa tänne esittelemään. Ja lahjoituksiakin olisi niiltä kohtuullista kylätalon hyväksi odottaa.

  5. Olen pienen panokseni tehnyt viemällä monta kertaa kirpparille vaatteita ym. Ja oli minulla jo suunnitelmissa saada Espoosta Paavo-poika pelaamaan pingistä, mutta se loma meni myttyyn
    sairastelujen ja pitkän matkan takia jospa se vielä toteutuu. Minusta ei vaan ole vastustajaksi peliin.
    Mitenkä noita nuoria aikuisia saisi mukaan ja taitaahan niitä ollakin.
    Pienimuotoisia konsertteja toivoisin- runoiltoja jne.
    Pusan Mirja

  6. Pohjat ja perustat ovat luotu. ”Seinät” ovat siis olemassa, nyt niinkuin Lea peräänkuuluttaa, tarvitaan lisää sisältöä.

    ”Ulkopuolisia” vuokranmaksajia tuskin löytyy, siispä aktiiviisuutta, innovatiivisuutta sekä talkoohenkeä tarvitaan.

    Joissain yhteyksissä väheksyttynä pidetty kirppistoiminta on ollut tähän saakka henkireikä joilla vuokrakulut on saatu (käsittääkseni) katettua.

  7. Kylätalon pingispöydälle saattaisi olla enemmänkin käyttöä ja lajille nostetta jos Värtsilässä asuva uransa päättänyt SM-tason pöytätennispelaaja saataisi paikalle opastamaan?

  8. Edelliseen viitaten ei ole tiedossa, ainakaan vielä onko ko. henkilöllä aikaa/kiinnostusta osallistua….joten nimi pysyy salassa, ainakin toistaiseksi….

  9. Kaikki mahdolliset osaajat pitäisi saada mukaan tähän kylätalotouhuun. Koettakaahan houkutella sitä pingispelaajaa.

    Erinomaista on, että eri alojen taiteentekijät ovat mukana. Sinne on saatu lahjoituksena taidetta. Tuoreita musiikkilevyjä on myynnissä, samoin kirjoja. Ainakin osa tuotosta menee kylätalon hyväksi. Pusan Mirjan esittämät musiikki- ja/tai runoillat ovat kannatettavia.

    Joku kyläyhdistyksen edustaja voisi antaa faktatietoja, miten hyvin vuokranmaksusta ja muista menoista on nykysysteemillä selvitty. Ei tarvitsisi arvailla. Muutenkin selonteko tähänastisista kokemuksista olisi mielenkiintoista luettavaa.

  10. Minä olen vielä niin ”vihreä” tässä toiminnassa etten osaa kertoa lukuja menoista ja tuloista, varmaan Matti tai Rami tietää tilit jos he haluavat avautua niistä. Alustavissa keskusteluissa olemme talotoimikunnan kanssa miettineet noin kerran kuukaudessa järjestettävää tapahtumaa, pieniä konsertteja, esim. paikallisia soittaja taitureita musiikkiopistolta, Kuisma Lipponen tuli myös mieleemme,Venäjän Värtsilän musiikkikoulun rehtori Juri Akulov on myös lupautunut pitämään konsertin. Myös venäjän Värtsilässä Suomea lapsille opettava Valentina Antonova on lupautunut tulemaan lasten kanssa esittämään nukketeatteri esityksen.( Muutakin toimintaa on suunnitelmissa mutta siitä myöhemmin, kun saadaan aukiolo ajat sopivimmiksi.)
    Koska kylätalo on tarkoitettu KAIKILLE, niin täytyisi saada jotenkin kartoitettua vapaehtoistyövoimaa aikuisista henkilöistä jotka voisivat olla työssä ILLALLA, että voisimme tarjota mahdol-lisuutta myös sellaisille henkilöille jotka ovat työssä tai koulussa tai haluaisivat viettää aikaa illalla pelaten tai seurustellen kylätalolla.
    Toivottavasti tämä tarina tavoittaa sellaisia lukijoita jotka ovat paikkakunnalla ja ymmärtävät kylätalon arvon!
    Terveisin ja talkoomieltä toivotellen, Lea

  11. Talkoomieltä ja pitäjäyhteisöä tarvitaan kylätalon ylläpitoon.
    Viime torstaina oli meillä kunnan ”kolmikärjellä”( Leena Väistö, Olli Riikonen ja minä)tilaisuus piipahtaa paikalla. Systeemi näytti toimivan, puolenpäivän aikaan ei tietenkään ruuhkaa ollut.
    Tanssin taitajat ostettiin loppuun. Hyvä kirja – voin todistaa.

  12. Pitäjäyhdistyksen rahastonhoitajana voin todeta että vuokrat ym.maksut on suunnilleen ajallaan pystytty hoitamaan. Tileillä ei ole suuria saldoja eikä mihinkään suuriin investointeihin tällä hetkellä ole varaa.Monet lahjoitukset joita ovat antaneet yksityiset henkilöt sekä erilaiset yhteisöt, näistä suuret kiitokset.Kaikkien noudattaessa kunnan johtokärjen esimerkiä kylätalon taloudellinen toiminta on aina valoisampaa.
    Lean peräänkuuluttama talkoohenki on suurin voimavara millä voidaan porskutella eteenpäin.Kaikenlaiset uudet ja vanhat ideat sekä toimintatavat kylätalotoimikunta kuuntelee herkällä korvalla.
    Pitäjäyhdistyksen kaikesta toiminnasta voi kysyä allekirjottaneelta tai muuten toiminnassa mukanaolevilta milloin vain.
    Kylätalolla koputtavalle avataan.
    T; Matti Jaatinen

  13. On hyvä, että kunnan silmäätekevät käyvät Värtsilässä, kun presidenttiä ei ole pitkiin aikoihin näkynyt.

    Nythän lienee toivoa, että laituri tulee jokivarteen ensi kesänä. Kun on vaalivuosikin. Tuunanen tosin saattaa taas panna hanttiin.

    Pitänee kai aloittaa uuden kirjan kirjoittaminen, jos entinen on ostettu loppuun.

  14. Kävin eräänä peli-iltana Kylätalaolla. Kokeilin hiukan ponputella pingistä pitkästä aikaa. En enää muistanut kummassa kädessä mailaa pidetään..

    Edellinen pingispeli taisi olla rippikouluaikaan !950 luvulla Värtsilän kirkon peräsälissa. Siellä pidettiin rippikoulua ja kirkkoherra Leino Hassinen oli hommannut sinne pelit ja vehkeet. Kaikki joutoajat pelattiin. Mukavaa oli.

  15. Nostanpa taas esille tämän kylätalon ja sen varain hankinnan.
    tulipa taas mieleeni yksi ehdotus josta jo lähettelinkin erkki Jormanaiselle viestiä, mutta hän ei ole siihen kommentoinut, joten kyselempä teiltä kaikilta kirjoittajilta mielipidettä!?
    Oliskoon mahollista jotta tehtäs tästä lehestä enskesän Värtsiläpäiville ”vuosi-Värtsi” kirja? Niinpä jokahinen joka on kirjotellu näille sivuille piäsis kirjankansiin välliin omilla miel pitteillään (ja olis kerreemässä talolle rahoo) ja suatas talon kululoihin euroja, kun myötäs kirjoo kylätalon hyväks ?!
    Minnu niin kenkuttaa kun kaikki hyvät jutut painuu unohuksiin tiällä sivuloilla, ja kuitennii ovat ihan arvokasta ja historiallista tietoo. Kommentoikee, – myös lehen ”kustantajat”

  16. Yritän selvittää, miksi en ole innostunut Värtsi-lehden pohjalta tehtävistä kirjoista ja muistakaan painotuotteista. Harrastusvoimin tehtävän verkkolehden sisällön vääntäminen bisnestarkoituksiin on ajatuksenakin hieman outo.

    Se saattaa tuntua helpolta ja yksinkertaiselta, mutta käytännössä ei ole sitä. Värtsiä tehtäessä ei ole varauduttu eikä jatkossakaan varauduta siihen, että esimerkiksi kuvia käytettäisiin painotuotteissa. Se vaatisi lisää harrastusta. Lehden arkistoissa ei ole ainuttakaan kirjaan soveltuvaa kuvaa. Ne olisi painotuotetta varten käsiteltävä eri tavalla, ja jokainen kuva olisi uudelleen pyydettävä kuvaajilta tai omistajilta. Ne on annettu yksinomaan verkko-Värtsin käyttöön, emmekä voi luovuttaa niitä eteenpäin ilman lupaa.

    Sama koskee tekstiäkin, vaikka se sinänsä on siirrettävissä sellaisenaan kirjan käsikirjoitukseksi. Jokaisella kirjoittajalla on niihin tekijänoikeus.

    Kaiken kaikkiaan edessä olisi valtava työ, joka vaatii ammattitaitoa. Epäilen, ettei se talkootyönä onnistuisi, eikä ainakaan ensi kesään mennessä. Vaatimattomankin kirjan tekeminen on usean vuoden projekti. Sopii koettaa.

    Saattaa myös olla, että eurojen kiilto himmenee, kun kyselee painotöitten hintoja. Kirjan kustantaminen maksaa maltaita, ja vaikka se menisi kaupaksi, tuskin taloudellinen lopputulos on kummainen. Se on liiketoimintaa, josta myös verottaja saattaa olla kiinnostunut.

    ”Vuosi-Värtsi” -kirjoista tuskin on mahdollista saada rahasampoa kylätalon hyväksi, niin hauskaa, mukavaa ja kannatettavaa kuin se olisikin. Ainakin aikaa siinä luiskahtaisi. Helpompia tapoja löytyy aivan varmasti.

    Olen kuullut sivukorvalla, että pitäjäyhdistyksellä olisi kaavailuja Värtsilän sodanjälkeisen historiikin kirjoittamisesta. Se lähtee varmaan eri pohjalta. Tällaisen kirjan kuvitukseen voi tietenkin saada vinkkejä Värtsistä ja eri juttujen sisältämiä tietoja voi mahdollisesti käyttää hyväksi. Kirjan tarvitsemia kuva-aineistoja lienee yhdistyksellä tiedossa. Ehkä kannattaisi keskittää voimavarat tällaisen kirjan aikaansaamiseen ammattilaisvoimin. Ahkeralla myynnillä ja avustusten turvin kustannukset varmaan vuosien kuluessa pystyttäisiin peittämään, mutta melkoisen alkupääoman se vaatii. Historiikkeja tehdään harvoin ilmaiseksi harrastajavoimin.

    Värtsiä sen sijaan tehdään ilmaiseksi ja iloisesti harrastajavoimin. ”Kustantajia” ei lehdellä ole, koska käytännössä mitään kustannettavaa ei ole eikä tule. Aikaansa jokainen käyttää vapaaehtoisesti sen verran kuin hyväksi näkee. Ainoa kiitos ja palkka on kirjoittamisen ja osallistumisen ilo. Jos tilanne tältä osin jotenkin muuttuu tulevaisuudessa, Värtsi varmaan lakkaa ilmestymästä.

    Tätä mualimanloppua vuotellessa kirjoitelkaa, jotta Värtsin sivut täyttyisivät. Ja kyllähän työ kirjottelettekin. En nyt ole varma, säilyvätkö jutut Värtsin arkistossa kenen hyvänsä selailtavina satoja vai tuhansia vuosia, mutta jonkun aikaa kuitenkin. Ja onpahan bittiarkeologeilla aikanaan penkomista, kun yrittävät selvittää, mitä kaikkea nettiavaruudessa on liidellyt.

  17. Jaa`a! Monen moista mielipiettähän tähänkii assiisseen varmaankin on!? Eihän tässä vielä oo kirjoo tehty eikä ees tekijän oikeuksii kyselty.. herättelen vuan keskusteluu! ( ei se luojakaa kiellä suurista ajatuksista…) Ollaanhan kuulolla – mualimanlopusta huolimatta.

  18. Edellisestä kommentistani saattaa saada käsityksen, että olen pahanilmanlintu, joka tyrmää hyviä ideoita. Se ei ole tarkoitus. Luulisin että kylätalon ”kustantamiseksi” on ajan myötä käännettävä monta kiveä. Keskusteleminen on aina paikallaan, ja siihen tarkoitukseen Värtsi avoimena foorumina on hyvä.

    Jokin aika sitten ehdotettiin ideapankin perustamista Värtsiin. Se on edelleen mietinnässä. Pitäjäyhdistys voisi sitten sinne tulevia ehdotuksia noteerata tai olla noteeraamatta, ihan kuten tähänkin asti. Useimmiten yleiseen hyvään pyrkivän idean toteuttaminen vaatii yhdistyksen tukea ja panosta.

    Joskus on yhdistyksen puolesta tuotu esille, että idean esittäjän pitäisi samalla kertoa, miten toteutetaan ja mistä rahat. Ei se nyt ihan näin mene. Kyllä pitäjäyhdistyksen tehtävä on jalostaa ajatusta edelleen ja etsiä rahoitusta, jos asia muuten kiinnostaa. Kanavia lienee. Montako EU-projektia täällä on menossa? Niitten aikaan saamisessa yksityinen ihminen on aika voimaton.

    On nähty asia, että yksityisen ihmisen tarmo riittää vain idean esittämiseen. Hyväkin idea jää sikseen, jos yhdistys tai muu puulaaki ei ota vetovastuuta. Sitä varten kai yhdistyksiä perustellaan.

    Tuosta ”Vuosi-Värtsistä” vielä. Verkkolehti sinänsä on valmis digitaalinen ”vuosikirja”, jota voi tietokoneen avulla lukea esimerkiksi kuukausi kuukaudelta. Lehtien ja kirjojen kustantajat etsivät parhaillaan kuumeisesti keinoja, millä tavoin digitaalisia kirjoja saataisiin ihmisten luettaviksi helpoimmin. Ne kiinnostavat etenkin nuoria. Lukulaitteita on kehitelty ja ne ovat tulevaisuutta. Jospa kylätalolla alettaisiin myydä niitä mahdollisimman suurella voitolla. Ilmaisen ”Värtsi-kirjan” lukemiselle tuskin silloin olisi esteitä. Itse en noita lukulaitteita ole käteeni vielä saanut.

    Joku kuiskasi minulle, että nykyisin saa edullisesti tehtyä kirjan omista albumikuvistaan esimerkiksi valokuvaliikkeiden kautta. Olen itsekin nähnyt niitä. Se edullisuus on tietysti suhteellinen juttu, jos suuremmista määristä kuin muutamasta on kysymys. Omista kuvista ja teksteistä jokainen voi tietenkin sellaisen kirjan itselleen ja tuttavilleen askarrella.

  19. Olin 90-luvulla kustannusyhtiössä joka pakersi yhtä valtakunnallista ja yhtä paikallista lehteä, tuli tutuiksi nuo painohinnat ja myöhemminkin niiden kanssa saanut eri yhteyksissä painia.

    Komppaan Erkkiä siinä että on kallista ja iso savotta varsin talkoohommeleina ja vaatii ammattitaitoa. Mutta komppaan myös Leaa siinä että on hyvä herätellä keskustelua, ainakin varainhankinnan ideoista joilla kylätalon kulut hoituisivat.

    Ideoita ja kirjoituksia vaan rohkeasti kehiin, pienestä siemenestä suuretkin asiat syntyvät:)

    Heitän oman yhden ideani… hetki, pitää nyt muutama sekunti miettii…tuli niin äkkiä edellisessä lauseessa luvattua:) Mitäs jos silloin tällöin kylätalolla olisi piirakka-, pulla-, sultsina-tai muut leivontatalkoot?

    Päivän aikana touhukkaat pyöräyttäisivät muutamat sadat kappaleet leivonnaisia jotka vaikkapa Kalamestarissa myytäisiin seuraavana päivänä tekijöiden tai muiden talkoolaisten toimesta. Ilmoiteltais vaikkapa tämän Värtsin kautta milloin ”Kylätalopiirakat” olisivat seuraavan kerran kaupan. Kaikki tulot olisivat sitten kylätalon hyväksi.

    Oma lehmä tietenkin tässä olisi ojassa kun joku piirakanostaja saattaisi savu- tai graavikalaa kaipailla piirakalle kaveriksi:)

    Pöllö idea mutta ”putkahti” nyt tässä kirjoittaessa mieleen.

    Laittakee lisää…

  20. Värtsin palstat ovat ilmaiseksi käytettävissä tällaiseen ”kyläpiirakkailmoitteluun”. Toivottavasti leipojia löytyy Värtsilästä yhtä paljon kuin Värtsiin kirjoittajia, ja joku lahjoittaa jauhot.

  21. Opintokeskuslakia voisi tutkia, josko sieltä päin saisi vähän suolarahaa. En nyt voimassa olevaa lakia varmuudella tunne. Mutta ennen vanhaan opastin eri järjestöjen toimijoita perustamaan pieniä opinto/keskusteluryhmiä, jotka sopivat aiheesta, jonka kimppuun yhdessä käyvät. Aiheita voisi löytyä esimerkiksi Värtsilän historiasta. Sitten sovitaan ”vetäjästä”, joka hoitaa varsin yksinkertaisen paperityön ja yhteyden Maaseudun Sivistysliittoon. Marjaana Aarnio, kyläkumppani, voi auttaa!!!

    Opinto/keskusteluryhmä maksaa pitäjäyhdistykselle pientä vuokraa ja saa siihen valtionavun. Pitäjäyhdistykselle kelpaa pienetkin vuokratulot, jotta se selviäisi kunnan määräämästä vuokrasta.

    Tällainen suunnitelma minulla on ollut mielessäni, mutta sen toimeen pano osaltani voi toteutua joskus maaliskuussa. Olkaa
    kuulolla! f.

  22. Tämä nyt ei liity mitenkään kylätalon varainhankintaan, mutta kun EJ tuossa yhden kommentin lopuksi mainitsi valokuvakirjat, niin muutama sana niistä.

    Ensinnäkään mitään halpaa puuhaa niitten tekeminen ei ole, ainakaan pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta. Mutta mahdottoman mukavaa se on. Eikä ole vaikeatakaan. Netistä saa ladattua ilmaiset ohjelmat ja ainakin Ifolorin kirjaohjelmaa on helppo käyttää.

    Esim. Kovakantinen 21×21 48 sivua maksaa 32,45+postikulut 3,95 eli yhteensä 36,40. Paljousalennuksia ei tunneta, kappalehinta on sama vaikka tilais 100 kpl.

    Olen tehnyt toistakymmentä erilaista kirjaa,niistä mainittakoon Vuodenajat, joka sisältää luontokuvia ja Kahlil Gibranin ajatuksia.

    Nyt tekeillä on tuota em. kokoa oleva kirja, johon tulee kukkakuvia ja aforismeja. Olen aivan onnessani sitä väsännyt tunteja laskematta. Paljon niitä tunteja on mennyt ja vielä menee.

    Tähän sopisikin lopuksi Tiimarin mainoslehtisestä bongaamani ajatus: ” Tärkeintä ei ole se mitä teet, vaan mitä tekeminen tekee sinulle. Ihminen voi hyvin, kun saa toteuttaa itseään. Oman käden jäljen näkeminen nostaa hymyn huulille ja täyttää sydämen ilolla.”

    Ajatus sopinee hyvin myös Värtsin toimittamiseen, kirjoitus- ja kuvitustalkoisiin.

  23. Koska saattaa olla virheellisiä käsityksiä, mainittakoon jälleen kerran, ettei Värtsilän pitäjäyhdistys ole Värtsin taustayhteisö. Verkkolehti on siinä mielessä riippumaton julkaisu. Yhteistyötä pyrimme tekemään ja joissakin asioissa olemme pitäjäyhdistyksen hyväntahtoisuuden varassa. Näin on esimerkiksi ensi kesäksi suunnitellun lukijatapaamisen osalta.

    Värtsillä ei varsinaisesti ole taustayhteisöä. Sitä voisi luonnehtia kirjoittajien ja kuvittajien itsenäiseksi yhteenliittymäksi. Lehden sisältö kaihtaa kaupallisuutta. Kenellekään ei makseta mitään eikä palstatiloja voi rahalla ostaa. Kulttuuripyrkimyksiä suosimme, esimerkiksi musiikin tekemistä ja tuotteita puffaamme mielellämme (meikäläinen eritoten tangoja). Värtsilälle toivomme lehdestä olevan hyötyä tällaisenaan.

    En näe mitään tarvetta Värtsin ilmaiseksi tuotetun sisällön kaupalliseen hyödyntämiseen, vaikka tarkoitusperät ja kohde olisivat hyvät. Tällaiset pyrkimykset saattavat pahimmillaan merkitä Värtsin hiipumista.

  24. Mites arpajaiset erilaisissa tapahtumissa, esim. Värtsiläpäivillä, yhtenä varainhankintakeinona? Ei ne nyt varmaan mikään huima tulonlähde ole, mutta lisänä se olis rikka rokassa. Arpajaisvoittoja sais varmaan eri tahoilta lahjoituksina.

  25. Tuli mieleeni kummitoiminta kylätalon hyväksi. Keräisitte liikeyrityksiltä, joissa itse kukin tapaatte käydä ostoksilla,
    jonkin sopivan summan 50- 100 euroa, jolla yritys saisi logonsa
    Kylätalon seinään tietyksi ajaksi.

    Meille yksityishenkilöille voisitte laittaa vaikka tulevana ystävänpäivänä tilinumeron tähän Värtsiin näkyville, voisimme
    halutessamme muistaa Ystävää jollakin summalla. Laittaisin minäkin lesken roponi sinne. Meneehän tuota rahaa turhempaankin.

    Mitä lupia tähän tarvitaan, niin siitä en tiedä.

    Olin aikoinani järjestämässä koiranäyttelyitä, joiden käsiohjelmaan keräsimme Joensuusta ja vähän muualtakin ”mainoksia” julkaistavaksi. Niistä pikkusummista
    kertyi mukava kokonaissumma.

    Oletteko varmasti käyneet läpi kaikki mahdolliset yhteiskunnan
    tuet? Entäs se EU?

    Kiinan kirjeenvaihtajalle erityisterveiset, siellähän on paljon
    menestyviä yrityksiä. Kummiksi Kylätalolle!!!

  26. Vielä noista Lissun mainitsemista arpajaisista, että niistä
    tuli myös mukava lisä koiranäyttelyssä, jossa kävi päivän aikana
    noin 300- 400 henkilöä.

  27. Pitäjäyhdistyksen tilitiedot löytyvät yhdistyksen kotisivulta ja vapaaehtoista kannatusjäsenmaksua saa maksaa kuten haluaa. Näin olen ymmärtänyt.

  28. Tiedän nykyisen historian mistä tulot tulevat: paikallisilta, loma-asukkailta ja venäläisiltäkin. Venäläisten osuus ei kovin suuri! Eli kyläläisiltä eurot tulevat. Toivottavasti mahd. moni käy ja käyttää palveluja enemmän. Kahviota ja kirppistä. Taivaista tai EU:sta ei ole rahoja näkynyt, eikä niiden varaan voi rakentaa.

  29. Ymmärrän hyvin Erkin toistuvat irtiotot Pitäjäyhdistyksestä Värtsi-verkkolehden osalta. Näinhän sen tuleekin olla: RIIPPUMATON kylämme verkkomedia joka uutisoi niin mennyttä kuin nykypäivää. Pitäjäyhdistys on yksi toimija muiden joukossa.

    Silti – tämä on kuitenkin (www.vartsila.fi väheksymättä) ainoa kanava tavoittaa laajalti niin vielä täällä asuvia kuin erityisesti juuret täällä omaavia joilla kukin tahollaan saattaisi olla jotain annettavaa (henkistä/materiaa) kylätalon hengissä pitämiseksi.

  30. Hyvä, hyvä! ”Lissulla ja Maija-Liisalla onkii mielenkiintosii ajatuksii..kiitos, pannaanpa ”korvan taakse”. Pyyteettömästi tässä miekii näitä ideoita laittelen.. Siellä on linkki tuonne pitäjäyhistyksen sivuloille jos ei tänne jatkossa tykätä.? Luulin vuan että tääkii ois meijän yhteiseks hyväks. Kyllähän mie tiijän ettei värtsi oo mikää pitäjä yhistys, eikä näytäkkää siltä,ja suap kaihtoo ( hienosti sanottuna) kaupallisuutta, minuun nähe! Vuan sainpahan aikaseks maksutonta keskusteluu!

  31. Kuinkahan moni Värtsin lukijoista kuuluu johonkin yhdistykseen? Jos kuuluu: monessako yhdistyksessä on ns. ilmaisjäsenyys tarjolla kuin ”Manulle illallinen”? Värtsilän Pitäjäyhdistys ry:llä ON! Monet yhdistykset pyörittävät vuoden toimintaansa ja maksavat kuluja mm.jäsenmaksuilla. Esimerkiksi 300 jäsentä jotka maksaisivat vuosi jäsenmaksun 10 euroa. Tekisi 3 000 euroa. Helpottaisipa Pitäjäyhdistyksen taakkaa kovasti! Jäisi varoja jäljellekkin vuokran maksun jälkeen, kylätoiminnan kehittämiseen ja antaisi pelivaraa taloudellisesti tehdä paljon enemmän kylämme hyväksi. Tätä olen ehdottanut jo vuosi sitten. Säännöt ja yhdistyksen perustamis idea ei tätä salli. Ne toki muutettavissa jos tahtoa ja halua. Kuka meidän kylän asioita ajaa? Valtaosa kyläläisistämme, on kyläyhdistyksen toiminnan osalta valitettavasti pasiivisia. Jäsenmaksun kyläyhdistykselle tod.näk. maksaisivat kaikki kyläläiset, jos edes pyydettäisiin.

  32. Mie olen Eiran kanssa samaa mieltä tuosta jäsenmaksusta. Yhdistyksellä voisi olla pieni jäsenmaksu, kaikki sen varmaan mielellään maksaisivat. Ja kun on jäsenmaksun maksanut, tuntee itsensä enemmän virallisesti jäseneksi ja saattaapi siitä aktivoituakin.

  33. Kannatan jäsenmaksua! Lupaan lähitulevaisuudessa kutsua koolle kylätalon vuokranmaksukyvystä kiinostuneita. Minulla on idea, joka voi kehittää sekä toiminnan että rahoituksen tasoa. JOS värtsiläiset ovat sitten kiinnostuneita MINUN järjestötyön (n. 10 v.) asiantuntemuksesta!? Seuratkaa Värtsiä. Se kertoo kaikenlaisesta, myös Värtsilän kehittämisestä, kylätalo mukaan luettuna. Valmistelen upeaa keskusteluiltaa sydämellä, tunteella ja järjelläkinj. Terveisin f. talviunesta, Lampikujalta.

  34. Sellaisia kirjoituksia, jolla Lea herätteli keskustelua kylätalosta, saisi Värtsissä olla enemmänkin.

  35. Jatkan tähän vielä eilen mainitsemiani ”yhteiskunta”- avustusten
    kanavia.

    Täällä Liperin Roukalahden kyläyhdistys on saanut tukea kehittämisvaiheessa ainakin seuraavilta tahoilta:

    Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä

    Opetusministeriöltä

    Merenkulkulaitokselta

    Työvoimatoimisto, josta on saatu ilmaista työvoimaa.

    Leader- rahoituksesta

    Näiden avustusten edelletyksenä on kylän kunnollinen kehittämissuunnitelma. On tehtävä kartoitus kylän vahvuuksista ja
    heikkouksista. Hankkeista ja toiminnasta on pidettävä kunnollinen kirjanpito. Talkootyö lasketaan omarahoitusosuuden
    osaksi. Rajan läheisyys on teillä mielestäni hyvä pointti.

    Tuo Merenkulkulaitos voi vähän ihmetyttää, mutta Roukalahden
    kylä sijatsee Pyhäselän rannalla, siis laiturihankkeissiin voi
    saada rahaa.

  36. Maija-Liisa kijoittaa asiaa, kyllähän niitä rahastoja ja säätiöitä on satoja, ja niissä jaetaan vuosittain useita miljoonia euroja.
    Luetteloon voi lisätä vielä Suomen Kulttuurirahaston P-K:n rahaston.

    Kyllä niihin rahastohakemuksiin vaaditaan hyvin seikkaperäiset suunnitelmat.
    Itse yritin hakea avustusta levyn tekoon kolmelta säätiöltä/rahastolta, mutta ei tärpännyt. Leaderilta ja Elyltä saatiin sitten Värtsilän Pitäjäyhdityksen hallinnoiman hankkeen kautta muutama euro. Projektit yleensä ovat pitkäkestoisia ja raskassoutusia vetää vain muutaman innokkaan toimesta.

    Miten olisi rahoitusta Värtsilä talon kuluihin saada Wärtsilä-konsernilta. Haluaisivatko muistaa synnyinpitäjäänsä?

  37. Voisi käyttää myös nimimerkkiä”kokemusta on”.Minusta tekeminen on kuitenkin paljon hauskempaa ja helpompaa kuin kirjoittaminen.

  38. Puhuminen se vasta vaikeaa on. Mulla käjet vapisevat jo etukäteen ja ääni väpättää. Yleisön eteen uskallan vain kamera kaulassa.

  39. Tänään on kello 18-20 vakuutusilta yhdistyksille! Tulukee ihmeessä kuuntelemaan ja kyselemään vakuutuksista.

  40. Yksi toimintamuoto voisi olla shakkikerho. Joskus takavuosina sellainen kokoontuikin silloiselle kunnantoimistolle. Halvempaa olisi kerholaisten pysytellä rajan tällä puolella, vaikka kyllähän se Herran Kukkarokin on ihan kannatettava projekti.
    Pelatessaan ostaisivat virvokkeita. Tulisihan siinäkin jokin ropo.

  41. On ihan pakko vastata, kun on niin hyviä ideoita! kiitos tähän astisista. Aion tulostella kaikki paperille seuraavaan talotoimikunnan kokoukseen ( ei oo vielä päätetty milloin)Kait sen ( tulostamisen) saa tehdä, ilman tekijänoikeus suojaa? Olin illalla ”vakuutusillassa” ihan mukavasti oli kuulijoita paikalla, pakkasesta huolimatta. Olin iloinen myös siitä kun sain yhden ”uuden talkootoimijan” vielä kun muutama vapaehtoinen löytyis niin ruvettas ideoita toteuttamaan. Muistutan vielä ettei kaikilla ole nettiyhteyksiä, joten ”turinatuokioissa” on hyvä viedä juttuja eteenpäin.

  42. Kaikki Värtsissä esitetyt ideat ovat vapaasti pitäjäyhdistyksen käytettävissä. Siinä sitä onkin pohtimista ja toteuttamista. Olemme imarreltuja, jos pitäjäläisten ajatuksia noteerataan, jopa julkisesti keskustellen.

  43. Mikäli päädytte toteuttamaan esittämääni kummitoimintaa jossakin
    muodossa, niin älkää unohtako apteekkejä ja metsäyhtiöitä,kuten
    Stora- Enso, niistä saatiin hyvin mainoksia Kiihtelysvaaran
    näyttelyiden käsiohjelmaan. Taisipa joukossa olla joku puhelinyhtiökin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *