Luppotuvan lauantai

Siellä oli hiljaista ja rauhallista. Aurinko paistoi. Jänikset ja hirvet olivat tampanneet avuliaina polkua sitten edelliskäynnin. Perillä paistoin perinneruokaa, lenkkimakkaraa. Kahvia kulauttelin termospullosta päälle.

Etelä-Suomessa on alkanut jo talvilomaviikko, kertovat uutiset. Eksyyköhän sieltä kukaan Luppotuvalle? Täällä päin koululaiset ovat talvilomalla parin viikon kuluttua. Polku Luppotuvalle yritetään silloinkin pitää auki, jos nyt ei mahotonta myräkkää tule. Näistä talvisista ilmoista aina tiijjä.

Kukkovaaran tietä pitkin oli hipsinyt pari ilvestä, olivat varmaan olleet helpon jänispaistin toivossa. Metsäkauriitten ruokintapaikkaa kohden ilvekset näyttivät suunnanneen.

Pystykorva pikinokka juoksutti isäntäänsä tiellä. Ei olisi antautunut millään kiinni, kun kerran oli päässyt onnelaan.

 

Ilvesvaaran vaistotessaan metsäkauriit asettuvat peltoaukeille. Siellä ne eivät tule yllätetyiksi. Kuvat EJ

3 comments for “Luppotuvan lauantai

  1. Enpä ole koskaan talvella päässyt käymään siellä talvella tietä myöten. Jonkun kerran jalkaisin tai suksella. Hiki tuli kahlatessa Kukkolammelle. Kiva että on autotie Kukkovaaralle. En lähtisi enää kahlailemaan

  2. Hyvä katsaus taas kaikin puolin.
    Mieluusti olisin tosin nähnyt tuon perinneruokaosuuden nimikko-otsikkonsa alla.

  3. Metsäkauriista saisi varmaan hyvää lenkkimakkaraa. Tuli vain mieleen. Värtsilä-Monacon imagoon sopivaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *