Toissakesänä Värtsiläisten Seuran Solovetskin matkalla saatiin tutustua keliaakikoille varattuihin erityisruokiin. Eräs ohran näköinen puuro oli erityisen hyvää. Se oli tattaria.
Miellyin siihen siinä määrin, että etsin sitä Kostamuksen kaupoista. Missään ei lukenut mitään, mikä olisi muistuttanut tattarin nimeä. Eikä siellä juurikaan Suomen kieltä osattu. Onneksi oppaamme tiesi, mikä se on Venäjäksi. Se on sanakirjan mukaan GREZIHA. Tsetaa tietenkään ei ole, mutta joku häkkyrä on. Lausuttuna se kuulostaa ”gritsiha”.
Laitan kuvan paketista, että kiinnostuneet tietävät katsella naapurimaan kaupan hyllyjä sillä silmällä. Paketti on nimenomaan kokonaista ryyniä. Suomesta saa kyllä rikottuja ryynejä, mutta ne menevät huuhteluveden mukana viemäriin.