Kevät tulee tohinalla. Isot lumikinokset hupenevat silmissä. Aurinko lämmittää jo mukavasti. Tämä innostaa valmistautumaan puutarhakauteen. Selailin viimeisintä Viherikkuna lehteä. Mukavaksi yllätyksekseni törmäsin lehden sivuilla vanhaan ystäväämme, Wärtsilän mustaan. Toki rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta Wärtsilän musta on se nimi jota me viemme maailman kartalle. Tai ainakin Suomen.
Oheinen lehdestä skannattu artikkelin pätkä vahvistaa perunamme nimen ja sen, että sen viljeleminen on paljon muutakin kuin tavallista potun kasvatusta.
jore