- Kuva: Lissu
Kevään ensimmäisten kukkien löytäminen on aina yhtä suuri ilo. Krookukset olivat tänä vuonna minun ensimmäiset kevätkukkani. Tuossa kotirannan puistossa niitä oli tänään (27.3) pälvipaikoissa vaikka kuinka paljon. Auenneita tosin vain muutama. Vieri vieressä seisovat nuput olivat kuin hattivatteja. Osa nupuista tunki lumen läpi kohti valoa.
Täällä pääkaupunkiseudulla on nähty krookusten lisäksi jo ainakin lumikelloja, talven tähtiä ja leskenlehtiä. Ensimmäisten kukkien ilmestymisen perusteella kevät näyttäisi olevan täällä pari viikkoa viimevuotista aikaisemmassa.
Kuva: Lissu
Vahvaa talvilajiketta alakuvassa.
Tämä alakuvassa oleva on varmaan elämännälkää parhammillaan!
Meillä on vielä hanget korkeat nietokset ja..
”Krookus-pienokainen ruukussaan
avaa kullanpunakellojaan
vasten ihaninta tulta päivän”…
(Saima Harmaja / Krookus)
Kevään ensimmäisistä kukista nautin aina eniten, esim.krookuksista,
kunhan ne nyt täällä meilläpäin pääsevät tunkemaan lumen läpi –
paljon on lunta vielä, mutta tuleehan ne sieltä minuakin ilahduttamaan.
Virvon varvon vitsasilla tuorehilla tervehillä
vanhat virvon viisahiksi, nuoret ylen notkehiksi
iloisiksi kaikki muut, kilteiksi pienet piimäsuut!
Kaikille värtsin lukijoille mukavaa virpapäivää toivottaa
Pusat Patsolasta.
Valoon päin nyt varjosta kuljen
nöyrin mielin oon päättänyt tään…
Varsinkin tuo alimmainen kuva pistää ajattelemaan syntyjä syviä
ettei ihan pienistä vastuksista kannata välittää
Viime yönä on tullut kevään kukkasille ”lunta tupaan”.
Täällä etelärannikolla maa on yön aikana peittynyt muutaman sentin paksuiseen lumivaippaan. Märkä lumi on kuorruttanut myös puut ja pensaat. Mustarastaat erottuvat hyvin maisemasta. Hetki sitten lumisade alkoi uudelleen. Tälläista se on kevät – kaksi askelta eteen ja yksi taakse päin.
Käydessäni eilen taas ihastelemassa krookuksia tuossa rantapuistossa, huomasin, että myös rusakot olivat löytäneet ne. Krookusmaistiaisilla oli käyty useammassa kohtaa. Eräänä keväänä en ehtinyt nähdä ollenkaan kukkia, ainoastaan tasaisiksi jyrsityt vihreät laikut.
Muistattekos, että Vlä-seuran kokous on keskiviikkona, kattokee
pyhän karjalaisen järjestösivulta tarkemmin. Tulkee mukkaan
terv. Pusaska
Hei, Lissu, eikös se ole niin, että yksi askel eteen ja kaksi taakse. Ei sittenkään, ei tietysti. Sillä tavallahan oltaisiin pian tammikuussa. Siis, ihan oikein, ensin vähän takatalvea, sitten kevätkesää. – Tänään en oikein kuitenkaan tiedä, miten ovat taivaan merkit, kun täällä Jyväskylässä tulee sakeana lunta. Värtsilässä puhelimen kertoman mukaan on ollut oikein aurinkoista. Sallin sen ilon sinne jumalanselän taakse. Ierikka
”Armon meri aava,
kehto elämämme,
ilma, jota hengitämme,
ihme olet itse,
armahtava Luoja,
kaiken pelastus ja suoja,
Sinusta, Jumala,
turvakätköstäni,
löydän elämäni.”
Virsi 194:4
Jamppa Tuominen vuonna 1978 Kevään ensi kukkanen
http://www.youtube.com/watch?v=c87COFo0zNo
Tänään 13 päivä ja perjantai! Onnekseni näin ensimmäisen nokkosperhosen, – se on sitten kevät.