Muistojen savusauna

Asuikohan saunatonttu täällä? Kuvat  SP.

 

Olin pieni tyttö vasta,

kun kotonamme luovuttiin savusaunasta.

Tehtiin muurit ja piiput sekä hankittiin uloslämpiävä uuni;

Sitä kehitykseksi ja elintason nousuksi mökkiläiset luuli!

 

Muistan, miten vanha savusauna oli nokisen musta

ja savu meni ulos seinässä olevasta lunkusta.

Kutsuivat räppänäksi luukkua tuota

nokisesta ikkunalasista näkyi lehmiaitaa ja tupasvillaista suota.

 

Uuni kerran kunnolla kun lämmitettiin

sillä lämmöllä kaikki kylvettiin.

Äiti, isä, lapset, mummo ja muu mökin väki

monenlaista ”kroppaa” saunanhaltija kai näki.

Asuihan saunatonttu lauteiden alla hämärässä

ainakin pikkutytön lennokkaissa mietteissä!

 

Oli isä tai äiti tehnyt minullekin pienen vastan

muistan; kuinka sen löylyveteen kastan.

Huiskin vastalla sinne tänne; jalkoja ja selkää

äiti ahtailta lauteilta aivan putoavansa pelkää!

 

Löylyssä lauteilla aikamme kun istuttiin

janoon puisesta sillitiinusta vettä hörpättiin.

Jäähdyteltiin välillä ulkona kesäillalla

kohta olikin itikoita runsaasti kostean hikisellä iholla.

Talvella saunasta hankeen hypättiin

muutama pyörähdys lumessa kierittiin.

Iholla sulava lumi mukavasti kihelmöi,

kun saunan lauteilla istuin ja isä löylyä löi!

 

Pesuvesi lämmitettiin saunan viereisessä ”kodassa”

lautarakenteisessa hökkelissä hatarassa.

Oli kodan keskellä suuri rautapata

ja siinä kuumaa vettä, asteiltaan lähes sata.

Olihan avotulta pidetty padan alla

ja vettä tuntitolkulla lämmitetty huolella.

Padasta pesuvatiin vettä kuumaa

sekaan kylmää vettä ja äiti tuumaa;

On valmiina nyt sopiva kylpyvesi,

pienen saunojan näin äiti hellästi puhtaaksi pesi.

 

Oli saunapolku talvella kapea ja liukas monikin kaarre,

mutta isällä oli sylissään vilttiin kääritty ”aarre”.

Näin pääsi saunapuhdas tyttönen lämpöön pirtin

iltakahvin jälkeen Nukkumatin matkaan raukein silmin.

”Yksi pöytälaatikkorunoilija”

 

Savusaunan aikakaudelta.  Kuva SP

Toimituksen lisäys:  Nimimerkki  ”Yksi pöytälaatikkorunoilija” toivoo lukijoiden kaivelevan muistoista omia savusaunakokemuksiaan ja kertovan niistä.  Suorasanainen tekstikin saunakulttuurista on tervetullutta toimitukseen.

 

Share

7 comments for “Muistojen savusauna

  1. 7.8.2012 at 7:33

    Onpa toisiinsa sointuvat ”sanat ja sävelet”,
    eli tarina ja kuvat.

    Kirjoittaja toivoo savusaunajuttuja. Niinpä
    muistutan mieliin Tellervon 19.2.2012 olleen
    kertomuksen ”Kitkuhommia”.

    Kun sitä kitkee, niin alaotsikoissa ”Metsän siimeksessä”
    ja ”Haikusauna” – kuten myös muutamassa kommentissa –
    mainitaan savusauna.
    —-
    Pöytälaatikkorunoilijan tavoin minäkin odotan mielenkiinnolla
    Värtsin väen tarinoita ko aiheesta.

  2. Mirja Pusa
    7.8.2012 at 8:30

    Meillä kotona ei ollut savusaunaa, mutta ulkosauna. Senkin lämmittäminen oli aikaa vievä juttu. Vedet saunaan, puut ja kun sauna oli talvella hurjan kylmä – suorastaan jäässä ei se hetkessä lämminnytkään.
    Kun meitä kakaroita oli neljä pienimmät kannettiin viltin sisällä saunan lämpöön – se oli varmaan lapsesta kivaa.
    Myöskin mukavaa on vieläkin, kun pihassa on sauna pystyssä ja kodikkaan
    nättinä. Siinä lähistöllä on monta hyväkuntoista taloa – käyn aina silloin tällöin muistelemassa – vasta jokin aika sitten otimme valokuvia sieltä. Ihastelen, kun serkkupoikani asustaa vanhempiensa taloa minun kotini lähellä. He ovat voineet työnsäkin takia jäädä asumaan Joensuuhun – hyvä juttu – Joensuu on minusta riittävän suuri tai pieni kaupunki. MirjaSisko

  3. Maija- Liisa
    7.8.2012 at 9:50

    Savusaunan minäkin muistan kotonani olleen, jonka nurkassa
    oleva kivikasa kesti lämmitä tuntikausia kaikkine vaiheineen.

    Sitten kivikasan paikalle tuli aina lämpiävä uuni, saunassa
    saattoi kylpeä ja uunissa paloi tuli. Se oli ihme!

    Mummoni oli kova kylpijä. Me muut lähdimme lauteilta, mutta mummo
    löi löylyä lisää ja jatkoi kylpemistään.

  4. Alpoaatos
    7.8.2012 at 12:05

    Olipas mukava muistelo savusaunomisesta kaikkine vaiheineen. Huomioni kiinnittyi yhteen pikkuasiaan Nimittäin se pesuveden laittaminen… Minun äiti opasti että ”muista ikäs, jotta ensin laita kylymä ves ja vasta sitten kuuma, muuten joku polttaa ihtesä”

    Tähän asti olen muistanut tuon sanonnan, mutta silti en ole aina muistanut tehdä niin kuin äiti opetti ja olen sitten polttanut käteni.

    Minun kotimökillä on vieläkin n 1935 rakennettu savusauna, mutta en ole lämmittänyt vuosiin. Se lämmitys kun on päivän homma

  5. Erkki Lintunen
    7.8.2012 at 14:06

    Kun v. 1993 teimme suunnitelmia Ullukan rakentamisesta, ei ohjelmaan kuulunut savusaunaa. Mutta eräänä päivänä kun olin vähän väsynyt, rouva komensi minut autoon ja alkoi ajaa kohti pohjoista. En kysellyt päämäärää, vaan vikisin vain vieressä. Sitten kotvan ajon jälkeen saavuimme Ruunaalle. Siellä maatilamajoitus tarjosi viihtyisät lomatilat. Laskimme kosket. Illalla emäntä koputti ovelle: ”Jäi tuonne saunaan vielä löylyjä!” Kiitimme ja työnnyimme savusaunan hämärään. Tarjous toistui seuraavana iltana.

    Kun olimme maksamassa mukavuuksista, kysäisimme, mistä näitä saunoja saa. ”Lauroselta Ilomantsissa.”

    Saatuamme ajo-ohjeet poikkesimme kotimatkalla Lauroselle ja teimme kaupat. Hirret on Lauronen nostanut Lieksajoesta, joten ne ovat hyvin kypsyneet juuri savusaunan seiniksi. Muutaman viikon kuluttua Lauronen pystytti seinät. Loput rakennelmat on tehty itse niillä ohjeilla, joita kirjoista löytyi. Ei nimittäin ole ihan sama mikä on esimerkiksi kiukaan ja lauteiden välinen korkeussuhde.

    Saunamme on rakennettu mahdollisimman paljon vanhojen perinteiden mukaisesti: kiuas luonnonkivistä, räppänä, matala ovi, pieni ikkuna jonka taakse voi ripustaa myrskylyhdyn, kolmen alimman hirren välissä ei rivettä, alimman hirren alla ilmalle sisääntuloväylä, veden lämmitys erillisessä kodassa jne.
    Poikkeuksena kiuasnurkassa lujalevystä suoja kuumuutta vastaan.

    Vesikatto kesti muutaman vuoden, kun ei ollut höylättyä lautaa. Nyt uusittu katto on haapaa, vesiurilla ja kolmesti tervattu.

    Kohta lähen häkälöylyt heittämään. Saunaterveisin Ierikka

  6. muistelija
    8.8.2012 at 17:22

    On on, savusauna. Terveystalon rantasaunan sain ostettua kunnalta, se purettiin ja kasattiin uudelleen Jänisjokivarteen jälleen, kymmenkunta kilometriä ylemmäksi vaan.

    Siinä pystytysvaiheessa ihmettelin ääneen, että kas kun olisi tuo halkoliiteri ollut toisella puolella, saisi siitä mukavan kuistin saunaan. Siihen sattui kuulolle edelläkirjoittanut Erkki-rovasti. Hän kertoi, että rakennusmiehet pystyvät laittamaan sen kyllä toiselle sivulle kattotuoleja siirtämällä! Niin tehtiin, enkä tarvinnut lähteä saunaa kiertämään jokeen päästäkseni.(Se naisen logiikka!)

    Reinot Varis ja Piiroinen, molemmat jo edesmenneet, tekivät kaksi saunaa saman katon alle. Terveystalon entisestä pyykkituvasta saatiin jatkuvalämmitteinen sauna ja puolet rakennuksesta toimii savusaunana.

    Kyllä on pehmoiset löylyt, vesi lämpiää kivikasan päällä muuripadassa ja semmoiset kymmenen henkeä mahtuu porukalla kylpemään.Pienemmälle porukalle riittää parin kolmen tunnin lämmitys siinnytyksineen, isommalle porukalle tietysti useampi sylys puita pitää poltella.

    Ensimmäisen kerran kun sytyttelimme tulta Peuhkurisen Pentin latomaan pesään, olin melko varma että palaa se koko sauna varmaan. Liekit kun loimusivat kivien läpi kohti kattoa. Niinpä varattiin useampi vaahtosammutin käden ulottuville. Ei sieltä löylyjä saatu sillä kertaa, mutta sauna säilyi ja on säilynyt jo 20 vuotta.
    Muutaman kerran on kivikasa uudelleen kasattu ja särkyneet kivet uusittu.Ratakiskoristikko laitettiin tueksi, kun kasa pyrki romahtelemaan.
    Savusaunojan kannattaa varata aikaa saunomiseen, löylyä kun riittää useammaksi toviksi.

  7. Kalevi Tikka
    8.8.2012 at 20:17

    Minäkin tunnen Erkin kertoman maatilamatkailuyrittäjän Ruunaalta. Hän on entinen lossinkuljettaja jolta se työ loppui siinä vaiheessa kun lieksajoen silta valmistui 1970 luvun alkupuolella.
    Sillakorvan saunapalveluja ovat toisetkin kiitellet. Lieksan Matkakaverit eli Rauni Hietanen käyttä Sillankorvan palveluja silloin kun oma kapasiteetti on täynnä ja vielä tulee asiakkaita koskenlaskuun, savusaunaan ja yöpymään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *