Kouluun Tohmajärvelle

Löysin vanhan mieluisan valokuvan.Se on luokkakuva Tohmäjärven Yhteislyseon 1B luokan oppilaista vuodelta 1966. Kävin tuota kysestä opinahjoa tämän ekaluokan.

Koulujärjestelmämme edellytti silloin oppikouluun pyrkimistä. Se oli jännäpaikka, heti kesäkuun alussa. Kuljin kaksipäiväisissä pääsykokeissa Hra Mikkosen ja hänen viehättävän tyttärensä kanssa. Mikkonen oli asemalla johtavassa asemassa töissä siksi hänellä oli varaa ylellisyyteen eli autoon. Minulle kyyti oli erityisen mieluinen tyttären suurten ruskeitten silmien vuoksi.

Tytär Mikkonen meni kouluun huippupistein kuten oli odotettavissakin. Minun kohdalla, näytönpaikka, vei kouluun. Jostain kumman syystä ympäristö, kansakoulun opettaja mukaan lukien, ei oikein uskonut mahdollisuuksiini, joten oli pakko keskittyä hetkeksi muuhunkin kuin onkimiseen ja urheilukisojen järjestämiseen.

Maailma aukesi kun koulu syksyllä alkoi. Sallisen Saku hoiteli koulukuljetukset. Joskus hänen vaimonsa. Bussissa oli tarkka hierarkia istumapaikoissa. Tytöt istuivat edessä ja pojat takana. Takapenkin nurkassa Sallisen Ari, itseoikeutettu bussin takapään valvoja.

Matkat sujuivat hyvin. Paitsi kerran. Tukkirekka tuli kovaa vastaan, puolittain väärällä kaistalla. Sakulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kun ajaa bussi täydessä vauhdissa ulos tieltä. Erittäin uhkaavasta tilanteesta selvittiin mustelmilla ja muutamalla vuotavalla ruhjeella sekä likkojen itkulla, tietty.

Koulussa Tohmiksen kovikset yrittivät kiusata meitä pienen naapurikunnan poikia. Piti tehdä asentoa, laulaa, uida lehtikasoissa jne. Koulukiusaaminen loppui kohdallani yhteen kunnon tappeluun. Minä sain kyllä turpaani mutta siitä siuvaantuneena vahva serkkutyttönii hoiti asian. Oikea Pitkätossu!

Koulussa oli kyllä muutoin kivaa. Ruotsin kieli, pakollisena,kuulosti musiikilta. Bilsassa ja uskonnossa oli tarinoita joita olisi jaksanut kuunnella loputtomiin. Eikä urheilutunnitkaan mitenkään vastenmielisiä olleet. Niin ja sitten tietysti oli vielä se ruskeasilmäinen tyttö…

”Jore”

6 comments for “Kouluun Tohmajärvelle

  1. ”Satu ruskeista silmitä elää,
    joka päivä uusi se on…”

    Sujuvaa kerrontaa, johon odottaa jatkoa!

  2. Tykkään Jore, että rehellisesti tuodaan julki hieman arempiakin asioita
    vaikka vain ihastumisia.
    MirjaSisko

  3. Voi, Jore! Ruskeasilmäisten tyttöjen vuoksi ovat monet pojat olleet sinisilmäisiä. Terveisin Ierikka, joka tänään söi Wärtsilän mustaa ja teki mielenkiintoisen havainnon. Wärtsilän musta on myös keitinperunana erittäin maukas, ja mikä myös hyvää, kuoret lähtevät hyvin helposti. Asiaa testasi myös pöytäkumppani suurtalousemäntä, siis ihan ammattilainen.

  4. Miten nämä jutut aina tuohon mustaan johtaa. Mekin olemme päässeet Värtsilän mustan makuun. Saimme Hirvosen perunasta ylivuotista satoa, tämänvuotinen oli vielä maassa. Ja kyllä maistuu musta meillekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *