Mitä hyvää Värtsilässä?

Puitaisko aivoriihtä? Mitä hyvää itse kukin löytää Värtsilästä? Jos se rohkaisisi vaikkapa junan viemiä huristelemaan autolla Värtsilään näitä ihanuuksia ihastelemaan ja muitakin – uteliaita!

Jänisjoki on aivan ainutlaatuinen. Se muuttaa ilmettään vuodenaikojen mukana. Se tarjoaa hiljaisuutta, mystiikkaa, mietiskelyn tilaa. Se on kumppani, kohtalonyhteys. Se on rakkaus.

Sääperi on nähnyt paljon. Sillä on sanottavaa. Linnut uiskentevat hiljaa ja kuuntelevat. Traktori rannoilla ja luonto luomujärvellä elävät sopusoinnussa kulttuurin monenkirjavassa evoluutiossa.

Arppen piha, kylätalo, kesäteatteri, menneiden aikojen ja tulevaisuuden toiveiden alasin. Odottaa käsien ojentumista. Pienuuden pajan kalsketta viestittäväksi maailman laidoille asti.

Luppotupa. Nuotiopannun kahvinen humallus. Ajattelun tilaa. Lepoa. Ihmettelyä.

Niirala, portin liike kahteen suuntaan. Luomisen aiheita. Kulttuurien kahleiden avaimia. Löytöjä menneisyyden syvyydestä ja avautuvia silmiä auringon sarastaessa.

Mitä muuta? Kirjoittakaa, kertokaa!!!

Ierikka

22 comments for “Mitä hyvää Värtsilässä?

  1. Monipuolinen luonto kaikkine antimineen. Linnuistaan Sääperi tunnetaan asianharrastajien piirissä koko Suomessa. Mutta tunnetaanko meidän runsaat ja monipuoliset sienimetsät, sienisatoa keväästä myöhäiseen syksyyn. Entä meidän metsämarjakot metsäautotieltä ei tarvitse mennä kaus kun löytyy mustikkaa, puolukkaa, karpaloita, juolukkaa, vadelmaryteiköitä ja joinakin vuosina vähän lakkaakin. Siis ohjattuja marjastusretkiä sesongin mukaisesti entisille kotikonnuille. Onkimista rannalta teemalla särki ja ahven ovat arvokaloja. Metsäautotieverkosto tarjoaisi runsaat mahdollisuudet patikointiin ja se huolto omasta repusta.
    Mitä kulttuurista löytäisin: kesäteatterin ja kylältä aitoja ihmisiä.

  2. Rakentamattomia rantatontteja Jänisjoen, viemäriputken ja talousveden putkiston vierellä.

    Ala-aste ottaakseen vastaan Jänisjoen varrelle rakentavien perheiden lapsia.

    Työpaikkoja ja kuntakeskus palveluineen kohtuullisen matkan päässä.

    Ierikka

  3. Värtsilässä on paljon hyvää. Vireä kylä kaikin puolin, jopa kaikin puolin rajaa. Alakoulu ( niin, se on taas alakoulu. ”Aste vertailut” jäivät pois käytöstä yhtenäisperuskoulun myötä)on edelleen. Sitä tarjoan värtsiläläisten käyttöön. Nythän koululla on tietokoneluokkakin.
    Värtsilän laakso on kaunis lähestyipä sitä mistä suunnasta tahansa. Luonto on kerrassaan upea koko Värtsilän alueella. Muistan, kun soutelin kerran joella hautovana kesäpäivänä lasten kanssa valkean talon ohi rajalle päin. Kuumuus oli sellaista ukkosta edeltävää. Tuntui, kun linnutkin olisivat olleet tavallista hiljaisempia ( olimme kuitenkin suojautuneet liiakta auringolta). Sitten rajalta päin, aivan jokea pitkin lensi meitä vastaan kaulushaikara, tuo kaikille värtsiläläisille tuttu Uudenkylänlammen tuuttaaja. Hetkessä oli jotakin upeaa: kuumuus, joki ja äänettä lentävä upea lintu. Eikä kyseessä ollut Mississippi, vaan Jänisjoki
    Lapsuuden muistot Värtsilästä on ehkä henkilökohtaisesti mukavampia muistoja. Isän kaupan hevospuomi, jossa silloin tällöin 70-luvulla oli kiinni kaksikin hevosta yhtä aikaa. Se kyläläisten hyörinä kaupalla. Yhteishyvä, josta sain löytämiäni palautuspulloja vastaan kolikon tai karkin. Isälle vietynä taputuksen päälle :D. Perheyritys kun oli perheyritys.. Jäätelökioski, kaupan kassan vienti Varosen Mirjalle pankkiin, postilla käynti.. Huh-huh! Näitä juttuja ja paljon muuta olisi niin paljon, että typistän omat tuntoni Värtsilän hyviin puoliin hieman mukailemaani vanhan iskelmän sanoihin: Kevät, syksy ja talvikin vaihtua saa, oli (ja on) Värtsilä kaunein maa.

  4. Tuleepa mieleen muutama asia, joista 60-80 luvuilla sai olla ylpeä.

    Nerokas vedenottojärjestelmä Kukkolammesta.

    Vesi tuli omalla painollaan ja olisi toiminut vaikka sähköt olisi ollut poikki. Nyt mietitään monissa kunnissa varajärjestelmiä huonojen aikojen varalle.
    Tämän järjestelmän poistamisesta en olisi niinkään ylpeä

    Harkkolammen uimaranta.
    Tämä uimaranta keksittiin ja tehtiin lähes ilmaiseksi ihan tyhjästä. Kunta osti pienen kukkulan Harkkolammen rannasta. Kun sorat lapioitiin siitä eri puolille pitäjää niin jäi jäljelle autio ranta. Tehtiin laituri ja pukukoppi. Niin syntyi ”Uimala”

    Vanhuksille vuokratalot Jänisjoen varressa.
    Se oli aivan uutta ja edistyksellistä. Puhuttiin, että Tohmajärvellä oltiin kovasti kateellisia ja ruvettiin matkimaan Värtsilää ja rakennettiin vastaavia vuokra-asuntoja vanhuksille Kirkkoniemen tien varteen Nymanin kohdalle.
    Tämänkään asuntoalueen alasajosta en kehtaisi ylpeillä

  5. 1940-luvulla oli Uudenkylän koululta hiihtolatu Räykyn yli ja takaisin koululle. Muistaakseni lenkki hiihdettiin usein välitunnilla. Luokkaan mentiin hiki paidassa. Ja terveitä oltiin.

    Oliskohan mahdollista viitoittaa samainen lenkki sekä talvi- että sulanmaan käyttöön? Matkalla voisi pysähtyä mäen päällä ja ihmetellä Värtsilän laaksoa ja myöskin tähyillä idän suuntaan.
    Mitä tästä tuumaa rajavartiolaitos? Olisiko torni käytettävissä?
    Niiralan lisäksi olisi myös silmille liikenneyhteys. Ulkopoliittista ongelmaa ei liene? Niinistö hoitaisi asian. Ja toinen Niinistö valvoisi, ettei hakata liian leveää polkua. Urpilaiselta ei tarvitsisi rahaa pyytää. Talkootyö on ilmaista, ja hyvä idea auttaa talkoolaisten löytymisessä.

    Tässäpä olisi pitäjäyhdistykselle tutkimisen aihetta? kyselee Ierikka.

  6. Räykynvaaralle pääsee vain luvalla, joita ei enää tavan kansalle myönnetä. Luottamus on mennyt ainiaaksi ainakin allekirjoittaneelta, joka sai koko ikänsä kulkea vapaasti vyöhykkeellä ja lypsää siellä myös lehmiä laitumella. Nyt on nöyrästi anottava erillislupa, jos aikoo vaikka käydä Väänäsen Lyyliä moikkaamassa kesällä.Puhumattakaan Räykynvaaran kiertämisestä.

  7. Muistelija on oikealla asialla, omalta kohdalta rajavyöhykeluvan saantiin riitti perusteeksi esim. puuntaimien istutukset keväällä, kalastuksen/metsästyksen valvontatehtävät (kaikki todellisia syitä) eikä niitä lupia koskaan kysytty! Saatettiin tavatessa muutama sana rajavartijoiden kanssa vaihtaa, tuttujen kanssa enemmän, yleensä kuittaukseksi riitti käden heilautus…tästä on noin 20 vuotta, those were the days…

  8. Aikaisemmin rajavartijat olivat enimmäkseen paikkakuntalaisia tai ainakim paikkakuntalaisiksi asettuneita.Nyt ne tulevat haerraties mistä kaukaa Joensuun takaa. Eivät tunne kyläläisiä. Ei nouse käsi tervehdykseen. Tekevät vain pilkuntarkasti työnsä. Jotakin varmasti Rajavartiolaitos menetti: muutaman sata silmäparia.

  9. Pitäisiköhän tähän Värtsilän luetteloon lisätä nuo rajavartijat.Ireneä lainaten ”pilikuntarkat”.
    ” Ja seuraavaksi menemme katsomaan pilkuntarkkojen rajamiesten työskenttelyä, tosin katsomme niitä Kukkovaaran päältä voimakkaasti suurentavalla kaukoputkella”.

  10. Minullakin loppuu ensi vuonna aikoinaan viideksi vuodeksi myönnetty vyöhykelupa. Jännityksellä odotan uusivatko sitä enää lainkaan.

    Olisi melkoinen muutos päivittäiseen elämääni jos uutta lupaa ei enää heltiäisi.

    Matka kylälle tuplaantuisi kun en voisi enää kulkea sinne suoraan Sääperin itärannan kautta, perinteiset pitkäsiima- ja uistelupaikkani joella jäisivät saavuttamattomiin sekä järven itärantaa ja Jänisjoen penkkoja kiertävät valjakkourat menisivät uusiksi.

    Eihän näillä perusteilla välttämättä lupaa tarvitsisikaan uusia, mutta koen tässä vyöhykkeen rajalla asuessani antavani myös oman pienen panokseni rajavalvontaan.

    Me rajanpinnassa asuvat kuitenkin monasti olemme niitä jotka tekevät ensihavainnot erilaisista ”rajaylityksistä”. Olivatpa ne sitten vain kulkukoiralaumoihin tai suurpetoihin liittyviä, silti näillä voi myös olla merkittäviä vaikutuksia ennaltaehkäistä mahdollisia uhkatekijöitä muille kylällä asuville sekä koti- ja hyötyeläimille.

  11. Emmekös me kukin voisi itse tervehtiä ensin, jos saisimme vastauksen.
    Minä joskus arvostelen omaa puolisoani, kun hän nostaa kättä aika monelle
    tällä kylällä ja kysyn, että tunsitko- epäilen, että ei?

    Pusaska

  12. Olisi kyllä paikallaan saada julkinen selvitys rajavyöhykkeelle saatavien lupien perusteista. Siinä samalla saisimme tietää myös, miksi ja kenelle lupaa ei myönnetä. Tuntuu nimittäin siltä, että ohjeistukset on laadittu jossain kaukana itärajasta länteen. Moskovaa on vaikea epäillä!

    Utelen, vaikka välimme rajan vartijoiden kanssa ovat hyvät. Mutta jokin tässä nyt mättää!

    Ierikka

  13. Kun katselee uusimpia peruskarttoja niin niissä näkyy kuinka rajavyöhyke on tehty niin kapeaksi kuin suinkin.Ennenhän vyöhyke oli paljon leveämpi. En tunne tarkemminasiaa, mutta uskon, että ne kellä yöhykkeelle on ”oikeaa asiaa” niin luvan saantiin ei ole estettä. Marjastus tai kalastus ei mielestäni ole ”oikeaa asiaa”. Niitä asioita voi harrastaa jossain muualla.

    Vyöhykkeellä tapahtuva liikkumisen valvonta on eräs rajaviranomaisten tehtävistä ja nyt kun Rajan henkilökunta on vähennetty minimiin niin tehtävätkin pitäisi saada minimiin ja turhat tehtävät kokonaan pois.

    Yksi mieleen tuleva turha tehtävä; Kun rajakoira havaitsee luvallisen liikkujan sienestysjäljen, niin ei se osaa kertoa oliko kulkijalla liikkumislupa vai ei, eikä tiedä rajamieskään ennenkuin tutkii. Eikä välttämättä selviä sittenkään. Siis turhaa työtä.

  14. Työnteosta työntekijöille palkka maksetaan niin myös entisen työnantajan puitteissa. Aika ajoin siellä Rajan johdossa saadaan kunigas ajatus, että kun saadaan kaikki liikkuminen rajavyöhykkeeltä loppumaan ei ole valvottavaakaan. Värtsilän korkeudella on kaikki maaomaisuus yksityistä ja jokaisella kiinteistön omistajalla on siihen kiinteistöönsä liittyvä nautintaoikeus. Se nautintaoikeus kattaa myöskin sen marjastuksen ja kalastuksen. Rajavyöhykelain liikkumisrajoitusten perusteet kaatuivat yhdessä Neuvostoliiton romahtamisen kanssa. Todellisuudessa ei ole mitään syytä tai perustetta jolla liikkumista rajavyöhykkeelä tulisi rajoittaa entistä enemmän. Todellisuudessa voisi koko liikkumisrajoituksen poistaa kokonaan eikä se lisäisi rajamiesten työtehtäviä.

  15. Olen Kalevin kanssa täysin samaa mieltä. Siksi herätinkin kysymyksen, että asia olisi yleisesti tiedossa. Koko vyöhykeajattelu on mennyttä aikaa. Me rajalla vakituisesti asuneet – ja jonkin aikaa muualla eläneet – tunnemme, että elämäämme ihan turhaa rajoitetaan. Rajamiehiä/naisia silti tavitaan ja myöskin noita komeita rajakoiria. Oliskohan tässä kansanedustajille tehtävää?

    Kyselee reservissä oleva reserviläinen Ierikka

  16. 100 MEGAN LAAJAKAISTA ILTA TÄNÄÄN KYLÄTALOLLA

    Sadan megan laajakaista -ilta maanantaina 19.11. Värtsilän kylätalolla klo 18:30.
    Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan laajakaistaverkkojen kehityksestä ja valokuidun mahdollisuuksista.

    Järj. MSL:n Kaista Pohjois-Karjalaan, Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke, Tohmajärven kunta ja Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunta.

    LISÄTIETOJA http://www.msl-ita.fi/100mb/

  17. Jaha mitä hyvää Värtsilässä.
    Ikioma Värtsilä-laulu.Sen on kirjoittanut
    Eino Käyhkö, sävel Akseli Antikainen, sovitus Laura Antikainen. Jarkko ja Laura sitä ovat laulaneet. Aika harvoin sitä lauletaan, mutta useammin pitäisi, ettei se pääse unohtumaan ja nuoretkin oppisi, jos intoa ja halua löytyy.
    ******************************

    Toinen hyvä asia Värtsilässä on tuo pururata, mitä parhaillaan on kunnostettu uutta purua panemalla.
    Taitaa olla Mantsisen Veijon höykyttämä kuntaan päin. Veijon puoliso onkin ahkera liikkuja (saattaisin olla minäkin, jos……

    Kiitokset Tohmajärven kunnalle jo tässä vaiheessa.
    Ei kun juoksemaan ja hiihtämään kunhan lunta tulee.
    Terv. Pusan Mirja

  18. Kun olen koettanut oikein pohtia mitä hyvää Värtsilässä minulle on niin loppujen lopuksi vastaukseksi tulee ne ihmiset. Aidot ja mukavat Värtsiläiset sen parempaa siellä ei ole.

  19. Käsittääkseni rajoilla partioiminen on vähentynyt kameravalvonnan tultua mukaan kuvioihin. Ehkä jossain kauempana vielä kulkevat koirineen. Kun sen sijaan teillä menee rajavartioston autoja jatkuvasti joka suuntaan. Miten paljon lienee noita poliisin tehtäviä heille asetettu.

  20. Onkohan kukaan voimissaan oleva värtsiläinen menossa tilaisuuteen, josta Karjalainen tänään sivulla 18 ilmoitti: ”VOIMISTUVAT KYLÄT (BYAR MED LIVSKRAFT)? Kulttuurikeskus Karjalantalolla Joensuussa 30.11. – 1.12.2012. Ilmoittautumiset 22.11.2012 menessä. Luulisin, että siellä voisi antaa ja saada. Asia on erittäin tärkeä kuntaliitosten Suomessa!!!

    Ierikka

  21. Suurin osa meistä taitaa olla Facebookissa? Siellä on muuten ryhmä nimeltä Värtsilä.

    Facebook sivusi yläreunassa on palkki ”Etsi ihmisiä, ystäviä…”

    Kirjoita siihen hakukenttään Värtsilä niin löydät ryhmän ja liity!

    Ryhmässä on tällä hetkellä jo 192 jäsentä!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *