Kauneimpia Joululauluja laulettiin yhteislauluna Värtsilän kirkossa toisena adventtisunnuntaina, 9. joulukuuta.
Kauneimmat Joululaulut kajahtavat kirkoissa tänä jouluna 40. kerran. Suomen suurimmasta ja seurakuntien suosituimmasta musiikkitapahtumasta on 40 vuodessa tullut jouluperinne, joka kerää vuosittain Suomen Gallupin vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan.
Nykyisin lähes jokainen seurakunta järjestää vähintään yhden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden, isoimmat seurakunnat laulattavat ihmisiä kymmenissä tilaisuuksissa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Viime vuonna Kauneimmat Joululaulut kaikuivat ainakin 2700 tilaisuudessa.
Värtsilän kirkko täyttyi laulajista.
Värtsilän koulun oppilaat lauloivat.
Lauluryhmä Roosat.
Kauneimpia Joululauluja lauletaan Tohmajärven kirkossa sunnuntaina 16.12.2012 klo 19.
Kuvat ja teksti: Eira Varonen
Videokooste. Kesto 14 min 34 s.
Eira, lämmin kiitos näistä kuvista!Meille Hannun kanssa jäi mieleen yhtenä helmenä hyvästä illasta Mikko Lappalaisen kauniit sanat Värtsilämme yhteisöllisyydestä.
Ennen laulutilaisuutta oli rippikoulu- ja seurakuntasalissa mahdollisuus osallistua myyjäisten ja arpajaisten kautta lähetyskannatukseen. Hyvin olikin kutsua noudatettu ja joulumielellä oli tultu kirkolle. Tuotto oli tällä kertaa 1158 €. Myös luokkaretken hyväksi oli koululaisia opettajansa Kimmon
johdolla kauppaamassa tuotteitaan.
Lämmin kiitos kaikille tekijöille ja tukijoille!!
Värtsilän lähetysväen puolesta Mirja V
Ihan tuossa silmänurkka kostui, kun katselin Eiran kuvaamaa videota ja kuuntelin esityksiä. Kiitoksia paljon.
Tässtäkin tilaisuudesta huomataan, että pienessäkin kylässä on voimaa.
Kävimme vaimon kanssa osallistumassa kauneimpiin joululauluihin ja kyllä se Sylvian joulululu tuli nytkin laulettua. Meille on vakiintunut käytäntö mennä kivikirkon viimeisimpään tilaisuuteen koska se on lähinnä joulua. Ensi sunnuntaina on vielä kauneimpien joululaulujen messu. Osallistumisesta en vielä tiedä sanoa mitään. Oli mukava harras tunnelma kirkossa ja äänikin kesti laulaa toisten mukana.
Sitten menimme ostoksille ja harras tunnelma katosi kerta vedolla. Ei sekään ryysis hukkaan mennyt lapsen lapsi sai joululahjansa.
Kalevi, jos se kivikirkon Kauneimpien joululaulujen messu on edes vähän sellainen kuin oli viime sunnuntainen Nurmeksesta radioitu, suosittelen! Joulu on Jumalan ihmiseksi tulemisen juhla. Asettaessaan ehtoollisen Jeesus sanoi: ”… tämä on minun ruumiini …” ja ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni…” Tässä mielessä jokainen messu on inkarnaatio – Sanan lihaksi tuleminen. Mutta aivan erityisesti se on sitä jouluyönä. On hyvä kokea hänen tulemisensa sakramentissa tämän kaupallisen krääsän keskelle. Lahjat kuuluvat olennaisesti jouluun. Mutta tekee hyvää muistaa se suurin Joululahja ja ottaa hänet vastaan leivässä ja viinissä.
Kristuksen läsnä olon joulua Sinulle ja läheisillesi! t. Ierikka
Erkki sait ylipuhutuksi messuun, toki minä ehtoolisen merkityksen tiedän ja olen se sisäistänyt, mutta kun konservatiivinen olen uutuudet tällä alueella arveluttavat. Noin kirkollisessa mielessä minulle Pääsiäinen on tärkein juhla ”pelastuksen päivä ja Joulu on Jeesuksen syntymäpäivä jota voi juhlia itämaan tietäjien hengessä. Tietäjät tulivat kunnioittamaan uutta kunigasta.
Totta, pääsiäinen on kirkkovuoden keskus. Jos ei olisi ollut ylösnousemusta, ei olisi kirkkovuottakaan – ja mikä tärkeintä, ei olisi toivoa, ei pelastusta. Toisaalta jos ei olisi Sana tullut lihaksi, ei olisi myöskään sovitusta ja lunastusta. Olisi vain puhetta ja filosofiaa. Jouluna kokoonnumme kiittämään siitä, että Jumala tuli tähän ihmisen maailmaan näkyvällä ja kosketeltavalla tavalla. Ehtoollinen on kiitosateria. Pääsiäisenä kokoonnumme kiittämään siitä, että tästä ihmisen maailmasta on avattu portti Jumalan luo ja hänen näkemiseensä. Sanan lihaksi tuleminen ja Sanan sovitukseksi suostuminen, sovituksen sana, ovat kristillisen uskon kokonaisuus.
Ehtoollisen asetussanoissa on joulua: … ”tämä on…” ja pääsiäistä: … ”teidän puolestanne…”
Tämä ei ole mitään jatkorippikoulua, vaan pyhän uskomme mietiskelyä. Terveisin Ierikka