Kesämuistoja

Näin pakkaspäivänä on mukava muistella kesän lämpöä ja mökkielämää. Meillä oli saaressa kesäpaikka johon kuljimme veneellä kylätalon rannasta salmen yli. Kylätalon pihapiirissä oli kyläkeinu ja usein pistäydyimme keinulla, varsinkin jos lapsenlapsia oli mukana.Tuommoinen kykäkeinu ei kylläkään ole mikään pienten lasten keinu, vaan paremminkin nuorison tahi ihan aikuisten iloitteluun sopiva. Siitä keinun vierestä lähdimme sitten veneellä salmen yli saareen.  Sieltä nämä kesämuistot.

Vauhtia kyläkeinuun. Kuva Mirja Pusa

Vauhtia kyläkeinuun. Kuva Mirja Pusa

Aamuisin herättyäni läksin suoraan sängystä uimaan. Se oli minusta mukavaa. Toinen asia mikä minusta oli mahottoman kivaa, oli uistella salmessa ja saarien välissä ja yhtä mukavaa oli pysähtyä ongelle johonkin hyvään paikkaan, varsinkin jos sai isoja ahvenia. Kaffetta juotiin ja eväitä nautittiin joko veneessä tai jossain saaressa maissa. Rääkkylän vedet ja saaristo ovat kaunista seutua ja vettä riittää kulkea. Miksi niin tykkäsin – siksi, että olen pienestä pitäen saanut olla vesillä mm. Pyhäselällä.  Mökki oli sen verran suuri ja hyvä, että lapsemme ja lastenlapsemme mahtuivat hyvin nukkumaan,  ja kaikki välttämätön siellä oli, marjoja ja sieniäkin jonkun verran.  Sitten sattui terveydentilassani muutos. Saareen kulkeminen tuli vaikeaksi. Ukko sanoi, ettei ota enää minua veneeseen, kun tasapainoni rupesi horjumaan ja vähän horjuu vieläkin. Mökistäkin sitten luovuttiin,  jäi mukavia muistoja

Mieleen tuleee erityisesti muuan ihana elokuun ilta tai yö, kun soitin tyttärelle perjantai-iltana, että tulukeepas tänne. Hän asui siihen aikaan vähän lähempänä kuin nyt. Ensin he vastasivat, että eivät enää näin myöhään, mutta kohta soi puhelin, että mepäs tullaankin. Riemastuin kovasti..Oli hyvin pimeä yö ja laitoimme valoja rannalle, että venekuski näkee tulla oikeaan paikkaan saarta. Vene oli aika täynnä väkeä. Onneksi ei ollut myrskyä. Harvoin siinä salmessa oli muutenkaan tuulta. Yhden maissa yöllä he olivat perillä ja ei kun leipää tarjolle, tärkeimmät jutustelut ja pehkuun. Taisivat olla pari yötä – en oikein tarkkaan muista, mutta luulen, että hauskaa oli kaikilla.

Se kylätalon keinu lienee siellä vieläkin paikallaan.

Mirja-mummo

6 comments for “Kesämuistoja

  1. Kiva on pakkaspäivänä lukeakin kesästä.

  2. Tällaisia keinuja oli ennen monessakin paikassa. Yksi, jossa ennen porukalla kokoonnuttiin oli Selkäkylältä Kaurilaan mennessä Katteluksen jälkeen oikealla mäen rinteeessä. Kumma kyllä ei niitä silloin tiedetty hengenvaarallisiksi. Niin sitä vaan jotkut ympärikin kiikkuivat. Meistä ne olivat kivoja kokoontumispaikkoja, eikä tietooni tullut yhtään vaaratilannetta.

  3. Kiitokset kiinnostuksesta. Lisäyksenä tuohon juttuuni. Kuljettiinhan me suksillakin samaseen saareen, meni vaan hieman pidempään, jää ei aina ollut niin hiihtokuntoinen, mutta sekin oli kivaa sen aikaa kun sitä siellä käyntiä harrastimme. Naapurin mökillä perhe kävi ihan etelä-Suomesta asti (jostain kohti mantereesta aina pörhälsivät isolla veneellä.
    MirjaSisko

  4. Ymmärsinkö oikein (rivien välistä) että
    MirjaSiskon kesäpaikka on ollut Rääkkylän
    suunnalla?

    Eräällä tuttavallani on myös siellä mökki
    pikkusaaressa jonne mantereelta on
    soutumatkaa sen verran että kun ehtii istua
    veneeseen niin ollaankin jo saaren rannassa.

    Kun on tottunut pienehköön Kaustajärveen
    tuovat illan pimeydessäkin heijastuvat
    ja aallokossa ”keinuvat” laivaväylämerkit
    melkein merellisen tunnun.

  5. Saatan Telle tietää tuon saaren- meidän mökki oli salmen toisella puolella. Harmitti kun piti luopua, mutta niinhän elämässä on –
    luopumista. Terv. Mirja

  6. Ihania, lämpöisiä kesämuistoja Mirjalla. Kiitos! On se taas hienoa, että kesä kohden mennään ja sitten pääsee suoraan sängystä uimaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *