Lennolla bongattu järvi.
Minulla oli mahdollisuus lähteä Onttolan kentältä matkustajaksi nelipaikkaiseen pienkoneeseen. Kone lähti itä-kaakkoon kohti Kiteen pohjois-osaa. Kääntyi kohti Tohmajärveä ja lensi rajalinjaa seuraillen pohjoista kohti. Lentosää oli hyvä, joten näkyvyys ilman kiikariakin oli 30-40 km. Rajan takaa silmiini näkyi kauniina Jänisjärvi. Matka jatkui erään toisen järven läheisyyteen.
Pienkoneiden lentoetäisyys rajavyöhykkeestä saa olla vahintään kolme kilometriä, joten kuvan järveä en pystynyt kameralle tallentamaan aivan järven päältä. Osaavatko Värtsin lukijat sanoa, mikä tämä palmusunnuntain aattona kuvattu järvi on?
t: Eko
Klikkaamalla kuva suuremmaksi.
Oletko sukulaiseni Eko? Toinen sukulainen eli kummitytön mies on lentäjä ja saa nyt kesällä lentää Aasiaan
Pusan Mirja
Maisema on Kaustajärven näköistä. Koskaan en ole yläilmoista näitä seutuja katsellut, mutta sanokoot kaustalaiset jos olen pahasti hakoteillä.
Hyvin arvattu Seppoilmari!Kausta se on,kuvan keskivahheilla näkyy rajavartioston entiset rakennukset.
Kaustajärven kartta.
Siellä asui Tauno sekä Martta.
Mökkivaarantie,
ei se enää lasta kouluun vie.
Halkolahdentie, Ulriikantie,
siellä vielä asun myöskin mie.
Kaustajärventie
rajavartioston ohi vie.
Sinne surusaatto kääntyy,
elämä kun ensin nääntyy.
Ierikka
…Tässä ennen kilpaa tehtihin / eteen leivän aherrettihin,
nyt on aivan hiljaista, me olemmehan rajalla.
Mutta luonto – metsä, järvi tuo / taivas, pilvet kaikki nuo
on aivan niinkuin ennenkin ajasta aikain ollutkin….
*
Tässä pari säettä Hoilolassa asuneen Martta Vornasen
runovihkosta ”Runon ja rajan tiellä”. Pitkähkön runon nimi on
Kaustajärven rannalla venettä vartoessa.
*
Martta V saattoi olla menossa sukuloimaan Jormanilan niemeen.
Kaikki vastaukset olivat oikein! Hyvin on paikallinen maantieto ja runojen riimittely hallinnassanne.
Mirja,tietääkseni en ole sukulaisesi vaikka mukavahan samaa sukua olisi olla!
Ulriikantien nimi otettiin käyttöön, kun kaksihaarainen Halkolahdentie aiheutti muukalaisille ongelmia. Jotkut joutuivat meille pyrkiessään rajavyöhykkeelle eivätkä voineet heti kääntyä takaisin. Halkolahdentien toisen haaran nimeäminen Ulriikantieksi poisti ongelman.
Mutta mistä nimi on peräisin? Kuulimme, että Kaustajärvellä oli muinoin asunut muuan Ulriikka Kassinen, joka oli valitellut, ettei kukaan tiedä hänestä mitään, kun aika hänet jättää.
Nyt muistamme, kun hänellä on ihan oma tie. Mutta kuka oli Ulriikka?
Seuraavassa sukuselvitystä:
Kaustajärvellä asui Anders Käihkö (1708-1766). Hänelle syntyi poika Petter (1758-1823), hänelle poika Petrus (1794-1866), joka sai vaimonsa Elin Kämäräisen(1796-1875) kanssa pojan Petter (1827-1875). – Kahden vaimonsa kuoleman jälkeen Petter meni naimisiin Ulriikka Kassisen (1838-1904)kanssa. Heille syntyi Iida Alvina (1872-?). Iida Alvina meni naimisiin Kalle Niirasen kanssa ja muutti v.1890 tämän luokse Soanlahdelle.
Ulriikka oli siis Petter Käihkön vaimo. Petterin veli Staffan (Tahvo) oli vihitty v. 1859 Maria Elisabet Tietäväisen kanssa. Heille syntyi Anna Maria Käihkö (1871-1957). Hän avioitui Erik Lintusen (1872-1938) kanssa. He olivat mummoni ja ukkini.
Kun mummoni isä ja Iida Alvinan isä olivat veljeksiä, olivat siis mummoni ja Iida Alvina serkuksia. Kun mummoni äiti ja Algot Tietäväisen isä olivat sisaruksia, oli mummoni myös Algot Tietäväisen serkku.
Ei siis mikään kumma juttu, että Ulriikantieltä viime kesänä komennettiin yks Ierikka Kemienmäelle Potsiksi!
P.S. Ulriikan ja Petterin onni ei kestänyt kauan, sillä Petter kuoli jo 7.1.1875. Iida Alvina oli syntynyt 15.12.1872. Ei siis ihme, että Ulriikka haki turvaa ja meni uusiin naimisiin Anders Partasen (1852-1889)kanssa. Kun tämäkin kuoli, Ulriikka eli 15 vuotta leskenä. Tytärkin oli muuttanut Soanlahdelle.
Ei siis ihme, jos Ulriikan mielessä alkoi elää pelko, ettei häntä sitten kun aikakin jättää kukaan enää muista.
Ullukka-nimen tarina on sitten toinen.
Ierikka
Lisää tietoa Ulriikan tyttärestä eli Iida Alviinasta. Hän meni naimisiin Kalle Niirasen kanssa Käihkö -sukunimellä, mikä oli hänen isänsä sukunimi. Alviina kuoli Soanlahdella – Saarivaara n:o 5 – 11.4.1908, siis 35-vuotiaana, lapsettomana. Kaikki Ulriikan lapset olivat silloin jättäneet äitinsä, eikä Ulriikasta tullut koskaan mummoa. Mutta me muistamme kuitenkin Ulriikkaa, kun ajamme Ulriikantietä.