Kevät keikkuen tulevi… Jokos on veikkauksia kevään tulon edistymiseen?
Veikataan kevättä P- Karjalassa: Hiihtokelejä riittää vielä pari
viikkoa, josta nopeampi lumien sulaminen alkaa. Ilman takatalvea
ei selvitä kuun lopulla. Helga heristää hyvänäkin kesäntulona.
Vapuksi ei kannata varata kesämekkoa. Tämän kuun lopulla krookukset nousevat muiden kevätkukkien seuratessa ajallaan.
Valkovuokot tulevat toukokuun puolivälissä, eli osuvat pälkjärveläisten kotiseutumatkalle kauneimpaan kukintoonsa.
Jäät Pyhäselästä lähtevät 10 pv. toukokuuta.
Kesäiset päivät alkavat kesäkuun alkupuolella, mutta heinäkuu ei
ole oikein hyvä…
Tämä ennuste on hyvin todennäköinen tai sitten ei.
Ihana nähdä taas krookukset – ehkä piankin
MirjaSisko
Muutakin ihanaa sielulle ja silmille…….
Kiva oli nähdä ja kuunnella telkkarista jokunen päivä sitten
oopperaa LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN, kun en ole sitä livenä kuullut -sen sijaan Savonlinnassa pari muuta. Alan tykätä oopperoista –
siihenkin oppii. Aiheesta pitää päästä perille – tutustua joko etukäteen tai jälkikäteen.
Pusan Mirja
Maija-Liisalla on paras sääennustus mitä tälle keväälle olen lukenut. Jäiden lähtö voi mennä kuun puolivälin jälkeiseen aikaan, riippuu tuulien voimasta sillä tyynellä säällä jäät sulavat paikoilleen.
Tälle viikolle on allakkaan merkitty Mikael Agricolan päivä. Se on tänään tiistaina 9.4. Vedin lipun salkoon.
Sitten muutaman tunnin jälkeen avasin radion ja jäin kuuntelemaan ohjelmaa, jossa keskusteltiin ajankohtaisesta asiasta, nuorten hakemisesta koulutuspaikkoihin. Monet pääsevät, monet eivät.
Opinto-ohjaaja selvitteli tilanteita, joissa hakijalle on tullut pakkia. En oikein saanut otetta hänen mielipiteisiinsä, koska häiriinnyin hänen suomenkielen huonosta taidostaan. Kuinka hän voi olla äidinkielen esikuvana työtään hoitaessaan. Ei se riitä, että kuuntelee ja tarvittaessa neuvookin. On tärkeää, että käyttää kunnollista puhekieltä.
Miksikähän nyt tähän niin kiinnitin huomiotani? Siksi että on Agricolan päivä. Allakka ei tietenkään muistuta meitä siitä, että Mikael Agricola (n.1507-1557) on suomen kirjakielen isä.
Mutta lippua nostaessani minä tiesin sen ja muistin sen. Siksi kiinnitin huomiota nuorten keskuudessa työskentelevän kielenkäyttöön. Vai olenko nipottelija, kun en pidä esimerkiksi seuraavanlaisesta: ”…kaikki tunteet on niinku sallittu…” Miksei hän voisi sanoa esimerkillisesti: ”… kaikki tunteet ovat sallittuja…” Mikä ihmeen syy on turmella kieltämme? Puheajassa ei koidu säästöä, ei varsinkaan kun käytetään turhaa ”niinku”-sanaa. On merkille pantavaa, että tuo ”niinku” toistuu vähän väliä muutaman sanan jälkeen. Mikä ihmeen ”niinku”?
Lippua nastaessani muistin, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 470 vuotta ensimmäisen suomalaisen aapisen julkaisemisesta. Se oli Agricolan ABC-kirja.
Otin huonon suomenkielen puhumisesta esimerkiksi erään opinto-ohjaajan. Olisin voinut nostaa lavalle monta muuta esimerkiksi kulttuurin alalla työskentelevää julkkista. Kulttuuriministerinkin. Tai itse opetusministerin. Kyllä se vain niin on, että meidän verovaroillamme toimivilta kansakunnan johtajilta voi vaatia – ei vain edellyttää – että he ylläpitävät mahdollisimman virheetöntä suomenkieltä. Ei siinä silti ole kysymys mistään hienostelusta. Vaikka solmio onkin jäänyt kaappiin, on kielen muotoiltava oikeita sanoja kieliopin mukaan.
Tiedän, että puhe- ja kirjoituskieli voivat jossain määrin poiketa toisistaan. Murteen käyttöä en vierasta, päinvastoin. Se voi olla höysteenä ihan viehättävää, niinkuin on Mauno Koiviston aksentti, tai jopa Timo Soinin ”siittä”. Mutta tätä en hyväksy: ”Me mennään EU:hun ja siellä me yritetään niinku pitää Suomen niinku puolta. Niin me kaannetaan vastuuta. Kaikkihan sen tietää, että me niinku kannetaan vastuuta ja me tehdään lujasti töitä meidän isänmaan niinku hyväks…”
Minulle hyvin rakas runo on V.A.Koskenniemen ”Koulutie”:
”Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Kotiportilta kouluun asti
minun askeleeni vie.”
…
”Ah, enkö ma hautaan asti
myös koululainen lie.”
Ierikka
Soome keeli on saanut uusia piirteitä,
minä sanan korvaa sä ja sinäkin sanan korvaa säkin.
Kun sä niinku ”…..”painat 100 lasissa,sä niinku
”…..” sä tiedät niinku mitä se on niinku.
Tämä pisteytetty jääköön arvailujen varaan,
se on niin kaunis turhaan lausuttavaksi.
Maista säkin on hyvää.
Räntäseula seudun päällä,
saappaan alla lotinaa.
Lantajuova järven jäällä.
Kevät tulee. Ihanaa!
Jotenkin tähän tapaan menee Lauri Viidan (muistaakseni) runo. Se tuli mieleeni haukikoukkuja kokiessa.
Värtsilän luonto on kaunista ja rauhallista. Talviuniltaan herääviä karhuja tai muitakaan villieläimiä ei lenkkeilijän tarvitse pelätä niin paljon kuin ent. urkkatalon nurkilla terrorisoivaa koiraa.
Kuulin tänään varmasta tietolähteestä, että ko. paikan koira on purrut ohikulkijaa, pahasti mm. kasvoihin. Eikä hyökkäys ihmistä kohtaan ole kuulemma ensimmäinen kerta…ko. koiralta
Viranomaiset eivät tee asialle mitään, omistajasta puhumattakaan… Miten tälläinen on mahdollista??
Puskaradio toimii ja viestittää: välttäkää liikkumista em. alueella! Olisikohan tiedonvälitys ja keskustelu tästä paikallaan myös Värtsi lehdessä?
Eipä tee mieli lähteä kävelemään paikan ohi.. En yksinkertaisesti uskalla! Eikö koirat olisi pidettävä kytkettynä/omistajan hallittavissa myös maaseudulla..?
Eiköhän koirien tarkoitus ole juuri tämä: Pysykää pois meidän lähettyviltämme. Siitähän viestii aitaan kiinnitetyt kieltomerkitkin. Olen kuullut sellaistakin tarinaa, että asialla on suorastaan uhkailtu. Poliisi on voimaton, koska eläinten lopettamiseen tarvitaan käräjäoikeuen päätös.Milloinkahan sellainen saadaan? Jos asianomaiset lukevat tätä, saattaisin heidän tietoonsa seuraavaa: Kellään ei ole mitään heitä vastaan, kunhan eläimet pysyvät omalla tontillaan.Ne eivät saa terrorisoida ympäristöään.
Minulla oli koira, jota en voinut koskaan pitää kiinni, koska se ei antanut laittaa kaulapantaa. Asia ei haitannut paljoakaan, koska asun melko syrjäisellä maaseudulla. Vanhemmiten se kuitenkin rupesi hätistelemään n 100m etäisyydellä kulkevalla pikkutiellä pyöräilevää ihmistä. Vain tätä tiettyä ihmistä.
Tämä ihminen kertoi, että häntä pelottaa ajaa ohi kun koira meinaa ”näpsiä” jalkoja.
Koira oli vietävä palkkamurhaajalle. Siihen meni minun hyvä tarinakaveri.
Onko ne huonosti pantu kiinni, jos ne pääsevät irti.
meitä on paljon, joiden on käytävä esim. postilaatikolla ja arvatkaapa pelottaako?
Milloin joku kuolee koirien kynsiin, jos kaulavaltimoon sattuu,
sittenkö vasta kunnolla tartutaan asiaan. Kuka virallisesti vastaa
näihin meidän kirjoitteluihin?
Pusan Mirja
Nyt on koirien kiinnipitoaika, jolloin koirat ei saa olla irti
metsässä eikä yleisillä kulkuväylillä. Ei taida olla pieni
koira, koska kasvoihin ylettyy puremaan. Rikosilmoituksen teko
onnistuu myös netin kautta.
Alpoaatoksen kommentissa on oivallinen esimerkki siitä miten toimii vastuullinen ihminen silloin kun huomaa, että hänen lemmikkinsä on vaaraksi toisille. Kun Patsolassa on useamman kerran samat koirat hyökänneet puremaan tiellä kulkevia, pitäisi koirien omistajan jo tavalla tai toisella huolehtia siitä ettei uusia vahinkoja tule. Tapahtumat ovat osoitus siitä, että omistaja on kykenemätön huolehtimaan koiristaan. Kun koirien omistaja ei pysty pitämään lemmikkejään niin etteivät ole vaaraksi toisille ihmisille, pitäisi viranomaisten vakavasti puuttua asiaan. Jos kyseessä olisi päälle käyvä villieläin, se todennäköisesti saataisiin nopeasti pois päiviltä. Ihmisten pitää voida liikkua yleisillä teillä joutumatta raadelluksi ja sitä pelkäämättä.
Miekin ihmettelen.. jos lampaankimppuun käy susi, on tappolistalla.. Pitääkö immeisen heittää henkensä ennenkuin koirien koskemattomuuteen kajotaan. prkl
Hävettää ja suututtaa suomen laki… viranomaiset… oikeusprosessi… Tälläisessä sivistysvaltiossa elämme! toivon tilanteeseen ratkaisua.. vaikka korpilain kautta..
Tässä keskustelu osiossa veikkasimma jäiden lähtöä tältä keväältä. Nyt Vapun päivänä vapautui Kiteenjärvi jäästä. Orivesi tuossa vierellä sen jäät ovat menossa kasaan. railoja aukeaa ja puusketuuli repii niitä lisää. Viimetalven jäät olivat hauraampia kuin osasi odottaakkaan. Mikä on tilanne Värtsilän järvissä ja lammeissa?
Kaustajärvessä jäät ovat liikehtimässä. Keskellä järveä on suuria jäättömiä aukkoja.Jäät työtyvät tuulen voimasta rannoille.
Kuten PM tuossa mainitsikin tuuli painaa
Kaustajärven viimeisiä mustuneita jäälauttoja
kohti Vennäin puoleista rannikkoa.
Siisti jäidenlähtö tänä keväänä, ei tarvinnut
sitoa laituriakaan köysillä kiinni rantalepikkoon.
Upea jäiden lähtö Kaustajärvellä. Ei tarvinnut sitoa laituria, kun tuli se syksyllä purettua. Nyt olisi mentävä kauppaan uuden tarvikkeita hakemaan.
Miten se Sääperin jäätilanne? Eikö Värtsilässä ole muita kuin tämä Kaustajärvi? Jänisjoki taitaa jo virrata vapaana! Siltä näytti viime kerralla sillan yli ajaessani.
Taitaa olla Kaustajärvi koko pitäjän keskipiste! Siitäkin syystä saisivat ELY:n herrat käydä panemassa tienviitat ajan tasalle. Järvi kun on nyt jäätön, ja satunnaiset matkailijat voivat seikkailla veden eri puolilla kyselemässä, missä te oikein olette.
Ierikka
Eiköhän anneta olla tienviitat edelleen samoilla paikoilla eikä aleta niitä kaivelemaan pois tienposkista. Niiden mukaan on vakituisten ja satunnaisten matkailijoiden niin mukavaa ja turvallista kulkea haluamaansa päämäärään.
Hyvä, Kesäasukki, kokemukseni on toinen. Kaustajärven tienviitat eivät ole tätä aikaa. Kylämme ei ole mikään museokylä eikä vain kesäisin asumista varten.
Tienviittojen saattaminen ajan tasalle ei ole kenellekään haitaksi, päinvastoin.
En oikein ymmärrä, miksi maksamme kunnalle kiinteistöveroa, jos kiinteistöllemme ei voi saapua ilman eksymistä.
Tässä on kysymys myös ns. kuntauudistuksesta. Tohmajärven kunnanhallitus on lausunnossaan ilmoittanut ELY-keskukselle, että tienviitoitus olisi viipymättä muutettava. Kuopiossa tuntuvat tietävät paremmin kuin Kemien mäellä, mikä on oikein ja tarpeellista, välttämätöntä.
Mutta katsotaan, mikä on lopputulos!
Ystävällisesti Ierikka
Kaustajärvi 82770 postinumero alueiden rajoille kilvet Kaustajärvi.
Turhat hämminkiä aiheuttavat nuolet pois.
Pentin ehdotus on hyvin perusteltu. Siihen on kuitenkin vielä lisättävä yksi kummajainen, mikä on aiheuttanut eksymistä: Kaustajärvellä on erään talon osoite Hoilolantie 146. Erään toisen paikan osoite Hoilolan takana on sama Hoilolantie 146.
Siinä esimerkiksi tavarantoimittajalle onkin ongelmaa. Niin kuin on ollutkin.
Toinen kummajainen: Kaustajärventie vie Kenraalinkylään ja Öllölään!
Miksi ei voitaisi muuttaa teiden nimiä, niin että Kenraalinkylän läpi Öllölään ajettaisiinkin esimerkiksi Sotilaantietä? Sellainen tien nimi olisikin oikein sopiva, lähtipä sen päälle sitten Kaustajärveltä tai Öllölästä. Tuntemattoman sotilaan tie olisi varmaankin liian pitkä ja maksaisi valtiolle liikaa. Väinö Linnan tie tuntuisi mukavalta. Mutta siinäkin olisi liian monta kirjainta.
Kaustajärventie sopisi hyvin sille tien pätkälle, mikä nyt kulkee Kaustajärven kylän alueella Hoilolantien nimellä. Siinä ratkeaisi myös nunmeron 146 sekasotku.
Ei tässä tarvita paljon rahaa. Ainoastaan valtionhallinnon epäitsekästä ja järkevää toimintaa.
Ierikka
Kävin illalla Sääperin grillikatoksella.Jäät olivat liikkeellä ja avovettä paljon näkyvissä.Navakka tuuli painoi jäitä Eero-Matin rantaan.3-4 päivää niin verkonlaskua voi suunnitella,hauet jo posahtelivat kutsuvasti.
Järvi on auki Kontiaisen puolelta, jäät ovat täällä meidän rannassa. Ensimmäinen viisikiloinen saattais olla verkossa jo viikonloppuna:)
Olen kuullut sellaisen väitteen,että sille rannalle tulee lahnan kutu mihin jäät rantautuvat. Pitäneekö paikkansa
Käytännön kokemus Kaustajärven tienviitoista.Ajoin kuukausi sitten elämäni ensimmäistä kertaa Joensuusta Tuupovaaran,Öllölän ja Hoilolan kautta Värtsilään.Värtsin kirjoitusten innostamana ajatteli käydä katsastamassa mm.Kaustajärven vanhan vartion.
Hoilolasta käännyttyäni kohti Värtsilää yritin tähystää tienviittoja.Näin kaksi .Yksi näytti vasemalle Kaustajärvelle.
Ajalin tätä hiekkatietä ehkä pari kilometriä ja yleinen tie päättyi.Tien varrella oli muutama talo.Vasemmalla kauempana Kaustajärvi kuten Navigaattorikin väitti.
Toinen tienviitta oli oikealle siinä teksti Kenraalinkylä.
Jatkoin tätä Hoilolan päätietä Värtsilään päin,toivoen että tulisi toinen Kautajärven viitta.Ei tullut.Pian olin miljoonarinteen päällä ja eteeni aukesi upea Värtsilän laakso.
Jore kävi siis kääntymässä Kaustajärvellä talon 173 a luona. Entinen vartioasema olisi ollut sen Kenraalinkylän tien suuntaan vajaan kilometrin verran.
Pirtajärveenkin tuli eilen mukava railo. Se pienempi puoli näkyy ikkunaan. Isompaa puolta en käynyt tsekkaamassa. Kunhan railo levenee, saapuvat kuikat. Niillä kun pitää olla sitä kiitorataa.
Lähiseutujen järvistä on näemmä jäät lähteneet.Varmaan Patson Pitkäkin on jäätön.Nyt vaan odottelemaan kesää ja kesäasukkien saapumista.
En allekirjoita enkä myöskään kumoa Apon kuulemaa juttua lahnan kutupaikasta.Itse olen kaksi kertaa sattunut paikalle juuri kun lahna on noussut kutupuuhiin.Ensimmäisen kerran satuin Jänisjoella kun lahnat(2-3 kg) nousivat heinäiseen pieneen poukamaan.Toinen kerta sattui Kangasjärvellä,näin 100 m päähän kun matalassa lahdessa veden pinta väreili ja korteikko liikkui.Arvasin mitä siellä tapahtuu ja hiivin hiljaa lähemmäksi.Samankokoisia lahnoja jos ei isompiakin mitä näin Jänijoessa ui ristiin rastiin matalassa lahdessa.Kalojen määrää oli vaikea arvioida mutta paljon niitä oli.Tälläisessa sattumassa kalaa saa takuuvarmasti jos vain raaskii häiritä niiden iloista kisailua.
Kaustajärvenviitta on oikeassa paikassa meidän alkuperäisten Kaustajärveläisten mieliin painuneena paikkana. Koulu, joka oli Kaustajärven keskeisinpaikka on Kaustajärventien päässä pienentien jatkeena (nykyisin yksityisomistuksessa). Järvenympäriltä lapset riensivät sinne oppia saamaan. Talvella suksella, keväisin ja syksyisin oikopolkuja pitkin reputselässä.
Koulu antoi meille teoriaopin. Kokemus käytännön askareisiin ja vuodenaikojen vaihtelujen kanssa toimeentulemiseen saatiin kotoa.
Tulin juuri Roomasta. Euroopankulttuurin, uskonnon ja arkkitehtuurin alkulähteiltä. Vaikka olen paljon eläissäni karttoja lukenut, oli Roomankartan lukeminen
aikaavievää puuhaa. Sielläkin vanhasanonta paikkansapitää ”kysyvä ei tieltäeksy”
Kun tuota kalan kutuasiaa sivutaan niin se oli Säyne joka seuraa jäiden lähtöä ja kutee sinne jäitten meno rannalle. Säyne on muutoinkin kevään ensimmäinen kuteva särkikala. Heti kun rannat aukeavat sulaan veteen säyne liikkuu siellä matalassa usein jääpohjaisessa tulvavedessä.
Esko Tarvainen, Kaustajärventien varrella on Kenraalinkylän entinen koulu, joka on yksityisomistuksessa. Kaustajärven entinen koulu on Mökkivaarantien loppupäässä.
Kaustajärven kylä on enimmältä osin järven kahden puolen. Sen itäpäästä lohkaisi Neuvostoliitto pari lahtea. Ellei niin olisi tapahtunut, ei olisi tarvetta kirjoitella tienviitoista.
Kaustajärven taloihin mennään nykyisin siitä päästä kylää, joka ennen sotia oli kylän takamaata.
Sitä kohden tultiin Värtsilän rajan taakse jääneestä kuntakeskuksesta.
Kun uusi tie Värtsilän uudesta kuntakeskuksesta rakennettiin kohti Ilomantsia, oli paikallaan pystyttää Kaustajärven tienviitta, joka ohjaa Mökkivaarantielle ja koululla. Tämä nyt paikalleen ”pyhitetty” tienviitta on nykyisin museoviitta, mitä oikastaan tarkoittaa ELY-keskuksen mielipide. Se kun vetoaa vanhojen karttojen tietoon.
Kunnioitan suuresti kaikkia muistoja, joita saan kuulla ja Värtsistä lukea. Niitä vain lisää! Mutta eteenpäin elävän mieli. Olosuhteet ovat Stalinin tahdosta muuttuneet ja sotien jälkeen raunioille rakennettu Suomi on löytänyt uusia muotoja itsenäiselle olemassaololleen.
Yksi rakentamisen muoto – joskaan ei Helsingin suunnasta katsottuna – on kylien elämän ja kotiseutuhengen vaaliminen. Kaustajärvikään ei ole vain menneisyyden maisema, vaan vakituisten ja kesäasukkaiden vireä kylä.
Minä olen Kaustajärvellä asunut vasta vähän yli kymmenen vuotta. Mutta sukuani on täällä asunut ja järvellä kalastellut pari vuosisataa sitten. Ja
niinkuin sanotaan: ”Veri on vettä sakeampaa”.
Kevät keikkuen tulevi… Jokos on veikkauksia kevään tulon edistymiseen?
Veikataan kevättä P- Karjalassa: Hiihtokelejä riittää vielä pari
viikkoa, josta nopeampi lumien sulaminen alkaa. Ilman takatalvea
ei selvitä kuun lopulla. Helga heristää hyvänäkin kesäntulona.
Vapuksi ei kannata varata kesämekkoa. Tämän kuun lopulla krookukset nousevat muiden kevätkukkien seuratessa ajallaan.
Valkovuokot tulevat toukokuun puolivälissä, eli osuvat pälkjärveläisten kotiseutumatkalle kauneimpaan kukintoonsa.
Jäät Pyhäselästä lähtevät 10 pv. toukokuuta.
Kesäiset päivät alkavat kesäkuun alkupuolella, mutta heinäkuu ei
ole oikein hyvä…
Tämä ennuste on hyvin todennäköinen tai sitten ei.
Ihana nähdä taas krookukset – ehkä piankin
MirjaSisko
Muutakin ihanaa sielulle ja silmille…….
Kiva oli nähdä ja kuunnella telkkarista jokunen päivä sitten
oopperaa LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN, kun en ole sitä livenä kuullut -sen sijaan Savonlinnassa pari muuta. Alan tykätä oopperoista –
siihenkin oppii. Aiheesta pitää päästä perille – tutustua joko etukäteen tai jälkikäteen.
Pusan Mirja
Maija-Liisalla on paras sääennustus mitä tälle keväälle olen lukenut. Jäiden lähtö voi mennä kuun puolivälin jälkeiseen aikaan, riippuu tuulien voimasta sillä tyynellä säällä jäät sulavat paikoilleen.
Tälle viikolle on allakkaan merkitty Mikael Agricolan päivä. Se on tänään tiistaina 9.4. Vedin lipun salkoon.
Sitten muutaman tunnin jälkeen avasin radion ja jäin kuuntelemaan ohjelmaa, jossa keskusteltiin ajankohtaisesta asiasta, nuorten hakemisesta koulutuspaikkoihin. Monet pääsevät, monet eivät.
Opinto-ohjaaja selvitteli tilanteita, joissa hakijalle on tullut pakkia. En oikein saanut otetta hänen mielipiteisiinsä, koska häiriinnyin hänen suomenkielen huonosta taidostaan. Kuinka hän voi olla äidinkielen esikuvana työtään hoitaessaan. Ei se riitä, että kuuntelee ja tarvittaessa neuvookin. On tärkeää, että käyttää kunnollista puhekieltä.
Miksikähän nyt tähän niin kiinnitin huomiotani? Siksi että on Agricolan päivä. Allakka ei tietenkään muistuta meitä siitä, että Mikael Agricola (n.1507-1557) on suomen kirjakielen isä.
Mutta lippua nostaessani minä tiesin sen ja muistin sen. Siksi kiinnitin huomiota nuorten keskuudessa työskentelevän kielenkäyttöön. Vai olenko nipottelija, kun en pidä esimerkiksi seuraavanlaisesta: ”…kaikki tunteet on niinku sallittu…” Miksei hän voisi sanoa esimerkillisesti: ”… kaikki tunteet ovat sallittuja…” Mikä ihmeen syy on turmella kieltämme? Puheajassa ei koidu säästöä, ei varsinkaan kun käytetään turhaa ”niinku”-sanaa. On merkille pantavaa, että tuo ”niinku” toistuu vähän väliä muutaman sanan jälkeen. Mikä ihmeen ”niinku”?
Lippua nastaessani muistin, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 470 vuotta ensimmäisen suomalaisen aapisen julkaisemisesta. Se oli Agricolan ABC-kirja.
Otin huonon suomenkielen puhumisesta esimerkiksi erään opinto-ohjaajan. Olisin voinut nostaa lavalle monta muuta esimerkiksi kulttuurin alalla työskentelevää julkkista. Kulttuuriministerinkin. Tai itse opetusministerin. Kyllä se vain niin on, että meidän verovaroillamme toimivilta kansakunnan johtajilta voi vaatia – ei vain edellyttää – että he ylläpitävät mahdollisimman virheetöntä suomenkieltä. Ei siinä silti ole kysymys mistään hienostelusta. Vaikka solmio onkin jäänyt kaappiin, on kielen muotoiltava oikeita sanoja kieliopin mukaan.
Tiedän, että puhe- ja kirjoituskieli voivat jossain määrin poiketa toisistaan. Murteen käyttöä en vierasta, päinvastoin. Se voi olla höysteenä ihan viehättävää, niinkuin on Mauno Koiviston aksentti, tai jopa Timo Soinin ”siittä”. Mutta tätä en hyväksy: ”Me mennään EU:hun ja siellä me yritetään niinku pitää Suomen niinku puolta. Niin me kaannetaan vastuuta. Kaikkihan sen tietää, että me niinku kannetaan vastuuta ja me tehdään lujasti töitä meidän isänmaan niinku hyväks…”
Minulle hyvin rakas runo on V.A.Koskenniemen ”Koulutie”:
”Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Kotiportilta kouluun asti
minun askeleeni vie.”
…
”Ah, enkö ma hautaan asti
myös koululainen lie.”
Ierikka
Soome keeli on saanut uusia piirteitä,
minä sanan korvaa sä ja sinäkin sanan korvaa säkin.
Kun sä niinku ”…..”painat 100 lasissa,sä niinku
”…..” sä tiedät niinku mitä se on niinku.
Tämä pisteytetty jääköön arvailujen varaan,
se on niin kaunis turhaan lausuttavaksi.
Maista säkin on hyvää.
Räntäseula seudun päällä,
saappaan alla lotinaa.
Lantajuova järven jäällä.
Kevät tulee. Ihanaa!
Jotenkin tähän tapaan menee Lauri Viidan (muistaakseni) runo. Se tuli mieleeni haukikoukkuja kokiessa.
Värtsilän luonto on kaunista ja rauhallista. Talviuniltaan herääviä karhuja tai muitakaan villieläimiä ei lenkkeilijän tarvitse pelätä niin paljon kuin ent. urkkatalon nurkilla terrorisoivaa koiraa.
Kuulin tänään varmasta tietolähteestä, että ko. paikan koira on purrut ohikulkijaa, pahasti mm. kasvoihin. Eikä hyökkäys ihmistä kohtaan ole kuulemma ensimmäinen kerta…ko. koiralta
Viranomaiset eivät tee asialle mitään, omistajasta puhumattakaan… Miten tälläinen on mahdollista??
Puskaradio toimii ja viestittää: välttäkää liikkumista em. alueella! Olisikohan tiedonvälitys ja keskustelu tästä paikallaan myös Värtsi lehdessä?
Eipä tee mieli lähteä kävelemään paikan ohi.. En yksinkertaisesti uskalla! Eikö koirat olisi pidettävä kytkettynä/omistajan hallittavissa myös maaseudulla..?
Eiköhän koirien tarkoitus ole juuri tämä: Pysykää pois meidän lähettyviltämme. Siitähän viestii aitaan kiinnitetyt kieltomerkitkin. Olen kuullut sellaistakin tarinaa, että asialla on suorastaan uhkailtu. Poliisi on voimaton, koska eläinten lopettamiseen tarvitaan käräjäoikeuen päätös.Milloinkahan sellainen saadaan? Jos asianomaiset lukevat tätä, saattaisin heidän tietoonsa seuraavaa: Kellään ei ole mitään heitä vastaan, kunhan eläimet pysyvät omalla tontillaan.Ne eivät saa terrorisoida ympäristöään.
Minulla oli koira, jota en voinut koskaan pitää kiinni, koska se ei antanut laittaa kaulapantaa. Asia ei haitannut paljoakaan, koska asun melko syrjäisellä maaseudulla. Vanhemmiten se kuitenkin rupesi hätistelemään n 100m etäisyydellä kulkevalla pikkutiellä pyöräilevää ihmistä. Vain tätä tiettyä ihmistä.
Tämä ihminen kertoi, että häntä pelottaa ajaa ohi kun koira meinaa ”näpsiä” jalkoja.
Koira oli vietävä palkkamurhaajalle. Siihen meni minun hyvä tarinakaveri.
Onko ne huonosti pantu kiinni, jos ne pääsevät irti.
meitä on paljon, joiden on käytävä esim. postilaatikolla ja arvatkaapa pelottaako?
Milloin joku kuolee koirien kynsiin, jos kaulavaltimoon sattuu,
sittenkö vasta kunnolla tartutaan asiaan. Kuka virallisesti vastaa
näihin meidän kirjoitteluihin?
Pusan Mirja
Nyt on koirien kiinnipitoaika, jolloin koirat ei saa olla irti
metsässä eikä yleisillä kulkuväylillä. Ei taida olla pieni
koira, koska kasvoihin ylettyy puremaan. Rikosilmoituksen teko
onnistuu myös netin kautta.
Alpoaatoksen kommentissa on oivallinen esimerkki siitä miten toimii vastuullinen ihminen silloin kun huomaa, että hänen lemmikkinsä on vaaraksi toisille. Kun Patsolassa on useamman kerran samat koirat hyökänneet puremaan tiellä kulkevia, pitäisi koirien omistajan jo tavalla tai toisella huolehtia siitä ettei uusia vahinkoja tule. Tapahtumat ovat osoitus siitä, että omistaja on kykenemätön huolehtimaan koiristaan. Kun koirien omistaja ei pysty pitämään lemmikkejään niin etteivät ole vaaraksi toisille ihmisille, pitäisi viranomaisten vakavasti puuttua asiaan. Jos kyseessä olisi päälle käyvä villieläin, se todennäköisesti saataisiin nopeasti pois päiviltä. Ihmisten pitää voida liikkua yleisillä teillä joutumatta raadelluksi ja sitä pelkäämättä.
Miekin ihmettelen.. jos lampaankimppuun käy susi, on tappolistalla.. Pitääkö immeisen heittää henkensä ennenkuin koirien koskemattomuuteen kajotaan. prkl
Uutiskynnys ylittynyt! lue
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288557271458.html
Hävettää ja suututtaa suomen laki… viranomaiset… oikeusprosessi… Tälläisessä sivistysvaltiossa elämme! toivon tilanteeseen ratkaisua.. vaikka korpilain kautta..
Tässä keskustelu osiossa veikkasimma jäiden lähtöä tältä keväältä. Nyt Vapun päivänä vapautui Kiteenjärvi jäästä. Orivesi tuossa vierellä sen jäät ovat menossa kasaan. railoja aukeaa ja puusketuuli repii niitä lisää. Viimetalven jäät olivat hauraampia kuin osasi odottaakkaan. Mikä on tilanne Värtsilän järvissä ja lammeissa?
Kaustajärvessä jäät ovat liikehtimässä. Keskellä järveä on suuria jäättömiä aukkoja.Jäät työtyvät tuulen voimasta rannoille.
Kuten PM tuossa mainitsikin tuuli painaa
Kaustajärven viimeisiä mustuneita jäälauttoja
kohti Vennäin puoleista rannikkoa.
Siisti jäidenlähtö tänä keväänä, ei tarvinnut
sitoa laituriakaan köysillä kiinni rantalepikkoon.
Upea jäiden lähtö Kaustajärvellä. Ei tarvinnut sitoa laituria, kun tuli se syksyllä purettua. Nyt olisi mentävä kauppaan uuden tarvikkeita hakemaan.
Miten se Sääperin jäätilanne? Eikö Värtsilässä ole muita kuin tämä Kaustajärvi? Jänisjoki taitaa jo virrata vapaana! Siltä näytti viime kerralla sillan yli ajaessani.
Taitaa olla Kaustajärvi koko pitäjän keskipiste! Siitäkin syystä saisivat ELY:n herrat käydä panemassa tienviitat ajan tasalle. Järvi kun on nyt jäätön, ja satunnaiset matkailijat voivat seikkailla veden eri puolilla kyselemässä, missä te oikein olette.
Ierikka
Eiköhän anneta olla tienviitat edelleen samoilla paikoilla eikä aleta niitä kaivelemaan pois tienposkista. Niiden mukaan on vakituisten ja satunnaisten matkailijoiden niin mukavaa ja turvallista kulkea haluamaansa päämäärään.
Hyvä, Kesäasukki, kokemukseni on toinen. Kaustajärven tienviitat eivät ole tätä aikaa. Kylämme ei ole mikään museokylä eikä vain kesäisin asumista varten.
Tienviittojen saattaminen ajan tasalle ei ole kenellekään haitaksi, päinvastoin.
En oikein ymmärrä, miksi maksamme kunnalle kiinteistöveroa, jos kiinteistöllemme ei voi saapua ilman eksymistä.
Tässä on kysymys myös ns. kuntauudistuksesta. Tohmajärven kunnanhallitus on lausunnossaan ilmoittanut ELY-keskukselle, että tienviitoitus olisi viipymättä muutettava. Kuopiossa tuntuvat tietävät paremmin kuin Kemien mäellä, mikä on oikein ja tarpeellista, välttämätöntä.
Mutta katsotaan, mikä on lopputulos!
Ystävällisesti Ierikka
Kaustajärvi 82770 postinumero alueiden rajoille kilvet Kaustajärvi.
Turhat hämminkiä aiheuttavat nuolet pois.
Pentin ehdotus on hyvin perusteltu. Siihen on kuitenkin vielä lisättävä yksi kummajainen, mikä on aiheuttanut eksymistä: Kaustajärvellä on erään talon osoite Hoilolantie 146. Erään toisen paikan osoite Hoilolan takana on sama Hoilolantie 146.
Siinä esimerkiksi tavarantoimittajalle onkin ongelmaa. Niin kuin on ollutkin.
Toinen kummajainen: Kaustajärventie vie Kenraalinkylään ja Öllölään!
Miksi ei voitaisi muuttaa teiden nimiä, niin että Kenraalinkylän läpi Öllölään ajettaisiinkin esimerkiksi Sotilaantietä? Sellainen tien nimi olisikin oikein sopiva, lähtipä sen päälle sitten Kaustajärveltä tai Öllölästä. Tuntemattoman sotilaan tie olisi varmaankin liian pitkä ja maksaisi valtiolle liikaa. Väinö Linnan tie tuntuisi mukavalta. Mutta siinäkin olisi liian monta kirjainta.
Kaustajärventie sopisi hyvin sille tien pätkälle, mikä nyt kulkee Kaustajärven kylän alueella Hoilolantien nimellä. Siinä ratkeaisi myös nunmeron 146 sekasotku.
Ei tässä tarvita paljon rahaa. Ainoastaan valtionhallinnon epäitsekästä ja järkevää toimintaa.
Ierikka
Kävin illalla Sääperin grillikatoksella.Jäät olivat liikkeellä ja avovettä paljon näkyvissä.Navakka tuuli painoi jäitä Eero-Matin rantaan.3-4 päivää niin verkonlaskua voi suunnitella,hauet jo posahtelivat kutsuvasti.
Järvi on auki Kontiaisen puolelta, jäät ovat täällä meidän rannassa. Ensimmäinen viisikiloinen saattais olla verkossa jo viikonloppuna:)
Olen kuullut sellaisen väitteen,että sille rannalle tulee lahnan kutu mihin jäät rantautuvat. Pitäneekö paikkansa
Käytännön kokemus Kaustajärven tienviitoista.Ajoin kuukausi sitten elämäni ensimmäistä kertaa Joensuusta Tuupovaaran,Öllölän ja Hoilolan kautta Värtsilään.Värtsin kirjoitusten innostamana ajatteli käydä katsastamassa mm.Kaustajärven vanhan vartion.
Hoilolasta käännyttyäni kohti Värtsilää yritin tähystää tienviittoja.Näin kaksi .Yksi näytti vasemalle Kaustajärvelle.
Ajalin tätä hiekkatietä ehkä pari kilometriä ja yleinen tie päättyi.Tien varrella oli muutama talo.Vasemmalla kauempana Kaustajärvi kuten Navigaattorikin väitti.
Toinen tienviitta oli oikealle siinä teksti Kenraalinkylä.
Jatkoin tätä Hoilolan päätietä Värtsilään päin,toivoen että tulisi toinen Kautajärven viitta.Ei tullut.Pian olin miljoonarinteen päällä ja eteeni aukesi upea Värtsilän laakso.
Jore kävi siis kääntymässä Kaustajärvellä talon 173 a luona. Entinen vartioasema olisi ollut sen Kenraalinkylän tien suuntaan vajaan kilometrin verran.
Pirtajärveenkin tuli eilen mukava railo. Se pienempi puoli näkyy ikkunaan. Isompaa puolta en käynyt tsekkaamassa. Kunhan railo levenee, saapuvat kuikat. Niillä kun pitää olla sitä kiitorataa.
Lähiseutujen järvistä on näemmä jäät lähteneet.Varmaan Patson Pitkäkin on jäätön.Nyt vaan odottelemaan kesää ja kesäasukkien saapumista.
En allekirjoita enkä myöskään kumoa Apon kuulemaa juttua lahnan kutupaikasta.Itse olen kaksi kertaa sattunut paikalle juuri kun lahna on noussut kutupuuhiin.Ensimmäisen kerran satuin Jänisjoella kun lahnat(2-3 kg) nousivat heinäiseen pieneen poukamaan.Toinen kerta sattui Kangasjärvellä,näin 100 m päähän kun matalassa lahdessa veden pinta väreili ja korteikko liikkui.Arvasin mitä siellä tapahtuu ja hiivin hiljaa lähemmäksi.Samankokoisia lahnoja jos ei isompiakin mitä näin Jänijoessa ui ristiin rastiin matalassa lahdessa.Kalojen määrää oli vaikea arvioida mutta paljon niitä oli.Tälläisessa sattumassa kalaa saa takuuvarmasti jos vain raaskii häiritä niiden iloista kisailua.
Kaustajärvenviitta on oikeassa paikassa meidän alkuperäisten Kaustajärveläisten mieliin painuneena paikkana. Koulu, joka oli Kaustajärven keskeisinpaikka on Kaustajärventien päässä pienentien jatkeena (nykyisin yksityisomistuksessa). Järvenympäriltä lapset riensivät sinne oppia saamaan. Talvella suksella, keväisin ja syksyisin oikopolkuja pitkin reputselässä.
Koulu antoi meille teoriaopin. Kokemus käytännön askareisiin ja vuodenaikojen vaihtelujen kanssa toimeentulemiseen saatiin kotoa.
Tulin juuri Roomasta. Euroopankulttuurin, uskonnon ja arkkitehtuurin alkulähteiltä. Vaikka olen paljon eläissäni karttoja lukenut, oli Roomankartan lukeminen
aikaavievää puuhaa. Sielläkin vanhasanonta paikkansapitää ”kysyvä ei tieltäeksy”
Kun tuota kalan kutuasiaa sivutaan niin se oli Säyne joka seuraa jäiden lähtöä ja kutee sinne jäitten meno rannalle. Säyne on muutoinkin kevään ensimmäinen kuteva särkikala. Heti kun rannat aukeavat sulaan veteen säyne liikkuu siellä matalassa usein jääpohjaisessa tulvavedessä.
Esko Tarvainen, Kaustajärventien varrella on Kenraalinkylän entinen koulu, joka on yksityisomistuksessa. Kaustajärven entinen koulu on Mökkivaarantien loppupäässä.
Kaustajärven kylä on enimmältä osin järven kahden puolen. Sen itäpäästä lohkaisi Neuvostoliitto pari lahtea. Ellei niin olisi tapahtunut, ei olisi tarvetta kirjoitella tienviitoista.
Kaustajärven taloihin mennään nykyisin siitä päästä kylää, joka ennen sotia oli kylän takamaata.
Sitä kohden tultiin Värtsilän rajan taakse jääneestä kuntakeskuksesta.
Kun uusi tie Värtsilän uudesta kuntakeskuksesta rakennettiin kohti Ilomantsia, oli paikallaan pystyttää Kaustajärven tienviitta, joka ohjaa Mökkivaarantielle ja koululla. Tämä nyt paikalleen ”pyhitetty” tienviitta on nykyisin museoviitta, mitä oikastaan tarkoittaa ELY-keskuksen mielipide. Se kun vetoaa vanhojen karttojen tietoon.
Kunnioitan suuresti kaikkia muistoja, joita saan kuulla ja Värtsistä lukea. Niitä vain lisää! Mutta eteenpäin elävän mieli. Olosuhteet ovat Stalinin tahdosta muuttuneet ja sotien jälkeen raunioille rakennettu Suomi on löytänyt uusia muotoja itsenäiselle olemassaololleen.
Yksi rakentamisen muoto – joskaan ei Helsingin suunnasta katsottuna – on kylien elämän ja kotiseutuhengen vaaliminen. Kaustajärvikään ei ole vain menneisyyden maisema, vaan vakituisten ja kesäasukkaiden vireä kylä.
Minä olen Kaustajärvellä asunut vasta vähän yli kymmenen vuotta. Mutta sukuani on täällä asunut ja järvellä kalastellut pari vuosisataa sitten. Ja
niinkuin sanotaan: ”Veri on vettä sakeampaa”.
Osoite: Halkolahdentiestä haarautuva Ulriikantie 90, 82770 Kaustajärvi.
Ierikka, Ulriikka Kassista muistaen.