Puolustusvoimat julkaisi SA-kuvat

27.4.2013

Puolustusvoimien Kuvakeskus julkaisi 170 000 SA-valokuvaa internetissä. Etulinjasta kotirintamalle 1939–1945 -kokoelma löytyy internetistä osoitteesta SA-kuva.fi. Puolustusvoimat tarjoaa kuvamateriaalin kaikkien suomalaisten käyttöön.

Arkiston kuvat ovat valtaosin Päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden TK-kuvaajien ottamia. Suomalaisen valokuvan historian asiantuntijat pitävät digitoitujen SA-kuvien kulttuurihistoriallista arvoa ainutlaatuisena.

Kokoelma sisältää kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta. Kuvat kertovat myös puhdetöistä ja lottien tehtävistä. Osassa kuvista käy ilmi sodan raakuus, mikä saattaa järkyttää herkimpiä katselijoita.

Kuvia saa julkaista ja käyttää vapaasti. Niitä voi etsiä kokoelmasta päivämäärä- tai tekstihaulla ja tulostaa A3-kokoon saakka. Kuvia julkaistessa on käytettävä SA-kuva -merkintää. Kuvat ovat pääosin talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan ajoilta.

Puolustusvoimien Kuvakeskuksen kuvanegatiivien digitointi vei aikaa 3,5 vuotta ja siihen käytettiin kymmenen henkilötyövuotta. Arkiston kuvien tietoja ja kuvaselosteita on mahdollista edelleen täydentää ja kommentoida. Puolustusvoimat liittää varmistetut tiedot arkistoon.

SA-kuva.fi -palvelu julkaistaan Kansallisen veteraanipäivän aattona tukemaan sen teemaa ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”. Palvelulla Puolustusvoimat haluaa kunnioittaa sotiemme veteraanien perintöä ja siirtää sitä sukupolvilta toisille avoimen kuva-arkiston avulla.

SA-kuva.fi

Teksti: Puolustusvoimat.

Poimintoja kuva-arkistosta hakusanalla Värtsilä.

pienviljelijäinosuusliike

Kuva: SA-kuva.

vartsilan_asema

Värtsilän asema. Kuva: SA-kuva.

Värtsilän poltettu kirkkoSotatoimialue. Kuva: SA-kuva.

Värtsilän poltettu kirkko
Sotatoimialue. Kuva: SA-kuva.

Tuhoutunutta Värtsilää. Työväen- ja pienviljelijäin osuusliikkeen rauniot etualalla.Värtsilä 1943.08.08. Kuva: SA-kuva.

Tuhoutunutta Värtsilää. Työväen- ja pienviljelijäin osuusliikkeen rauniot etualalla.
Värtsilä 1943.08.08. Kuva: SA-kuva.

Kakunvaara Värtsilästä käsin nähtynä. Vasemmalla tie, oikealla kolmiomittausmerkit.Värtsilä 1943.08.08. Kuva: SA-kuva.

Kakunvaara Värtsilästä käsin nähtynä. Vasemmalla tie, oikealla kolmiomittausmerkit.
Värtsilä 1943.08.08. Kuva: SA-kuva.

Värtsilän tehtaat. 25.3.1940. Kuva: SA-kuva.

Värtsilän tehtaat. 25.3.1940. Kuva: SA-kuva.

25 vastausta kirjoitukseen Puolustusvoimat julkaisi SA-kuvat

  1. Alpoaatos 27.4.2013, 7:45

    Puolustuvvoimat tarjosi hienon Veteraanipäivän lahjan julkaistessaan kuvat juuri nyt. Noitten kanssa sitä vielä aikaa kulahtaa. Saattaapa joillain sydän käydä ylikierroksilla nähdessään tuhkana tupansa.
    Kiitokset Värtsin toimitukselle näistä näytteistä.

  2. seppoilmari 27.4.2013, 8:09

    Puolustusvoimien kuva-arkistossa on tehty suurtyö sodanaikaisten kuvien digitalisoinnissa ja kiitos siitä, että ne on saatettu kaiken kansan nähtääväksi ja käyttöön.
    Jokin aika taapäin Värtsissä ihmeteltiin Kaurilan asemalla ollutta Värtsilästä evakoitua tavaran määrää. Mainittu kuva löytyy nyt avatusta arkistostakin ja samaan aiheeseen liittyviä useampiakin kuvia hakusanalla Kaurila. Luulenpa, että minulle käy kuten Alpolle ja monelle muulle. Aikaa saattaa kulahtaa kuvia katsellessa.

  3. Telle 27.4.2013, 8:29

    Minkähän niminen lienee ollut aikoinaan
    se foliokoinen mustavalkoisista sota-ajan kuvista
    koostuva teos joka taisi kuulua suorastaan
    kiellettyjen kirjojen joukkoon, oliko peräti määräys
    että se oli hävitettävä?

    Meillä se oli ”piiloitettuna” ullakon seinähyllyyn ja
    sitä me lapset sitten kävimme salaa selailemassa.
    Siinä kirjassa oli yksi kuva ylitse muiden.
    Kuvassa oli 7-vuotias Armi Hillevi Metsäpelto,
    Helsingin pommitusten ensimmäinen uhri. Hänestä tuli
    myöhemmin talvisodan siviili- ja lapsiuhrien symboli.
    Meitä suunnilleen samanikäisiä tyttöjä liikutti
    syvästi tämän soman pikkutytön kohtalo.

    Onneksi ajat muuttuvat. Nyt saamme vapaassa maassa
    katsella vapaasti näitä kohtalokkaita SA-kuvia.

  4. Erkki Lintunen 27.4.2013, 9:41

    Mutta miten me saisimme lapst noita kuvia katselemaan? Ainakin vaihteeksi nettivideoiden räiskeen ääreltä.

    Voisiko yksi keino olla sekin, että – niinkuin eräs tuttava mummo kertoi toimivansa – että houkuttelee lapsenlapsensa netin ääreltä lettupöytään ja kertoo isästään, joka haavoittui sodassa ja kärsi vuosia vammoistaan? Kertomus räiskinnän seurauksista voisi avata silmiä ja sydämiä.

    Niinkuin nuo vanhat valokuvatkin, joihin pääsemme nyt tutustumaan.

    Joka ei tunne menneisyyttä sillä ei ole tulevaisuutta. Niin sanoo viisaasti vanha sananparsi.

    Ierikka

  5. Erkki Lintunen 27.4.2013, 10:01

    Tarkennusta edelliseen kommenttiini: mummo kertoi lapselle tämän lapsen isän ukista!!!

    Ierikka

  6. Lissu 27.4.2013, 11:25

    Mitä upeita mahdollisuuksia tämä nykytekniikka antaakaan meille menneisyyden tutkimiseen!

    Kunnioitettava kulttuuriteko puolustusvoimilta saattaa nämä kuvat kaiken kansan katseltavaksi ja käytettäväksi.

    Kotiseutujen kuvien katselemisen lisäksi tällä sivustolla voi kulkea läpi myös isiemme sotatantereet. Joukossa on myös kuvia, joissa mikään ei viittaa sotaan. Esim. tämä 17.8.1941 Ägläjärvellä otettu runollisen kaunis kuva, joka löytyi, kun aloin kulkea isäni jalanjälkiä.

    http://sa-kuva.fi/static/01/22/70122_r500.jpg

  7. Lissu 27.4.2013, 11:29

    Lisäys edelliseen: Kuvaa linkittäessä näköjaan kuvateksti jää puuttumaan.
    Tässä kuvateksti Ägläjärven kuvaan:

    Komppanian kirjuri ajelee miesten niskakarvoja, pitäen miehistön levossa ollessa siisteydestä huolen. Ägläjärvi 1941.08.17

  8. Erkki Lintunen 27.4.2013, 13:42

    Karvurin käsittelyssä olleen kaveri katselee järvelle: voi kun voisi olla kotijärven rannalla!

    Vieläköhän nuo pojat elävät veteraanin elämää vai ovatko rivissä nurmen alla?

    Ierikka

  9. Reino A 27.4.2013, 14:16

    Telle
    Mahtanetko tarkoittaa kielletyllä kirjalla teosta Kunniamme päivät.Ainakin sen liiteosa oli kielletty. Syy lienee ollut ne kuvat venäläisistä sotavangeista. Tätini kuolinpesästä nuo edellämainitut ja muitakin nyt arvoteoksia oli menossa kaatopaikalle.Lupasin hoitaa ”Roinat” sinne, nyt ne ovat omassa kirjahyllyssä. Em kirjassa on muutamia karmaisevia kuvia. Saas nähdä näkyykö niitä tuolla SA kuvissa.

  10. Pentti Pakarinen 27.4.2013, 14:24

    Talvisodan tumma pilvi
    kattaa lapsen maailman.
    Vaikka hanki puhdas viti,
    sodan äänet pauhaa vain.
    Rukoellen pöydän alla
    turva vakaa hällä on.
    Pienokaisen usko takaa
    tää bunkkeri on verraton.

    Leikit täytyy unohtaa
    kohta taasen pamahtaa.
    Kirkas kuulas kuutamo
    tietää yötä huutojen.
    Miten paljon lapsi sietää
    sen yksin luoja tietää.
    Hän on vasta neljä vuotta
    eikä lasten laulut helkä.
    Äiti koettaa rauhoitella
    kuutta pientä tuuditella.
    Mutta omat voimat heikot
    voimakkaina sodan peikot.

    Muistot nämä mieltä kalvaa
    eivät yöllä jätä rauhaan.
    Kysyy tänään harmaa hapsi,
    näinkö voimakkaasti koki lapsi.
    Nyt vuotta kuusikymmentä
    ja mennyt mieltä himmertää
    lapsuuden niin kova hinta,
    tyyntyä saa muiston meren pinta.

    Terttu Voutilainen (os.Suikkari)

  11. Telle 27.4.2013, 14:31

    Juuri sitä, kiitos Reinolle tiedosta.

    Monesti olen mietiskellyt mikä kirja se mahtoi
    olla sillä jonnekkinhan se sitten lopuksi kotoanikin
    katosi.
    Kertoisitko vielä jos löydät samoja kuvia kuin ko kirjassa,
    näin voisi verestää muistoja – tosin ikäviä sellaisia.

    Hienoa että sait arvoteokset talteen viimetipassa!
    *
    Nyt korvissa kaikuu ”Veteraanin iltahuuto” juhlavan
    merkkipäivän kunniaksi.

  12. Liisa Lukkarinen 27.4.2013, 16:09

    Miksi Puolustusvoimien kuvissa puhutaan pakolaisista? Eikös ole kysymys evakoista, kun siirrytään oman maan sisällä.

  13. Eira Varonen 27.4.2013, 16:12

    Sa-kuvien kuvateksteissä monissa.. sana ryssä.. onko yleinen tapa ns. virallisilla tahoilla ryssitellä vieläkin…

  14. siltainssi 27.4.2013, 16:16

    Eipä kai niitä alkuperäisiä tekstejä saa muuttaa.

  15. Sakari H 27.4.2013, 17:01

    Veteraanin Iltahuuto – Jorma Hynninen

    http://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ

  16. Sakari H 27.4.2013, 17:05

    SA-kuvissa on käytetty tuonaikaisia sanoja. Myöhemmin niitä on sitten osattu muuntaa tarkoitukseensa paremmin sopiviksi. Mielestäni. Älkäämme siis pahastuko historiasta, toivon.

  17. Sakari H 27.4.2013, 17:12

    SA-kuvat ovat mahtavan kunnioitettava käden ojennus historiastaan kiinnostuneille, varsinkin joita tuo aika on koskenut tai koskettanut, eli tosi monelle. Kiitos.

  18. Johannes 27.4.2013, 18:33

    Tänään ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia kun
    on aika kulunut tutkaillessa näitä SA-kuvia.

    Paljon mielenkiintoista löytyy kun syöttää
    hakusanaksi vaikkapa Värtsil*, sieltä löytyy
    seasta muutama kuva Kauhtajärvestäkin (Kaustajärvi),
    samoin kuin Pastolasta (Patsola). Myös Saarivaara
    on mainittuna muutaman kerran.
    Tosin pelkällä Kaustajärv* haullakin löytyy jotakin.

  19. Erkki Lintunen 27.4.2013, 18:55

    Venäjä = Rassija
    venäläinen = russkii
    ryssä = venäläisestä käytetty halventava käsite

    Paasikiven-Kekkosen linjan mukaan on syytä tyytyä viralliseen nimitykseen: venäläinen.

    Ierikka

  20. Sakari H 27.4.2013, 19:25

    Voipi tuo olla parempi, että pidän vast edes turpani kiinni, niin ei tule tulkittua VIRALLISESTA LINJASTA poiketen. Sakari H vaikenee toistaiseksi.

    Olette oikeassa. Kuten aina. Pyydän anteeksi taholtani ilmeisesti tai mahdollisesti kokemaanne vääryyttä.

  21. Erkki Lintunen 27.4.2013, 20:21

    Sakari H, jos minun takiani vaikenet, olen ymmällä. Minä vain toin esille ryssän ja venäläisen nimitysten käyttöhistoriaa.

    Sitä, mitä milloinkin omissa puheissani käytän, on paljolti mielialakysymys. Varsinkin Venäjän (!) tullissa tulee joskus vieressä seisovalle suomalaiselle (!) pölötellä ryssää. Enkä minä sen takia aio vaieta, eikä minua sen takia vaienneta.

    Ajelen rajan molemmilla puolilla Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisesti. Kieltämättä jorppii, kun Vjätsilän ja Sortavalan välillä itänaapurin uudet maasturit pyyhkivät ohi.

    Muuten, ei ole paljon eroa russkiin ja ryssän nimitysten välillä. U-kirjaimeen vain lyhyt viiva alasuuntaan. U muuttuu Y:ksi. K:n pois jättäminen johtunee Karjalan menetyksen uhkasta ja menetyksestä.Ehkä juuri tästä syystä onkin tuo ryssä-sana syntynyt. Suunta eri syistä alaspäin, niin peukalolla kuin kielelläkin.

    Ierikka

  22. Raija Träff 27.4.2013, 20:46

    Minäkin katselin kiinnostuneena kuvia.Lähihistoria kiinnostaa,kokeilin muutamia hakusanoja ja löytyihän sieltä kuvia.Onhan se ollut aikamoinen savotta.

  23. Kalevi Tikka 27.4.2013, 20:56

    Edesmennyt Eversti Eero Naapuri joka jäi eläkkeelle Pohjois-Karjalasta hän entisenä kaukopartiomiehenä käytti tuttavallisesti sanaa Ryssä puhuessaan Neuvostoliittolaisista.
    En ole käynyt vielä noilla sivuilla mutta käyn etsimässä niitä Lemetin motin kuvia. Enoni kertoi varsin seikkaperäisesti sodan lain jonka hän Lemetissä oppi. Jäi minullekin mieleeni kuinka asiat ovat hoidettava silloin kun niitä joudutaan hoitamaan.

  24. esko tarvainen 2.5.2013, 20:16

    Katselin rispaantunutta isäni sotilaspassia. Huomasin yhden mielenkiintoisen puumerkin Syväriäkoskien.
    Isäni oli viimevuosisadan alussa syntynyt ja jatkosota-aikana vanhamies sotaanlähtijänä. Hänen komppanianpäälikkönä oli toiminut Syvärillä Kapteenina palvellut Keinonen. Keinonen yleni myöhemmin valtakunnan suurimpaan sotilasvirkaan.
    Silloin miehet pitivät yhtä itsenäisenä suomen turvana. Kun autoilu yleistyi, kesäisin isäniluona kävi entisiä rintamakavereita.
    Yhdessä he muistelivat yhteisiä kokemuksiaan kuten me nuoremmat omia koulu, lapsuus ja armeija-aikojamme.

  25. Marjut Murtonen 28.5.2013, 11:06

    Luettuani tarinoita, ajattelin poikaani, joka on parhaillaan Rovajärvellä loppusodassa. Siviili koittaa juuri juhannukseksi. Ehkä poikani saanut hieman tuntemuksia sodasta ja ryskeestä tykkien ampuessa vieressä vaikkakin on ”leikkisota”. Ainakin puhelinkeskustelut ja tekstiviestit ovat viestineet siitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *