Kuva: Masa
Alla suuren suvijuhlan, kokkopäivän kynnyksellä
saanen sanaset sanella, lausutella lausehiset,
luritella lykkyluvut, pätkät pienet päkistellä
partakarvojen välistä, turpajouhien lomasta
synnyinseu`un sakkiloille, koko Värtsilän väelle.
*****
Iso Herra helliköhön, lelliköhön kaiken Luoja
antakohon suven soman, kesän kauniin kaikkialle.
Pällistelköön päivänkehrä, valopallo paistakohon
sinisellä taivahalla poutapilvien seasta.
Tuulenviri virpokohon, tuuitelkoon suvituuli.
Maistukohon marjamaito, sienisoppa syksymmällä,
simalöylyt savusaunan, vastanläiske lautehilla.
Pihkantuoksu pihamailla, linnunlaulu lehtipuissa.
Rallatelkoon rannan laine, vesi viisut viritelköön
kesäkansan kuultavaksi, suvisten iltain iloksi.
Iloista mittumaaria kaikille!
Pussinpohjan Masa
Masan tunnelmallista kuvaa katsellessa mielessäni alkoi soida Kesäillan valssi. Sen sävelin toivotan parasta mahdollista juhannusta Värtsin väelle.
http://www.youtube.com/watch?v=RqpvZjtQlv0
Eino Grön – Ilta Saimaalla
Turvallista ja iloista Mittumaaria itsekullekkin säädylle. Moni kuitenkin viettää veden äärellä. Tämäkin valssi soi monella mökillä, sekä tanssilavoilla. Pistäkää jalalla koreasti.
http://www.youtube.com/watch?v=Pzmrp3OGXjU
Joo, Öllölän lavalle taitaa olla nyt tunkua. Huhu kertoo.
Minun jalkani eivät enää tanssiin taivu, niin kuin ennen Kaurilan lavalla. Mutta laahustinpa kuitenkin Ellinooran kanssa postilaatikolle, vaikkei siellä ollutkaan mitään haettavaa, ei ainakaan nyt käydessämme.
Ulriikantielä minä ihmettelin. Mikä ihmeen kasvi se on, joka työntyy tienvarrelta kohti keskitietä? Ja vieläpä tien molemmilta puolilta. Keskikohdalla on enää 10-20 cm pelkää soraa. Ajapa siitä, luontoystävä, autolla yli! Kuitenkin kokolle olisi päästävä, Jänisjoen rannalle. Mutta sinne on yli kymmenen kilometriä. Rajavartioston helikopteri kyllä lentelee silloin tällöin yli. Mutta tuskin nyt juhannusaattona. Eikä se laskeutuisi luontonystävää noutamaan, vaikka kuinka peukalollaan vinkkaisi.
Voiskohan Lissu tai joku muu kertoa, mikä se semmoinen pitkä maata myöten ryömivä kasvi on. Sillä on viehättävät kolmihaaraiset lehdet. Kukkia ei ainakaan vielä. Panisin tähän kuvan näytiksi, vaan kun en osaa, ja kamerakin on vaimolla, joka nyt kuvailee Lapin kukkia. Entä miten voin hakea hänet maanantaina Kiteeltä, kun sinnekin pitäisi autolla ajaa – niiden maantien valtaajien yli.
Enpä taida sittenkään olla niin suuri luontoystävä, että menisin siirtelemään niitä tien reunalle pois auton pyörien alle jäämästä. Ja mitä ne siitä tykkäisivätkään, jos menisin niiden elämää häiritsemään!
On tämä ihmisen osa vaikeaa! Ei auta kuin paaduttaa joskus mielensä ja olla raaka niinkuin ihminen. Ja onhan se niinkin, ettei ihminenkään saa tielle autojen kiusaksi rötkähtää. Ei edes juhannuksena.
Ierikka (tai niinkuin tyttöystävä 60 vuoden takaa sanoi: Iekka)
Ounastelen että tuo Ierikan ”tientukko” on lillukka,
sehän työntää kukkimattomia rönsyjään pitkällekin. Lillukalla
on monta kansanomaista nimeä kuten esim. lintukukka.
*
Pussinpohjan Masalla on hieno kooste suven suloisuudesta.
Voi, lillukan varret!!! Siis lintukukka! Ilimankos ne niin kiusovaat minnuu!
Tellelle kiitos! Kun tietää, niin suap tunteista otteen, niinku työnohjauksessa joskus neuvottii.
Ierikka
Ihana runo! Ei voi muuta sanoa.
Pakko kysyä,oletko sama Irene Peuhkurinen joka oli Kaustan koululla opettajana kauden 1957-8?
Niinpä loiski lammen laine
verkkaisesti venhon alla
tuuitellen kalamiesta
ongen uittamismatkalla.
Kuuli Luoja toivomukset
satutella suvi soma
juuri keskelle keseä
Mittumaarin paikkehille.
Kiitokset Masalle mukavista miettehistä. Taisi tulla tuota lämpöä niin reilusti, ettei kaikki kulunutkaan Juhannuksena. Taisi säästyä vielä ensi viikoksikin.
Lissulle!
Kesäteveisiin liittynyt kuva oli Arja-Leenan ottama mökkilaiturilta Kullaan Joutsijärveltä.
Luvataan taas kovia helteitä. Tulkoon sitten kunnon kesä!
Pentti Tikalle: En ole sama. Patsolan koululla olen kyllä ”vaikuttanut”.