Miten kylä sai nimensä

Sain menneen viikon alkupuolella Etelä- Suomesta puhelinsoiton, jossa haluttiin tarkkaa tietoa oman kotikyläni nimen synnystä. Tietoa kyselijät olivat hakeneet monen kanavan kautta, mutta varmaa tietoa eivät olleet löytäneet. Kylän nimi on sen verran mielenkiintoinen, että tarvitsevat sitä syksyllä olevan juhlan yhteydessä . Niinpä lupasin ottaa asiasta selvää.

Kenraalinkylää 1960- luvun loppupuolelta.

Kenraalinkylää 1960- luvun loppupuolelta.  Kuva SP

Olin jo lapsesta saakka kuullut teorian nimen synnystä kyläläisten suusta. Mutta tämä ei tuntunut  mielestäni olevan todenperäinen, niinpä aloin tutkailla asiaa tarkemmin . Kovan hakemisen jälkeen löytyi todennäköisesti oikea tieto, jossa on päivämäärä, vuosi  ja asia jonka yhteydessä  Kenraalinkylä  sai nimensä. Useinhan kylien nimistä, esimerkiksi Värtsilän kylän nimen synnystä ei ole ihan varmaa historian tietoa, on vain arvailuja.

Mutta asiasta toiseen ja Värtsin  lukijoille pieni tehtävä. Jos mielestäsi tiedät miten ja mistä Kenraalinkylä on saanut nimensä niin pistäpä juttu tämän lehden sivulle. Mitään palkintoja tästä ei ole luvassa, ainoastaan kiitokset mielenkiinnosta kylän nimeä kohtaan.

Asiaa pureskeli Ilmari Majoinen

Share

19 comments for “Miten kylä sai nimensä

  1. Vuokko
    7.8.2013 at 7:17

    Onpa hyvä, että olet Ilmari selvittänyt kylämme nimen alkuperää. Värtsilä-päivillä minulta kysyttiin samaa asiaa; ”Mistä näin komea kylän nimi?”. Pystyin kertomaan vain tämän tutun legendan kenraalin/kenraalien haudoista. Lähiaikoina kuulemme varmaan sinun tutkimustesi tuloksia, ihan historian tietoihin perustuen.

  2. Sakari H
    7.8.2013 at 7:46

    Seuraavaa tekstiä (lienee juuri sitä Ilmarin ja Vuokon tarkoittamaa tunnettua versiota) löytyi alempana mainitussa linkissä. Linkin avattuaan kannattaa viulkaista myös kohtaa Lisätiedot.

    ”Kenraalin hautana tunnettu kohde sijaitsee Ison ja Pienen Lökölammen välisellä kapealla kannakkeelle, Pienen Lökölammen luoteispuolella, lammelle melko jyrkästi viettävän rinteen yläosassa. Viistossa rinteessä on 6 m pitkä ja 3,3 m leveä rivirakennelma, jonka keskellä on pitkänomainen 1,5 m pitkä ja noin 0,5 m syvä kuopanne. Alueella on lisäksi 2,8 x 1,25 x 0,25 m sekä 1,5 x 1,5 x 0,3 m kooltaan olevat pitkänomaiset kiviröykkiöt.

    Ensiksi mainittu kiviröykkiöistä sijaitsee Kenraalin hautana tunnetusta kohteesta rinteessä muutama metri alempana ja viimeksi mainittu noin 2 m päässä samalla korkeudella rinnettä. Lampien välisellä kannaksella vanhimmat havupuut ovat kaksisataa vuotta vanhoja. Alueella kasvaa poikkeuksellisesti myös jaloja lehtipuita ja villiruusua. Kannaksen korkeimmalla kohdalla on vanha polun pohja. Kenraalin haudasta kerrotaan Värtsilän Kenraalinkylän saaneen nimensä.

    Perimätiedon mukaan kivikummun kohdalle on haudattu ruotsalaisten ja venäläisten välisessä taistelussa kuolettavasti haavoittunut venäläinen kenraali. Kiviröykkiön keskelle kaivetun pitkänomaisen kuopanteen kerrotaan syntyneen viime vuosikymmenten aikana siitä, kun jotkut ovat kaivaneet hautaa löytääkseen venäläiselle kenraalille mahdollisesti kuuluneita kultahampaita. Alueella kasvavien jalojen lehtipuiden ja ruusujen kerrotaan olevan peräisin haudalle aikoinaan muistoksi tuoduista istutuksista.”

    http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=943010004

  3. seppoilmari
    7.8.2013 at 9:18

    Mielenkiintoinen perimätieto jonka ajoitustarkennetta ei ole määritelty. Perimätiedolla on toki arvonsa. On kuitenkin olemassa tarkkaan ajoitettu tieto siitä milloin ja miksi Ryösiönvaara muuttui Kenraalinkyläksi. Tähän tietoon Ilmari viitannee.

  4. Erkki Lintunen
    7.8.2013 at 13:36

    Kenraalinkylän synnystä on tietoa Vanhan Tohmajärven historiassa, sivulla 71.

    ”Varsinaisen sysäyksen tohmajärveläiselle uudisasutukselle antoi maaherra A.H.Ramsayn tekemä tarkastusmatka Pohjois-Karjalaan vuonna 1773. Tohmajärvellä maaherra vieraili 13. maaliskuuta, jolloin järjestetyssä neuvonpidossa myös päätettiin kymmenen uudistilan perustamisesta pitäjään kruunun yhteismaille.”

    Näin sai alkunsa kolme kylää, joista yksi on Kenraalinkylä, joka ”perustettiin Kutsun ja Kaustajärven takamaalle valtakunnanrajan tuntumaan Ryösiönvaaraan. Nimensä kylä sai maaherra Ramsayn sotilasarvon mukaan.”

    Ensimmäisiä uudisasukkaita olivat talollisen vävy Matti Vastapuu (Anttila No. 1) ja talollinen Lauri Partanen (Pekkala no.2). ”Kolmannen tilansa Kenraalinkylä sai vuonna 1819, jolloin sen yhteyteen siirrettiin yksi värtsiläläinen tila.”

    Ierikka

  5. Ilmari
    7.8.2013 at 16:05

    Ps: Jouhkolan hovilla oli myös metsästysmaja jo 1800 alkupuolella
    Kenraalinkylässä Kruuvouti Walleniuksella ,tälläistä tietoa on
    myös olemassa.Siihen aikaan valtakunnan raja oli kuitengin aika
    kaukana mainitusta kylästä.Oli tietysti takamaata jos sitä katselee
    Tohmajärven näkö vinkkelistä.Päätökset tehtiin Jouhkolan hovissa
    kun Maaherra Kruununvouti Ramsaya oli siellä vierailulla.
    Kiitokset tiedoista ja kirjoituksista, minulla on samat tiedot kuin Erkillä joka lienee totuus asiasta ainakin historian tietojen mukaan.
    Mutta mistä Värtsilä nimi on saanut nimensä löytyykö oikeata
    tietoa ei vain arvailuja.
    Vuokolle ja Sakarille tämä tieto oli minullakin aikaisemmin
    jota epäilin kun kaikki palaset eivät loksahtaneet paikoilleen.

  6. Erkki Lintunen
    7.8.2013 at 16:20

    En pidä mahdottomana, että Kenraalinkylään olisi haudattu joku venäläinen kenraali. Mutta se olisi varmaankin tapahtunut vasta sen jälkeen, kun kylä oli jo asutettu ja nimensäkin saanut.

    Entä jos Kenraalinkylä onkin kaksinkertaisesti Kenraalinkylä. Kyllähän niin upea kylä sen ansaitsee!

    Kannattaa joka tapauksessa säilyttää suullista perimätietoa, varsinkin kun sille löytyy tueksi myös oletettu hautapaikka. Tiedä vaikka joku arkeologi kiinnostuisi tutkimaan.

    Ierikka

  7. Kalevi Tikka
    7.8.2013 at 19:00

    Paikan nimet ovat usein ihmisten toimintoihin liittyviä. Värtsilän nimi selitetään sillä, että joet olivat ennen kulkuväyliä. Värtsilän kosken luona veneet tyhjennettiin tavaroista. Matka-arkut värtsit kannettiin kosken niskalle ja näistä värtsin kantajista paikan nimi.

    Tarina kenraalien haudoista Kenraalinkylässä on hieman merkillinen. Monesti perimätieto pitää paikkansa, mutta nyt joutuu kysymään mitä joku kenraali olisi tehnyt umpikorvessa. Ei se ole ollut sotajoukon kuku-uraa enkä usko eksymiseenkään. Tiet sisämaahan Sortavalasta menivät Tohmajärven – Selkien kautta. Pohjoisempi reiiti on ollut Korpiselkä – Ilomantsi. Siis vesistöt ja maakannakset johdattelivat ihmisten kulkemisen pitkälle 1900 luvulle saakka.

    Kivikautiset keräilytaloudessa eläneet ihmiset ovat nähneet suurtakin vaivaa haudatessaan vainajiaan. Hautakiviröykiöitä on siellä täällä eri puolilla Suomea. Joskus myöskin jääkauden myllerrykset ovat tehneet merkillisen näköisiä kiviasetelmia. Oikestaan tämmöisiä asioita on mukavaa pohtia, mikä on mahdollisesti totta ja mikä sepitelmää.

  8. 7.8.2013 at 19:36

    Täytyi oikein ottaa netistä esille peruskartta
    josta näkyvät nuo Ilmarin mainitsemat Lökölammet.
    Kannas näyttää mielenkiintoiselta, olipa siellä
    kenraalin hauta taikka sitten ei.

    Jospa joskus syssymällä pääsisi vaikka paikanpäälle
    tutustumaan…

  9. Mirja Pusa
    7.8.2013 at 20:34

    Täytyy vähän keventää, vaikka olen tämänkin sanonut kertaalleen tässäkin lehdessä. Kun ystäväni Annele oli vuosia minulta kadoksissa sainkin yllättäen häneltä kirjeen Kenraalinkylään, missä silloin asuimme – osoitteena oli Kuninkaankylä – siis kumpi on arvokkaampi nimi- jokatapauksessa oli kiva kun posti osasi sen tuoda perille. Kiitos!
    No nyt taas läheisten nuorten pariin ja muurinpohjalettuja syömään
    Voi olla ,että painokin on noussut lettuja liian usein mässäillessä – kesällä yleensä.
    Tuli myöskin käytyä heidän kanssaan Parppeinpirtin karjalaisessa pitopöydässä – ,myöskin eläinmuseossa.
    Mukavaa olla nuorten kanssa!
    Vielä kerron, että teimme Sepon kanssa yhtenä iltamyöhänä
    nostalgia reissun Tervavaara-Kenraalinkylä. Vielä tunsin minäkin ent. tienalkuja vaikka oli niitäkin etten osannut arvatakaan – Seppo tietysti paremmin, kun joutui niitä teitä ajelemaan aika monta vuotta. Minähän en tiennyt Värtsilään menevää tietäkään, kun en ollut koskaan sitä kulkenut. Näinkin voi olla!

    MirjaSisko

  10. Erkki Lintunen
    7.8.2013 at 23:29

    Kielitieteellisen tutkimuksen mukaan ”värtsi” on slaavilaislainasana ja se tarkoittaa ”säkkiä” ja ”laukkua”.

    Miten värtsi eli laukku on tullut paikkakunnan nimeksi, on sitten asia erikseen. Jotenkin nimi liittynee matkustamiseen, vaellukseen, näille seuduille saapumiseen tms.

    Joskus verkkolehti Värtsissä oli kirjoitus, että pitäisi luoda myytäväksi laukku, jolle annettaisiin nimi ”Värtsi”. Ajatus olisi syytä toteuttaa. Voisiko sillä tavoin saada euroja esimerkiksi Värtsilän kirkon maalaukseen? Kuka suunnittelee laukun? Kuka valmistaa mallin? Ensi kesän Värtsiläpäivien torille myyntiin? Aikailematta! Emmehän ole hämäläisiä, vaan vikkeliä karjalaisia! Ja vireitä värtsiläisiä!!!

    Joskus vitsailtiin seurakunnan ompeluseuroista, että niissä kudotaan villasukkia pakanoille. Jospa nyt kokoonnuttaisiin päivä- tai iltakahveille ompelemaan laukkuja, joiden yhdellä sivulla lukisi: ”VÄRTSILÄ”. Voisin tulla kahveille ja tarinoida eri aiheista, vaikkapa kertoa perunan historiasta. Sillä tavalla pitäisin lämpimänä tavoitetta löytää Wärtsilän musta ja levittää tämä maukas maatiaisperuna värtsiläisten ruokapöytiin.
    Ja ehkä ennen pitkää laajemmallekin.

    Ajatelkaapa, mikä yhdistelmä Wärtsilän mustaa Värtsissä – kotiin viemisiksi vaikkapa kesäteatterimatkalta. Pöntistä se olisi!!!

    Ierikka

  11. Jussi Raerinne
    8.8.2013 at 10:41

    Pusan Mirjan mainitsema nimi Kuninkaankylä löytyy myös hallussani olevista sotapäiväkirjojen kopioista. Heinäkuun alkupäivien 1941 tapahtumien raporteissa käytetään sekä nimitystä Kenraalinkylä että Kuninkaankylä:
    Kenraalinkylään sijoitetun ilmatorjuntapatterin jaokset havaitsevat 3 kpl vihollisen Tupolev SB-2 pommikonetta ja avaavat tulen niitä kohti. Yksi koneista merkkaa osuman ja muuttaa lentosuuntaa. Koneet pudottavat pomminsa ja häviävät näkyvistä. N. 10 minuutin kuluttua kaksi koneista palaa takaisin. Alasammutun koneen putoamispaikaksi on raportissa mainittu Sääperin järvi.

  12. Ilmari
    8.8.2013 at 14:57

    Pieni:korjaus kirjoittamaani juttuun A.H Ramsay oli Maaherra Kenraali eikä Kruununvouti. Nämä historian tiedot ovat eri
    lähteissä hieman erilaisia.

    Nämä Lökölammen rannalla kasvavat jalopuut ovat
    todennäköisesti saaneet alkunsa lintujen ulosteista päätellen
    niiten sijoitus paikasta.Nämä kaikki ovat vain arvailuja ja
    muuttuvat sen myötä entistä enemmän kiinnostavammaksi.
    Maat sillä alueeella omistaa UPM entinen Kymi Oy.En ole käynyt
    kyseisellä alueella 30 vuoteen siellä on tehty paljon
    avohakkuita ,tämä niemi on niiltä säästynyt.Kansakoulu aikana sinne tehtiin oikein luontoretki iso kattila raahattiin
    mukana jossa keitettiin sajut avotulella milläs muuten ,tämä tapahtuma on jäänyt kouluajoista erikoisen hyvin mieleen.

  13. Kalevi Tikka
    8.8.2013 at 17:20

    Lökölammen tieltä katsottuna lampien vasemmalla puolella on Kymi oy:n aikoinaan istuttama ontartamännyn koeala. Törmäsin siihen karpaloiden haku reiossulla. Lampikannaksella en ole käynyt sitten 60 luvun.

  14. Mirja Pusa
    8.8.2013 at 17:47

    Kiitti Jussi tiedosta – kerron tämän nykyisin Marjalassa asuvalle
    nuoruuden ystävälleni. Jutussasi on mulle tärkeä vuosilukukin -41
    MirjaSisko

  15. 8.8.2013 at 20:33

    Kalevi T. mainitsi Kymi Oy:n tilalla olevasta metsäpuiden koealasta.

    Kyllä näitä koealoja oli useammalla Kymin metsätilalla.
    Koealojen kulmauksissa oli valkeaksi maalatut, ja vihreällä
    raidalla merkityt paalut.

    Koealoilla voi olla myöskin eri puulajeja, kuten Kalevin mainitsema kontortamänty (pinus contorta).

    Kontortamänty on peräisin Pohjois-Amerikasta tullut lajike.

    Mäntylajikkeisiin kuuluvia puukasveja on useita satoja eri
    variaatioita.
    Suomessa kontortamänty taitaa olla neljänneksi yleisin talousmetsissä oleva havupuulaji.

  16. Mirja Pusa
    8.8.2013 at 22:45

    Minkähän männyn värin olen valinnut talomme yläosaan, muuten talo on keltainen.
    Aina kun ajelemme autolla pitkin teitä en voi olla ihailematta
    ruskeita männynrunkoja (yläosasta). Hyvä väri. Samoin keväällä hyvin huomaa erilaiset vihreät puissa. Katselkaapa!
    MirjaSisko

  17. Reino A
    8.8.2013 at 23:04

    Kymin maalla on Lökälammen takana ja Aittolammensalolla on Kontortaa hehtaarikaupalla.
    Noista Lökälammen jalopuista. Ne ovat metsälehmuksia (Tilia gordata) kansankielellä niinipuu.Varmasti paikkakunnan pisimmät jotka olen nähnyt. Metsälehmus on melko yleinen suurten järvien rantapuu.Kiviraunio harjulla ei varmaankaan ole hauta, ainakaan ihmisen. Samantyyppinen on Kenraalinkylässä sekin Öllölän tien toisella puolella vaaran rinteessä.
    Toinen ihan oikea jalopuuesiintymä on Kukkolammen puron varressa oleva vuorijalavaesiintymä. Kun Biologi Sirkka Hakaliston kanssa sitä aikanaan kartoitimme , hän kertoi sen olevan jääkauden jälkeisen lämpökauden relikti(jäänne).Tältä, nyt luonnonsujelualueeksi rauhoitetulta alueelta löytyy toinenkin kasviharvinaisuus. Jätänpä kertomatta mikä. Katsotaan kiinnostaako se ketään.

    Olen kuulut tarinaa että Lökälammen kannaksen kautta olisi joku venäläisosasto yrittänyt tulla kiertäen Suomalaisten (Ruotsalaisten) joukkojen selustaan ja jonkinlainen kahakka siellä olisi ollut. En muista kertojaa.

  18. Sakari H
    26.3.2016 at 13:45

    Tänä aamuna tuli toosan Teemalta Patakaklosen uusinta vuodelta 1988, jossa Suojärveläisrouvat valmistivat sultsinoita Jaakko Kolmosen kanssa.

    Veera sanoi vanhassa kotipuolessaan käytetyn piiroopualikasta, siis kaulimesta nimitystä värtsinä, sikäli kuin kuulin oikein.

    Vieläköhän saamme värtsille eli säkille uusia merkityksiä?

  19. Lissu
    26.3.2016 at 16:01

    Sakarin mainitsema Patakakkonen on katsottavissa Areenassa 26 päivää eteen päin tästä päivästä

    http://areena.yle.fi/1-3280184#autoplay=true

    Kyllä Sakari kuulit ihan oikein – piirakkapualikasta käytettiin nimitystä värtsinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *