Epäonninen sorsajahti

Nyt kun sorsastuskausi alkaa, kaivoin muistini hupenevasta varastosta erään sorsastusreissun, vuosi oli 1945. Tuolloin pari kaustanpoikaa lähti sorsajahtiin aseenaan haulikko. Vene tuupattiin vesille posti-Hämäläisen rannasta jokilahdella, iältään he olivat noin 16-18 vuotiaita. Heistä nuorempi istahti etuteljolle soutajan paikalle ja haulikkopoika istahti peränpitäjäksi. Kohtapa sieltä sorsia näkyikin, mutta kun ampumamatka oli liian pitkä lähdettin hiljalleen soutelemaan lähemmäksi.

Kun välimatka katsottiin riittäväksi pyysi ampuja soutajaa kumartumaan alas että voisi ampua suoraan pään yli.Niinhän siinä sitten kävi juuri kun hän puristi liipaisinta nosti soutaja päätään. Parinmetrin päästä ammuttu laukaus otsaan on kuolettava, niin tässäkin tapauksessa.

Ainut henkilökohtainen muisto tästä on Emmi-äidin tuskan huudot kun vainaja tuotiin kotiin. Tapauksesta ei juurikaan kylällä puheltu, tiedettiinhän sen olevan kipeä paikka poikien perheille. En tiedä tutkittiinko juttua viranomaisten taholta, luulenpa että sen katsottiin olevan puhdas tapaturma.

Pentti Tikka

Näkymä jokilahdelle.

Näkymä jokilahdelle.

Pistoaitaa.

Pistoaitaa.

Näkymiä Kaustalta.

Näkymiä Kaustalta.

Kaustajärveä.

Kaustajärveä.

Kuvat otettu vuosina 1964-68.

 

2 comments for “Epäonninen sorsajahti

  1. Kiinnitin huomioni tässä traagisessa sorsanmetsästystarinassa lauseeseen ”Tapauksesta ei juurikaan kylällä puheltu, tiedettiinhän sen olevan kipeä paikka poikien perheille.”

    Tuohon aikaan ei ollut kriisiapua ja muutenkin oli vallalla tapa vaieta kipeistä asioista niin perheissä kuin kyläyhteisöissäkin.

    Voi vain yrittää arvailla sen tuskan määrää mikä tuosta sorsanmetsästyksestä seurasi uhrin perheelle. Ampujalle ja hänen perheelleen lisäksi elämänikäinen syyllisyys.

  2. Traaginen tarina mutta muistuttaa kutakin meistä metsällä kävijöistä varovaisuudesta aseiden kanssa.

    Kiitos Pentti tästäkin näkökulmasta jahtiasioissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *