Kukkolampi 2013

Nuotiopaikka idyllisessä Luppotuvan niemessä

Nuotiopaikka idyllisessä Luppotuvan niemessä

Kukkolampi näyttää parhaat puolensa elokuisena iltana kun aurinko paistaa, ahven ottaa terhakasti pikkuvaappuun ja siikakin on eksynyt verkkoon. Paljon ovat maisemat muuttuneet, Luppomajalle menevän polun alku hakattiin pari vuotta sitten, onneksi majan ympäristö on säilyttänyt erämaisen luonteensa ja puut ympärillä komistavat majaa ja niemen tulipaikkaa.

Itärannalle on aloitettu lammen ensimmäisen kesähuvilan rakennustyöt, laituri on jo kellumassa kalliorannassa ja teltta työmiehiä varten tököttää rannassa.

Puolukkaa näyttää olevan mukavasti, suppilovahverotkin löytyivät erään sienestävän naisimmeisen toimesta vaivattomasti jo lyhyen pyrähdyksen aikana.

Sydäntä riipii vuosi vuodelta kasvava verkkojen limottuminen, onhan tämä seuraus jostakin. Jo yhdessä yössä verkot keräävät limat jotka karkoittavat arat siikakalat pyydysten luota.

Vihreää limaa ja kilon siika

Vihreää limaa ja kilon siika

Kukkolampeen istutetaan edelleen vuosittain n. 250 siikaa, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Teemu Koljonen. Kalastajien määrä näyttää pysyvät vakiona, yksi uusi vene on tänä kesänä venerannasta pongattu. Kalastuspaine silti on pieni, useimmat verkottajat tyytyvät muutamiin verkkoreissuihin kesässä.

Luppomajaa tunnutaan käytettävän mukavasti, kunhan vaan jokainen kävijä muistaisi tuomansa purkit ja pussukat myös takaisin kantaa.

Näitä passaa graavailla

Näitä passaa graavailla

Share

5 comments for “Kukkolampi 2013

  1. jore
    30.8.2013 at 8:35

    Olipa kiva piipahtaa Kukkolammella.Näin kauniina loppukesänpäivänä.

    Minä olin isäni ja veljeni kanssa pilkillä Kukkolammella.Jokunen vuosi sitten.Ahvenia tuli runsaasti,suuriakin.Kevät aurinko paistoi.

    Eväänä oli piirakoita ja maitokahvia.En tiedä mikä tuli mutta hetki nautinnollisen evästelyn jälkeen jouduin puhaltamaan kahvit hangelle.En pysty juomaan vieläkään maitokahvia!

  2. Kalevi Tikka
    30.8.2013 at 9:27

    Rehevöitymisen ilmiö on siis tullut kukkolammellekin. Ilmiö liittynee aukkohakaamiseen, sen seurauksena vapautuu ravinteita sadeveden mukaan ja lampeen. Yleensäkin pienten järvien ja lampien rehevöityminen liitty metsän käsittelyyn ja soiden ojittamiseen.Kokonaan oman lukunsa muodostavat nämä suot joilta nostetaan turvetta. Sieltä karkaa ojia pitkin vuositasolla huomattavia määriä turvelietettä, joka kertyy laskuojien lähijärveen.

    Toinen kysymys on siinä vieläkö metsiin kylvetään lannoitteita. Vaikka ne olivat ja ovat hidasliukoisia niin kyllä niistä vesistöön joutuu isoja määriä. Ei niitä kukaan ole käynyt mittaamassa kuinka paljon jää metsään ja mikä vesistöihin.

  3. Alpoaatos
    30.8.2013 at 12:14

    Syväntä lämmittää saada terveisiä ”kotilammelta”.
    Ikävää tuo limottuminen.
    Voisiko tällainen ulkopaikkakuntalainen saada kalastuslupaa Kukkolammelle? Eero-Matti varmaan tietää.

  4. Eero-Matti
    30.8.2013 at 15:13

    Enpä ole asiaa koskaan ajatellut…

    Liekkö tuohon yksikköjen myyntiin mitään esteitä, joissain osakaskunnissa ainakin ulkopaikkakuntalaisella on mahdollisuus lunastaa puolet yksiköitä siitä määrästä mitä paikkakunnalla asuva voi ostaa??

    Siirränpä kysymyksen Jussille;)

  5. Pera Keränen
    30.8.2013 at 15:36

    Kalastusluvat, Yleensä perustuvat siihin omistaako kiinteistön jolla osuus KO yhteisiin vesialueisiin,jolloin hän on osakas,asuinpaikkakunnalla ei ole tällöin merkitystä. Ellei ole osakas osakaskunta määrittelee mitä veloitetaan ei osakkaalta ja montako pyyntiyksikköä tai pyydystä saa ei osakas ostaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *