Värtsilän kirkon kohtalo

Img_5169

Keskustelutilaisuus kiinnosti seurakuntalaisia.

Värtsilän kirkon tulevaisuutta pohdittiin Tohmajärven seurakunnan koollekutsumassa keskustelutilaisuudessa keskiviikkona 25.9.2013.

Tilaisuuden alussa kirkkoherra Mikko Lappalainen näytti kuvia kirkkorakennuksen kunnosta, kertoi kirkon nykytilasta, kustannuksista, käyttöasteesta ja pohtimistaan vaihtoehdoista kirkon tulevaisuuden suhteen. Jotakin on tehtävä ja päätökset eivät ole helppoja.

Värtsilän kirkon kuntoa on seurattu vuosittain tehdyillä tarkistuksilla ja korjaustarpeet ovat seurakunnan tiedossa. Ikkunaremontti, julkisivun maalaus, jne.

Seurakunnalla on 3 kirkkoa. Kemien seurakuntakeskuksessa, Kirkkoniemessä ja Värtsilässä, joita kaikkia pitäisi ylläpitää ja kunnostaa.

Kemien seurakuntakeskukseen on vaihdettu tänä vuonna lämmitysjärjestelmäksi edullisempi maalämpö. Varoja vieviä kunnostushankkeita riittää; seurakuntakeskuksen ilmastointi remontti, Vanhan hautausmaan laajennus, unohtamatta Vanhan Pappilan kunnostustarvetta, sekä Värtsilän kirkon kunnostusta. Ne ovat olleet jäissä varojen puutteen johdosta, kertoi Lappalainen.

Korkeat kulut, vähäinen käyttö

Värtsilän kirkkorakennuksessa on korkeat ylläpitokulut. Suurin kuluerä muodostuu öljylämmityksestä, joka maksaa noin 10 000 €/vuosi. Kirkkosali on ollut vain ns. peruslämmöllä joulukuun puolesta välistä maaliskuulle saakka, jolloin kirkossa ei ole järjestetty kylmyydestä johtuen tapahtumia. Vaihtoehtoisia paikkoja on tapahtumien järjestämiseen löytynyt. Jumalanpalvelus pidettiin helmikuussa 2013 Värtsilän kylätalolla.

Kirkon käyttöaste ja käyntikertojen vähyys painaa vaakakupissa. Seurakunnan päiväkerhotoiminta on siirretty seurakuntakodin tiloista Auralanrantaan vuoden 2013 alusta.

Kesäkirkoksi

Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on tehnyt kirkkoneuvostolle esityksen Värtsilän kirkon käytön muuttamisesta kesäkirkoksi. Tämä tarkoittaisi mm. lämmityksen ja lumitöiden hoidon lopettamista kokonaan talvikaudeksi. Kirkkoneuvosto on käsitellyt esitystä, mutta jättänyt sen ns. pöydälle kuullakseen seurakuntalaisten mielipidettä asiasta.

Img_5172

Tohmajärven seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnan puheenjohtaja Veijo Tuunanen kertoi tehdystä esityksestä kirkkoneuvostolle.

 

Uusia ideoita ja toimintatapoja

Erkki Lintunen esitti useita konkreettisia ehdotuksia kiinteistön kunnostamiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi, kuormittamatta seurakunnan taloutta.

Seurakuntakodin lämmittämiseksi ja öljylämmityskulujen alentamiseksi Lintunen ehdotti ilmalämpöpumpun hankintaa.  Kirkkoväärtit keräisivät varoja lahjoituksena eri tahoilta kirkon kunnostamiseen. Työtä tehtäisiin talkoilla seurakunnan alaisuudessa. Tiekirkkotoiminta tulisi myös palauttaa Värtsilän kirkkoon, toivoi Erkki Lintunen.

Erkki Lintusen esitys luettavissa kokonaisuudessaan tämän jutun lopussa.

Img_5175

Erkki Lintunen esittelemässä tekemäänsä papin säkkiä.

Muutoksen tuulia tulossa lisää

Suunnitteilla oleva vuonna 2017 mahdollisesti toteutuva valtakunnallinen seurakuntauudistus tuli myös esille keskustelussa. Seurakunnat pysyisivät jatkossa ns. itsenäisinä, mutta henkilöstö, kiinteistöt ja muu omaisuus siirtyisivät kirkollisverotuloineen seurakuntayhtymän hallintaan ja alaisuuteen. Muutoksen tuulet tulevat puhaltamaan lähivuosina voimakkaasti kaikissa seurakunnissa.

Kiitos seurakuntalaisten kuulemisesta! Toivomme seurakunnan edustajille viisautta päätöksissään! Kirkko ei häviä kuitenkaan paikaltaan mihinkään! Missä kunnossa ja käytössä se on tulevaisuudessa, on Tohmajärven seurakuntalaisista itsestään kiinni!

 

Erkki Lintunen 25.9.2013

VÄRTSILÄN KIRKON REMONTIN JA YMPÄRIVUOTISEN TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN

1. Seurakuntakodin ikkunoiden pikainen tiivistäminen ilman maalausta.

2. Ilmalämpöpumpun hankkiminen.

3. Kirkkoväärtien nimeäminen. Taustayhteisönä Värtsilän Kotiseutuyhdistys. Koska kirkkoväärteillä ei ole mitään valtaa, tarjoudun ryhmän vetäjäksi kirkkoherran valvonnassa.

4. Tehtävien ja toimenpiteiden suunnittelu Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen, Värtsilän Pitäjäyhdistyksen ja Tohmajärven seurakunnan välille. Kokoonkutsujana kirkkoväärtit.

5. Värtsilä-messu 2 kertaa kuussa käyttäen seurakuntakotia ja kirkkosalia messun toteutuksessa.

6. Muut tilaisuudet: musiikkitilaisuudet, myyjäiset, kokoukset, talkoot.

7. Kirkon ulkoportaiden korjaus ennen kevättä.

8. Kirkon ikkunoiden ja ulkoseinien maalaus heti kun rahoitus on varmistettu.

9. Lämmityksen kokonaissuunnitelma, rahoitus ja toteuttaminen.

10. Ulkovalot (valonheittimet) pimeinä aikoina.

11. Tiekirkkotoiminnan palauttaminen ensi kesän alussa.

12. Värtsilän kirkossa käy väkeä muualtakin kuin entisen Värtsilän alueelta.

Kolme periaatetta tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. 2 Moos.18:13-17: Jetron neuvo Moosekselle: tehtävien jakaminen.

2. Matt.23:11: Jeesuksen sana opetuslapsille: ”Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija.”

3. Aktiivinen osallistuminen, kun ovi on auki.

178 comments for “Värtsilän kirkon kohtalo

  1. Kyllä tämä siltä alkaa näyttää, että tahtoa ei ole todellakaan srklla. Jos koko maalaus kustannettaisiin lahjoitus varoin, kanta lienee sama. Ei maalata. Periaatteista ja tehdyistä päätöksistä on niin vaikea luopua…Teemmekö talkoilla ns tyhjää työtä??

  2. Emme tee tyhjää työtä: Herroillakin on Herra. Emme tee tyhjää työtä, vaikka kirkon ulkomaalauksen v. 2015 toteuttamiseksi tehtyä esitystä ja talousarvioon merkitsemistä ei kirkkovaltuuston kokouksessa kukaan kannattanut, eivät värtsiläisetkään!

    En silti suosittele jaloilla äänestämistä. Annetaan uuden valtuuston ottaa asia esille. Seurakuntalaisilla on oikeus tehdä luottamuselimille virallisia aloitteita, ainakin niin on kunnan puolella.

    Mietin pari päivää, miten homma pannaan alulle. Myydään nyt kortteja ja bestselleriä. Voihan asian puolesta rukoillakin! Sopisi messun esirukouksenkin aiheeksi. Minun rukouksissani on yhtenä aiheena TAVALLISTEN IHMISTEN kiinnostuminen jumalanpalvelukssta, joka messun nimellä sopii parhaiten KIRKKOTILAAN, missä on alttari, alttaritaulu ja niin monta sanoman kuulemisen, ymmärtämisen, vastaanottamisen ja omaksumisen ”apuvälinettä”. Ei tarvitse vain KUUNNELLA minun mielestäni -tarinoita.

  3. Joulu tulla jollottaa. Tohmajärven seurakuntavaltuuston tonttujoukko on nyt osoittanut täydellisen lahjattomuutensa.

    Toivon, että uudessa valtuustossa värtsiläisedustajat osoittavat Värtsilän kirkkomme puolesta rehtiä ryhtiä ja oikeudenmukaisuutta. Voimia siihen!

  4. Minun ei ehkä pitäisi ollenkaan puuttua tässä vaiheessa tähän keskusteluun, mutta sallittakoon muutama ajatus:
    Olin eilen illalla seuraamassa mainittua kirkkovaltuuston kokousta paristakin syystä; tahdoin saada tulevaa vaalikautta varten jonkinlaisen ikkunan seurakunnan tämänhetkiseen päätöksentekoon ja toisekseen minua kiinnostivat Värtsilään liittyvät seikat sekä toimintasuunnitelmassa että talousarviossa.
    Eniten valtuutettuja keskustelutti luonnollisesti investointiosio. Käytetyt puheenvuorot/kannanotot esim. Värtsilän kirkkoa koskien olivat mielestäni asiallisia ja hyvin perusteltuja. Mitään varsinaista tahtotilan puutetta en selkeästi pystynyt havaitsemaan, vaan johtoajatuksena tällä toimintakautensa päättävällä valtuustolla oli välivuoden pitäminen kaikista investoinneista. Mitään ei siis raakattu pois eikä väheksytty, päätöksenteko ja vastuu vain jätettiin tulevan kauden vallankäyttäjille. Koti-Karjalan toimittaja Niina Koukku oli myös paikalla, joten yksityiskohtaisempi selostus tapahtumista lienee luettavissa lähipäivien lehdestä.

    Meille värtsiläisille valtuutetuille luodaan jopa pientä painetta kotikirkon asian hoitamiseksi. Se on sinänsä aivan oikein ja ymmärrettävää, mutta ihmeisiin emme tietystikään parhaalla tahdollammekaan pysty. Kotiin päin vedättelemiseen asioiden käsittelyssä ei hyvän maun rajoissa juurikaan pysty lähtemään, koska olemme kuitenkin KOKO seurakunnan edustajia.
    Värtsilän kirkko on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä, joten luonnollisesti tahdon toiminnallani edistää sen kunnossapitoa ja käyttöä. En kuitenkaan välttämättä ole enkä tahdo olla mikään fanaatikko, joka pyrkii päämääräänsä keinoja kaihtamatta. Arvostan erittäin suuresti eläkerovastimme Erkin uurastamista kirkkomme hyväksi, mutta pystyn arvostamaan myös niitä tahoja jotka perustellusti joutuvat painamaan jossakin kohden hieman jarrua. Uskon, että saamme kaikki yhdessä aikaan hyvän ja järkevän ratkaisun; asioilla on yleensä tapana järjestyä.

    Tänä iltana meillä on uuden valtuuston ensimmäinen yhteinen kokoontuminen, luonnollisesti tietenkin vielä varsin epävirallisissa merkeissä. Lähinnä kai pohdiskelemme sitä, minkälaisia haasteita yleensäkin on odotettavissa ja minkä mandaatin hoitamiseen itse kenenkin kynnet mahdollisesti tulevalla nelivuotiskaudella riittävät. Henkilökohtaisen toiveeni seurakuntalaisiin päin voisin lyhyesti muotoilla vaikka seuraavalla tavalla: Ottakaa rohkeasti yhteyttä, mutta antakaa myös tarvittaessa meille päättäjille riittävä työrauha. Rukoustukea tarvitsemme runsaasti niin yksilöinä kuin myös yhteisönä; Pyhän Raamatun Sanan mukaan Herra ei asu käsin tehdyissä huoneissa, mutta Hän antaa varmuudella viisauden hoitaa myös Värtsilän kirkon asiaa, kun sitä Häneltä nöyrästi pyydämme!

  5. Yhdyn Sakari H:n ajatuksiin! Toivon värtsiläläisille valtuutetuille voimia ja viisautta. Värtsilän kirkko on niin arvokas ja tunteita herättävä rakennus että sitä ei pidä päästää rapistumaan.

  6. Todella toivoisin, että Värtsilä seura,ja Värtsilän pitäjäyhdistyksen edustajat kävisivät henkilökohtaisesti tapaamassa O/Y Wärtsilä A/B:n johtoa.On aivan eriasia tavata johto naamatusten kuin kirjeitse.Avustus pitää korvamerkitä Värtsilän Kirkolle.Avustuksen piiriin rahaa tulee pyytää maalaukseen ja maalämpöön. Samalla tulee myös selväksi yhtiön kanta jatkossa avustaako se enää kirkkoa.Lähettäisin Myös ennakkoon Erkin kijan Kirkon saamisesta Wärtsilöihin, josta käy
    selville O/Y Wärtsilä A/B:n osuus lähinnä ”Vauhtivillen kanta.”
    Uusilta valtuutetuilta toivoisin vastausta paljonko edestä Tohmajärven SRK hakkautti ns entistä Värtsilän SRK:N metsää,jotka
    rahat käytti muuhun kuin ns Värtsilän srk:n hyväksi. Pyydetty tieto pitää olla julkinen.Tieto tulee välittää O/Y Wärtsilä A/B:lle neuvotteluissa,olemme sen velkaa Uskille,ja ”Vauhtivillele”. Muistutan siitä mitä ”Vauhtiville” totesi Arpen talonpurusta Värtsiläisistä.Toivottavasti kirkolle ei käy samoin.Miten käy sankarivainajien laatoille ym.

  7. Peralle kiitos ajatuksista ja neuvoista. Siitä huolimatta myös seuraavaa kommentointia. On pyydetty audienssia, vaan ei ole kutsuttu juttelemaan. Asiaa on sillä taholla hoitanut yhteiskuntasuhteiden johtaja. Uskin aikana on ilmeisesti ollut toisenlainen käytäntö siellä isolla tasolla.

    Värtsilän kirkkojen historiaan on vedottu, myös 180-vuotisjuhlavuoteen ja Wahlforssin 45 vuotta sitten tapahtuneeseen kuolemaan ja kirkon 65-vuotisjuhlaan. Alttaritaulut, urut, kaatuneiden muistilaatat ym. on kerrottu. Sisällä on nyt saadun 2 000 (!) euron korottamisanomus, jonka on allekirjoittanut Kotiseutuyhdistyksen johtokunta.

    Jos olisin Wärtsilä Oyj Abp:n johtokunnassa, ehdottaisin siinä paikassa, että Värtsilän kirkko nimettäisiin yhtiön nimikkokirkoksi tai perustettaisiin säätiö, jonka johto olisi yhtiöllä. Tällä keinolla rakennettaisiin yhtiön imagoa tässä kovassa ja kylmässä maailmassa. En perustelisi aloitetta millään hengellisellä syyllä, vaan ainoastaan sosiaalisilla ja erityisesti kulttuurisilla.

    Mutta me jatkamme – me ? – kirkko maalataan vuonna 2015. Jos ei, niin silloin on löydettävä todella järkeviä syitä olla maalaamatta. Rahoitus on tarjolla. Kelpaako seurakunnalle vai ei. Katsotaan nyt, mitä uudet luottamushenkilöt haluavat.

    Uskon järjelliseen jumalanpalvelukseen seurakunnassa. Raha on hyvä väline, mutta huono isäntä. Kirkon seinät, alttarit, saarnatuolit jms. ovat hyviä välineitä. Miksi isät muuten olisivat raataneet niiden rakentamisessa? Ehtoollista jaettiin rintamalla, jotta miehet jaksaisivat. Nyt meillä on varaa kutsua tämän ajan pelokkaat kirkon suojiin, jossa on runsaasti sanoman perille menoa auttavia yksityiskohtia. Silti ei tarvitse mennä ihan niin pitkälle rönsyilemään kuin esimerkiksi ortodoksinen liturgia. Mutta ainakin vähän siihen suuntaan.

    Joku pitää tärkeänä, että seurakunta työllistää, kun siihen ON mahdollisuus ja tarvetta. Joku tarvitsee muutakin kuin saarnaa, jossa, jossa pappi ajattelee, että… Leipä ja viini ovat itse kirkon Herran asettamat, ja niihin sisältyy huikea lupaus.

    Värtsilän kirkko maalataan maallisilla ja hengellisillä syillä.
    On vain kysymys, että riittävä enemmistö löyty sekä että ja jommalla kummalla perustellen. Värtsilän arvokkainta rakennusta ei saa hylätä, sanoisi Wahlfors, joka oli vuorineuvos ja kirkkovaltuuston jäsen.

  8. Palautetaanpa mieleen tästä tiedotus/keskustelutilaisuudesta seuraavaa:

    Tohmajärven seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnan puheenjohtaja Veijo Tuunanen kertoi tehdystä esityksestä kirkkoneuvostolle.

    Rakennuksen korjaaminen.

    Vaihtoehtoja

    1. rakennuksen ulkovuoraus ja ikkunoiden puitteet osittain sisätilat (ovenpielet) maalataan ja lahoviat ym. korjataan

    2. rakennusta ei korjata, vaan pahimmat kohdat paikkamaalataan

    3. rakennus korjataan ja maalataan talkoilla

    4. rakennusta ei korjata, vaan odotetaan seurakuntarakenne-uudistuksen alkamista aikaisintaan v. 2017 ja vastuun siirtymistä srk-yhtymälle

    Painotan kohtaa 3. RAKENNUS KORJATAAN JA MAALATAAN TALKOILLA!

    Jos talkootyönä, tai palkkatuki/työllistämistyönä maalaus tehdään asianmukaisin telinein/nostimin maalauksen kustannusarvio on varmasti PIENEMPI kuin ns. yrityksen/firman tekemänä.

    Talkoilla/työllistämistyönä tehtynä sillä olisi työllistävä vaikutus, sekä edullinen vaikutus kokonaisbudjettiin!

    TALKOOT PYSTYYN!

  9. Erkki. Paljon oli urakoitsijan tarjouslaskelmassa maalien osuus? Veikkaan että maalirahat on jo kasassa..?

  10. Erkki Kiitos tiedoista. ”Yrittänyttä ie rangaista.”Mielestäni Tohmajärven SRK:lla on moraalinen vastuu huolehtia asia kuntoon,
    saadessaan Värtsilän SRK:n metsäkiinteistön liitoksen yhteydessä.
    (Hakkasivat isonmäärän puutavaraa ko metsästä,josta Värtsilän SRK
    ei hyötynyt miltään osin.)Meillä maallikoilla omatunto kolkuttaisi aikalailla nukkumaanmennessä.Esimerkki jos naapurin vanharouva
    testamenttaisi minulle vastaavan metsäkappaleen,ja minä hakkaisin
    metsän,ja käyttäisin rahat omiin tarkoituksiin,enkä korjaisi hänen asuntoa, koska mummon ei ymmärtänyt ottaa rahaa talon katon vuotokorjaukseen,ja uunin korjaukseen.Siitä syystä, että aviomies piti metsäkiinteistöä pahanpäivän varalle.Minähän omistin nyt Ko kiinteistön laillisesti,ei minun tarvinnut ajatella
    vanhaa rouvaa,hänen kylmää taloa,tai hänen talon vuotavaa kattoa.
    Ois talon isäntä aikanaan hakannu metsän ja laittanu talon viimmesen päälle,siihen ne ois pystyny, ol senverran hyvä mehtä,
    siitäs sai naapurin rouva,hah hah.

  11. Pakko sanoa… kyllä isä Sulo kiäntyis hauassaan. Tiedän, että hän olisi tämän maalausasian ja Värtsilän kirkon puolella.

    Värtsilän kirkko jo pelkästään rakennuksena ja kiinteistönä on arvokas! Kävijätilastot ja tuottolaskurit eivät ole rinnastettavia ja määrääviä kriteereitä. Omistajan velvollisuus on huolehtia omaisuudestaan!

    talkoita on jo tehty rahankeruussa paljon! Mikä riittää? Kyllä suorastaan hävettää….kansanliikkeessä mukana ns. Srkn jäseniä ja myös ns. Kirkkoon kuulumattomia. Raja-aidat ovat kaatuneet!

    Viedäänkö tuhkatkin pesästä?

  12. Viedään kuin pässiä narussa… tätä ilmaisua on käytetty mm 10 vuotta sitten tehdyssä kuntaliitoksessa… kuntaliitosta en sinänsä halua arvostella, mutta kansan sanoin asiahan oli näin.

    Ja tältä tämä kirkko asiakin vaikuttaa. Isompi vie ja pienempi vikisee!
    Annan työrauhan päättäjille! Kiitos!

  13. Kiitos, Eira! Siirrynkin nyt seuraavaan vaiheeseen. Kutsun pikimiten koolle ihmisiä Tohmajärven alueelta ja sen ulkopuoleltakin keskustelemaan, TARJOTAANKO TOHMAJÄRVEN SEURAKUNNALLE TALKOOTYÖNÄ TOTEUTETTUA VÄRTSILÄN KIRKON ULKOMAALAUSTA. Maksettu kutsu tulee Karjalaiseen ja Koti-Karjalaan. Paikaksi pyydän seurakuntakotia. Kerron silloin myös lyhyesti kirkko-rakennuksen ja sen sisällä olevien näkyvien kohteiden merkityksestä sanoman apuvälineinä. TÄMÄ on nimittäin perimmäinen kysymys tässä remonttiasiassa.

  14. Seurakuntien talous on ahtaalla siinä missä valtion ja yksityisten ihmistenkin. Seurakuntien talous on kärsinyt viimevuosina suuresta jäsenkadosta ja huomenna eduskunta äänestää taas yhden syyn lisää erota kirkosta.Kyllä pitää katsoa isoon peiliin nyt isojen päättäjien ja koko luterilaisen kirkon. Värtsilän kirkkoa on lahjoituksin ja talkootöin käsittääkseni pidetty hengissä melkein sen koko olemassaolon ajan.Ja tuo talkootyö varmaan jatkuu edelleenkin niinkuin toivon.Seurakunnan rahankäyttö on normaalia.Kaikki tulot menee samaan pussiin ja niistä sitten jaetaan rahaa moneen eri paikkaan. Eipä taida korvamerkittyä rahaa sielläkään olla.

  15. Olli-Pekalle: – Olen muuttanut klo 10:05 keskustelutilaisuuden aihetta. Se on nyt: TARJOTAANKO SEURAKUNNALLE MAHDOLLISUUTTA KÄYTTÄÄ TALKOOTYÖTÄ VÄRTSILÄN KIRKON ULKOMAALAUKSEN TOTEUTTAMISEKSI v. 2015? – Kahvitarjoilukin on, jos löytyy sen laittaja. Terveisiä Jaanalle!

  16. Kokonaisuutena Suomen evankelis-luterilainen kirkko on rikas. Sillä on suuret omaisuudet metsää ja muista kiinteistöjä. Pankkitilistä en tiedä mikä sen saldo on. Yksittäisillä seurakunnilla voi olla rahasta puutetta ja sekin voi olla näköalojen sokeutta siitä missä se rahaksimuutettava omaisuus piilee.

  17. Kalevi, niin voi olla. Minulla ei ole tilastoja. Kokemusta kylläkin kirkon byrokratiasta ja kyvyttömyydestä tehdä nopeita päätöksiä, jos ne edellyttävät olemassa olevien muuttamista. Tästä VOI olla kysymys Värtsilän kirkon ulkomaalauksen vitkuttelussa vasta vuoteen 2016-17.

  18. Pyydän katsomaan Tuula Turusen loistavaa esitystä menettelystä
    tässä tilanteessa.
    Tuulan ehdotus löytyy otsikon alta ”Värtsilän kirkon hyväksi”
    Tuulan kirjoitus 16.7.2014.
    Eikun nimiä keräämään SRK:n päättäjille.

  19. Sain tänään Hevosmiesten tietoimiston kautta viestin jossa
    kerrottiin ,että TOHMAJÄRVEN EV.LUT seurakunta liitettäisiin
    Vuonnna 2016 aikana Joensuun ev.lut Seurakuntayhtymään.Onko
    tämä tarua vai totta sitä en tiedä.
    Mutta ei savua ilman tulta. Jos näin tapahtuu liittyminen tapahtuisi Vaara-Karjalan seurakuntaan.
    Jossa ovat jo mukana Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran entiset
    Seurakunnat.Toinen vaihtoehto olis tietysti Pyhäselän Seurakunta.
    Onhan näitä neuvotteluja käyty jo pitemmän aikaa, tieto on ollut
    luottamus miehillä ainakin puheenjohtaja tasoilla.
    Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja! Ilmankos kirkon korjaus on
    haluttu siirtää aloitettavaksi vuonna 2016.

  20. Seurakunnan jahkailun tilalle on ilmestynyt mahdollisuus marssittaa kunnan nopean toiminnan esikuva. Valtuuston kokouksessa 10.11.2014 otettiin vastaan 22 valtuutetun allekirjoittama aloite pitkäaikaisesta työllisyyhankkeesta. Kunnanhallitus teki asiasta kolme viikkoa myöhemmin myönteisen esityksen valtuustolle. Tänään – kuukausi ja viisi päivää – aloitteen jättämisestä, on asia valtuustossa. En vielä tiedä, mitä on päätetty. Varmaankin on päätetty ryhtyä toimeen työllistämisen parantamiseksi.

    Tohmajärven seurakunta vitkastelee yhden työllistämisprojektin käynnistämisessä. Värtsilän kirkon ulkomaalausta on haluttu selvittää ja tutkia ja suunnitella ja ryhtyä rahoitusta anomaan erittäin mutkikasta tietä. JA KYSYMYS ON VAIN SIITÄ, PANNAANKO VUODEN 2015 talousarvioon 7441 euroa vai eikö. Värtsilän Kotiseutuyhdistys antaa 15000 euroa avustusta sen lisäksi, että se on jo lahjoittanut ilmalämpöpumpun ja pitäjäyhdistyksen kanssa korjauttanut seurakuntakodin vesikourun sekä kirkon/ seurakuntakodin ulkoportaat. Kotiseutuyhdistyksen avustussummasta puuttuu vielä noin 7000 euroa, mikä saadaan kokoon, ellei seurakunta asenteellaan vieroita lahjoittajia. Kummastelun aallokkoa on jo näkyvissä.

    Kunnan ja seurakunnan yhteistyöllä ja työllistämisvaroilla voidaan kirkko maalata ennen 6.8.2015, jolloin on aihetta värtsiläisten isolle juhlalle.

    Työllisyyshanke on eräänlainen ”himmeli”, jonka alle voidaan rakentaa yksi määräaikainen projekti: ”Värtsilän kirkko maskiin”. Ja monta muuta hanketta Tohmajärvelle.

  21. Nimimerkki Auvoiselle: Pyhäselän seurakunta on ollut
    jo Joensuun SRKY:n osa useita vuosia.

    Työllisyyshanke toteutuessaan vaikuttaa hyvältä ratkaisulta
    kirkon maalaushankkeen suhteen.

  22. Jos seurakuntaliitoksia tahpahtuu lähi tulevaisuudessa, Tohmajärvi ei voi liittyä Joensuuhun eikä Vaara-Karjalaan, koska Tohmajärvi kuuluu Mikkelin hiippakuntaan ja Joensuu Kuopion. Mutta Tohmajärvi ja Kitee (Kesälahden kappeliseurakuntineen) voisi olla yksi mahdollisuus. Sekin toimisi keskittämisen ihanteen mukaisesti.

    Vaan kummasta tulisi kirkkoherra: Kiteen kirkkoherrasta(entinen kappalainen) vai Tohmajärven kirkkoherrasta(entinen kappalainen)??? Ja mikä seurakunnan nimeksi? Jos ei Värtsilä ole sopiva, niin entä Arppen ev. lut. seurakunta?

    Joensuun helmaan pääseminen edellyttää hiippakuntarajonen muuttamista. Jos mentäisiin Kuopion hiippakuntaan, piispa Jari Olkkosen (Ilomantsin poikia muuten) kaitselmukseen, niin silloin olisimme samassa hiippakunnassa kuin Markus Kontiainen ja Soile Luukkainen. Mutta onko Joensuun seurakunta halukas ottamaan meidät vastaan, on järkevä kysymys. Jäljelle jää vakavasti otettava vaihtoehto: Kuopion hiippakuntaan ja sitten yhdeksi seurakunnaksi Kitee (Kesälahti-kappeleineen), Tohmajärvi ja Rääkkylä.

    Mutta se nyt aivan selvää, ettei Värtsilän kirkon ulkomaalausta pidä noilla spekulaatioilla vitkutella. Värtsilän kirkon ulkomaalaus on kaiken tuollaisen ulkopuolella. Värtsilän kirkko tarvitaan, koska messun keskittämiselle ei löydy Raamatusta perustelua. Jos apostolit olisivat vain keskittäneet, kristillinen seurakunta olisi syntynyt vain Jerusalemiin!

    NYT olen sanonut varmaankin kaiken, mitä on mielessä. Paitsi, sitä en ole sanonut, en siis kysynyt, MIKSI värtsiläiset äänestävät kirkkonsa puolesta (siis vastaan) jaloillaan ja hiljaisella hyminällä. Jos Värtsilä oli ranskalaisilla kansoitettu, niin mielenosoitushan tästä nyt syntyisi.

    Värtsilän tyhjentäminen Tohmajärvellä on kerta kaikkiaan lopetettava! Kuntaa ja seurakuntaa on rakennettava myös liki rajaa Suomen puolella. On erotettava toisistaan käsitteet tyhjentyminen ja tyhjentäminen.

  23. Hiljasta on,ei kuulu pensselin suhina.Eikä mitään kerrottavaa metsäkierrolta,lie puut kaatuneet jo metsästä papinniemi

  24. Kirkonmaalausta hoidetaan hitaan kaavan mukaan. Olen kuullut, että Kirkkohallituksesta on tulossa arkkitehti tutkimaan kirkon kuntoa. Jäämme siis odottamaan. – Toinen asia on sitten, järjestääkö Tohmajärven seurakunta tilaisuuksia Värtsilän kirkkoon. Kovin on vaisua ollut ja näyttää siltä myös jatkossa. – Ja kolmas kysymys on, käyvätkö värtsiläiset kirkossa?

    Ninni Poijärvi kuitenkin on tulossa isoisänsä kirkkoon konsertoimaan su 19.7. klo 18. Tosin asia on vielä vailla kanttorin vahvistusta. Kirkkoherran kanssa asiasta on neuvoteltu.

    Ja sitä ennen Elina ja Eero Luukkainen saapuvat vieraiksemme su 7.6.15. Klo 10 alkavan messun jälkeen on kirkkokahvit ja ”Kastemaljaan heijastuu” – alkukesän musiikkituokio, jonka järjestää Esa A Luukkainen.

  25. Kastemaljaan heijastuu
    Luojan aurinko ja kuu,
    kukkulat ja laaksot maan,
    ihmeet Kaikkivaltiaan.
    Kasteen hohde hiuksillaan
    lapsi lähtee kulkemaan.
    Sydän etsii, aavistaa
    taivasta ja Jumalaa.
    – Jaakko Haavisto –

  26. Olimme tänään helluntaina messussa Tuupovaaran kirkossa, koska omassa seurakunnassa ei ollut messua, vaikka oli helluntai. Tuupovaarassa messu oli juuri sellainen kuin sen tulee ollakin nykyisen käsityksen mukaan. Ns. jumalanpalvelusuudistus etenee ja penkissä on mukava olla.

    Messu oli Vaara-Karjalan seurakunnan 10-vuotisjuhlamessu. Saarnassaan kirkkohetrra Jari Uimonen kertoi Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran seurakuntien yhdistymisen jälkeisistä vaiheista. Vierailija sai kuulla ja aistiakin, että oltiin tyytyväisiä. Kaksi messua joka pyhä kahdessa kirkossa, ja silloin tällöin myös Hoilolan kirkossa. Ei puhettakaan, että jokin kirkko olisi vain kesäkirkko. Ei jälkeäkään keskittämisen pyrkimyksestä.

    Vaara-Karjala on selvästi jumalanpalvelusseurakunta, jossa on kaksi jumalanpalvelusyhteisöä kahden kirkon vaiheilla. Ja tämän hoitaa kaksi pappia yhden kanttorin kanssa. Mutta lisäksi on erittäin suuri talkoolaisten määrä. Tämänpäiväinenkin messu oli nimenomaan talkoolaisten toimittama. Ilmassa oli helluntain henkeä.

    Onko mahdollista, että talkoolaisuus saisi jalansijjaan myös Värtsilän kirkon vaiheilla, niin että ne kaksi kaivattua messua kuussa palaisi takaisin, niinkuin oli käytäntö 12 vuotta sitten tapahtuneen seurakuntaliitoksen alkuaikoina!!!

  27. Neljä vuotta sitten teki Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunta selvän esutyksen kirkon aiheuttamien kulujen hallitsemiseksi. Kun katsoo tämän päivän tilannetta niin eipä asiassa ole juuri edetty. Ajan kuutteesta ei ainakaan voi puhua.

  28. Kaivoin esille tämän kategorian ”Meijän kirkko”, jossa kirjoitellaan Värtsilän kirkosta. Se on nyt maalattu ja sen lisäksi tehty muutakin kunnostusta. Mutta Tohmajärven kirkko – Pohjois-Karjalan vanhin – mikä on sen kunto? Se on hyvin huono, mitä tulee ulkomaalaukseen. Kiersin tänään kirkkoa käytyäni ensin tätini haudalla. Tuli mieleen ehdotus, ryhdytään keräämään lahjoituksia seurakunnalle omarahoitusta varten. Kerääjänä jokin yhdistys, joka tilittää kertyneet varat seurakunnalle, kun Kirkkohallitus on päättänyt avustuksesta. Malli löytyy Värtsilän kirkon kunnostushankkeen keräyksestä.

    – Mikä yhdistys? Vai ihan säätiökö?
    – Mitä myyntiin?
    – Millaisia tilaisuuksia?

    Tohmajärven kirkko on kulttuurillinen kohde. Sen kunnostaminen on kulttuurityötä. Ja motiiviksi riittää myös ns. kulttuurikristillisyys. Tohmajärven kirkko sijaitsee harvinaisen kauniilla paikalla – puhtaan järven rannalla.

    Maalataan kirkko!!! Samalla voidaan pyrkiä muuttamaan kirkon lämmitys maalämmölle.

    Uskon, että Tohmajärvi on monen sydämellä eri puolilla maata – myös ulkomailla. Olen mukana omalla panoksellani!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *