Olen kertonut vuosien saatossa Värtsiin vanhan Värtsilän tapahtumista; sieltä ja täältä. On ollut onni myötä, kun olen voinut liittää valokuvia juttuihini ikään kuin vakuudeksi. Viimeksi näin, kun kerroin Värtsilän työväen näyttämön musiikkinäytelmistä kuvineen. Kansantalon lähituntumassa toimi valokuvaamo Ikonen. Todella taitavia kuvaajia molemmat, niin rouva kuin herrakin. Heiltä onnistui yhtälailla niin henkilö- kuin luontokuvauksetkin.
Pyhäkoulun pikkujoulujuhla valokuvaamo Ikosen ateljeessa. Ohjaaja nti Pusa.
Mieleeni on jäänyt, että kuvausateljee oli aika kookas ja että taustarekvisiittaa oli myös, niin kuin siihen aikaan oli tapana. Itselleni on jäänyt mieleen erikoisesti valokuvaaminen teatterilla. Kuvia otettiin runsaasti, musiikkinäytelmistä ehkä eniten. Kuvaukset tehtiin kenraaliharjoituksissa, kun puvustus oli päällä ja lavastuksetkin paikallaan. Siihen aikaan – vuodesta 1936 vuoteen 1939 – me kaksi pikkutyttöä, kaksi Hilkkaa, myimme yleisölle kuvia ja käsiohjelmia ennen näytännön alkua ja väliajalla. Kauppa kävi hienosti.
Pieni episodi. Unkarilaisessa laulunäytelmässä nimeltään Punainen laukku, kuoro lauloi ensimmäisenä laulunaan (??) oodin punaviinille: ”Pulppuaa maljassain Menengikin punaneste vain. Tanssin sävel soi. Maljan tenhoa ei voittaa voi. Tässä on veikkonen parantava voide vammojen. Joka maljan pohjaan kurkistaa raittiin sielun, terveen ruumiin saa.” Poikkesinko sivuraiteelle?
Ihmettelin mitä tuo tuollainen terveysjuoma lienee? Hienoja Ikosen kuvaamia kuvia on tästäkin näytelmästä tallella. Tosin silloinen mustavalkokuvaus ei tee täyttä oikeutta asujen värikylläisyydelle. Puvut olivat lainassa Helsingistä teatteripukuvuokraamosta.
Kun Värtsiläisten seura alkoi tehdä toista kirjaansa ”Vireä vanha Värtsilä” vuonna 2012, pyysimme apua jäseniltämme valokuvienkin muodossa. Ja niitähän tuli oikein ”roppakaupalla”. Postikorttikokoisia oli valtaosa valokuvaamo Ikosen ottamana.
Vappujuhla luultavasti 1930-luvun alkua. Huomaa ”VALOKUVAAMO” mainos katolla.
Syksyllä 1939 mullistui niin Värtsiläisten kuin muidenkin karjalaisten elämä täysin. Ankarista neuvotteluista huolimatta talvisota syttyi 30.11.1939. Oli jätettävä kodit, maat ja mannut. Sota päättyi 13.3.1940. Kauan ei rauhan oloa kestänyt kun jatkosota alkoi 25.6.1941. Hyökkäysvaiheen jälkeen päästiin vihdoin Värtsilää katsomaan. Näky oli lohduton. Palaneiden talojen savupiippuja kaikkialla. Muutamia säästyneitä rakennuksia enää siellä täällä.
Luultavasti sama paikka kuin edellesessä kuvassa hyökkäysvaiheen jälkeen.
Valokuvaamo Ikonen oli aloittanut sodan jälkeen uuden liiketoiminnan Outokummussa. Kävimme – Ake ja minä – siellä vierailulla ja saimmekin useita Värtsilästä otettuja kuvia, myös tuhotusta Värtsilästä.
Seppä Rantasen perhe; pojat Kalle, Ilmari, Lauri ja Aarre. Äiti Hanna ja isä Tauno.
Palataanpa vielä takaisin kotikylääni. Värtsilässähän aloitettiin kova jälleenrakennus toiminta jatkosodan aikana, niin tehtaan kuin yksityistenkin toimesta. Minäkin sain uuden kodin nro 2 Kassanpellolle, entisen hävitetyn talon pohjalle. Eipä tullut mieleenkään, että tästäkin pitäisi lähteä. Ja kuinkas ollakaan tien vastapuolelle muutti perheineen Valokuvaamo Ikonen. Monta valokuvaa ehdittiin käydä kuvauttamassa meidänkin perheestä. Jo toisen kerran syksyllä 1944 tuli eteen lähdön hetki Värtsilästä, tällä kertaa lopullisesti.
Emma ja Yrjö Vänttinen. Isä lomalla rintamalta v. 1943. Äidilläni kotiompelijan tekemä sillakangasleninki. (Mie ite tein äidin kampauksen).
Sitten aikanaan kun rajat aukesivat on tullut käytyä kotikylää katsomassa ryhmien kanssa ja kahdestaankin yli 30 kertaa. Parhaina kesinä kaksikin kertaa kesässä. Vielä yksi mielestäni tärkeä lisäys: Valokuvaamo Ikonen Outokummusta lahjoitti Värtsiläisten seuralle aikoinaan sadan kappaleen diakuvasarjan vanhasta Värtsilästä. Hieno ele ja hieno lahja seurallemme. Lämmin kiitos Sakari Ikoselle vielä jälkikäteen. Itse esittelit ne meille aikoinaan, ensimmäisellä katselukerralla. Joitakin aikoja sitten Valokuvaamo Ikosen liiketoiminta loppui Outokummussa. Paljon kokenut hieno perheyritys tuli matkansa päähän.
Teksti Hilkka Partanen
Valokuvat Valokuvaamo Ikonen
Arvokasta tietoa. Kiitos siitä.
Hienot kuvat ja kuten jo Sakari totesi,arvokas tarina.Arvokas on nimeenomaan oikea sana kuvaamaan näitä Hilkan Vanhan Wärtsilän tarinoiden merkitystä.Kiitos.
Hilkan kertomukset vanhasta Värtsilästä ovat mielenkiintoisia ja hyvin kerrottuja. Tällä tarkoitan sitä, ettei muistoja pueta purppuraan vaan kerrotaan asiallisesti entisistä tapahtumista, kiitos siitä.
Hilkka tuli isäsi kuvasta muisto. Asuin U-värtsilässä talossa missä myöhemmin oli väänäsen kauppa.Isäsi oikaisi tästä pihanläpi työmatkoillaan. Meillä oli pystykorva,joka haukkui aina isääsi.Kerran aamulla meinasin olla viksu, ja komensin ikkunasta koiraa olemaan hiljaa,olihan isäsi minun isän työnjohtaja.Kiljaisin Viri hiljaa.Kun isä tuli illalla töistä,se ol tosivihanen syystä, että mie olin huutanu Yrjölle V,,,tu.Ei auttanu miun selitys,se otti ja anto miulle tukkapölyt,ja miäräs miut aamulla pyytään Yrjöltä anteeks, ja niihän mie tein.No tarina jatku 4vuoden päästä. Pääsin koulun jälkeen tehtaale töihin,ja Yrjön alasuuteen.Yks iltapäivä Yrjö tul kattomaa miun työn tekoo, niin mie sanon Yrjölle, jotta mie sain siun takia aiheetta 4vuotta sitten kovan tukkapöllyn, ja kerron tapauksen. No Yrjö tul aamulla termospullon kanssa ja juottiin kahvit pullankanssa KYLLä Helepotti. Isäs ol pidetty työntekijöihin keskuudessa.kyllä mie kun tapaan sinut, pyyvän toisen kupin kahvii pullan kanssa …he he
Olipa mielenkiintoista lukea Valokuvaamo Ikosesta. Mikähän mahtoi olla Ikosen etunimi? Minulla on joukko todella tasokkaita potrettikuvia pälkjärveläisestä isästäni, hänen sisaruksistaan ja joistakin muistakin sukulaisista. Kuvien takana leima Värtsilän valokuvaamo J. Ikonen.
Äitini pälkjärveläisestä isästä minulla on kuva, jonka etupuolelle kuvan alalaitaan on näkyvästi merkitty kuvaajaksi Juho Väistö Wärtsilä. Hilkka, Sinulla on varmaan tietoa myös hänestä.
Hei Lissu! Ikäväkseni täytyy tunnustaa, että Valokuvaaja Juho Väistö on minulle tuntematon. Olisiko kenties ollut ennen Ikosta, vaikkapa tehtaan puolella kylää. Soitin kouluaikaiselle ystävälleni Helsinkiin,joka asui tehtaan puoli päässä. Sanoi nimen tuntuvan jollain tavalla tutulta muttasiihen se sitten jäikin. Ei ollut apuja. Lauhoja syyspäiviä!!Hilkka.
Peralle kiitos isäni muistamisesta . Minusta se oli sydäntä lämmittävä juttu, vaikka se silloin aikanaan ei sinusta kovin mukavalta tuntunutkaan. Onneksi taisi tulla myöhemmin isän kanssa kahvitellessa korjattua. Jos joskus käyt täällä Joensuussa päin, niin lupaan tarjota sen puuttuvan kupin kahvia
vehnäsen kera.
Hilkka.
Hilkka kaikki kunnossa. Sinulla oli upea isä,en olut yksin tätämieltä.Se miksi tingin pullakahvia, oli tosihyvää pullaa jota Yrjö tarjosi tuolloin.Uskon että Aitisi on opettanut sinulle saman tekotavan. Hyvää syksynjatkoja sinne.
Oliko tuo sama seppä Rantanen jolla oli Patsolassakin paja?
Oli mun vaarini Oskari Kakkosen naapurissa,vaarini on kuollut jo v.34 ja mummoni meni uusiin naimisiin Haarakoivussa jossa minä ja synnyin .v51..55 muutetiin vaarin tekemään taloon pappilaa vasta päätä Patsolassa,tänä kesänä käväsin taas kerran 15v jälkeen katsomassa paikkoja ja sukulaisia kovin on muuttuneet asuin sijat.
Mukavaa kun osuit näille sivuille Veikko. Moni asia täällä on muuttunut, mutta Tervavaarantien mutkat on yritetty kynsin ja hampain säilyttää, että siellä olisi jotain tuttua.
Samasta seppä Rantasesta on kyse.
Haarakoivusta Arvo Kakkonen oli varmaan samalla luokalla Patsolan koulussa kuin minäkin.
Alla olevasta linkistä aukeaa luokkakuva vuodelta 1950. Siinä Arvo on ylärivissä äärimmäisenä oikealla. Minä olen kolmas oikealta.
https://www.vartsi.net/2014/06/28/patsolan-koulun-kevatjuhla-1950/comment-page-1/
Terv Alpo Rummukainen
Facebookissa on hieno sivusto Kuvaamot Karjalassa
https://www.facebook.com/kuvaamotkarjalassa
Sivuilta löytyy mm. Ikosen kuvia Värtsilästä ja Suojärveltä. Värtsilän kohdalla jossain kuvassa oli linkki tähän Hilkan juttuun.
Suosittelen sivustoa FB:n rekisteröityneille.
Kokeilin tuota em. linkkiä kirjauduttuani ulos FB:stä ja se aukesi.
Kannattaa kokeilla toimiiko se vaikkei olisikaan FB:ssä.
Hilkka, minua kiinnostaa missä kohdin vanhaa Wätsilää ollaan kuvassa vappujuhla? Eero
Lissun antama linkki kuvaamotkarjalassa, aukeaa vaikka ei ole rekisteröitynyt FB:ssä.
Palaan asiaan valokuvauksesta Wärtsilässä. Siellä on toiminut valokuvaamo Wäistö, koska minunkin hallussa on valokuva, jossa on leima J. Wäistö Wärtsilä. Kuvassa on ihmisiä retkellä ilmeisesti Karinpuron partaalla. Kuva on otettu ehkä 1920-luvulla tai 1930-luvun alussa. Kuvan henkilöistä tunnistan vain muutaman. Voin myöhemmin lähettää kuvan nähtäväksi Värtsiin, kunhan saan tietää, miten lähettäminen tapahtuu.