Adventtiaikaan

Marraskuun harmaudesta adventtiaikaan

”Männä viikolla” saatiin vihdoin maahan jo kauan odotettua valkoista, veden talvista olomuotoa, lunta. Eräänä arkisena aamuna maa oli peittynyt useamman sentin lumikerrokseen ja lämpötila oli sopivasti nollan seutuvilla. Oli siis ihanteellinen sää lumipallojen tekemiseen. Koulunpihalla alkoikin melkoinen pallojen pyörittäminen ja yhdistely suuremmiksi kokonaisuuksiksi; ukoiksi, eläimiksi tai istuinpenkeiksi. Toki monella oppilaalla teki mieli lumisotasille, mutta se on kiellettyä koulunpihalla. Lumipalloja saa tehdä ja heittää pihalla olevaan ”korisseinään” ja seinä saikin pian monen monta lumista osumaa. Iltapäivällä sää lämpeni ja osa lumisista taideteoksista kaatui tai muuten tuhoutui. Mutta uusiahan valmistuu taas, kunhan sää on lumipalloille suotuisa. Lumi houkutteli myös pyörimään tai hyppimään ja pallojen pyörittämisen lisäksi pihalla nähtiin monenlaista touhua, jotka kaikki valkoinen (myöhemmin jo vähän hiekkaisen harmaa) lumi mahdollisti. Tytöt keksivät tehdä pihalle viisisakaraisen tähden pötköttämällä jokainen sopivasti tähden sakaroina. Perjantaina kaivettiin liukuritkin ulkovarastosta käyttöön ja kylläpä ne olivatkin suosittuja! Olihan edellisestä liukurimäen laskemisesta jo monta kuukautta.

 

viisisakarainen tahti

Tyttöjen viisisakarainen tähti.

lumiheppa

Lumiheppa ja sen rakentajat.

Lumi toi tullessaan ”valoa” myös koulun sisälle; ajatukset ja suunnitelmat siirtyivät lähestyvään jouluun. Opettajat alkoivat miettiä joulujuhlaesityksiä ja kopiokone rallatteli iloisesti monistaen joulunäytelmien vuorosanoja. Oppilaiden puheenaiheiksi tulivat juuri ostetut adventtikalenterit (oliko suklaa- vai jokin muu karkkikalenteri tai joitakin pieniä tavaroita sisältävä kalenteri ja mikä teema tämän joulun kalenterissa oli?). Joku vielä suunnitteli, minkä kalenterin ostaisi. Mainitsipa joku ostavan useamman kalenterinkin.

Myös joululahjatoiveita alkoi vilahdella käytäväkeskusteluissa. Eräs oppilas oli jo laskenut, kuinka monta päivää ja yötä on jouluun; näin marraskuun puolellahan joulua edeltävien päivien lukumäärä ei ole suoraan kalenterista nähtävissä. Muutamat oppilaat harjoittelivat jännittyneinä tanssiesitystä, joka nähtäisiin Tohmajärvellä Joulunavajaisissa perjantai-iltana.

kynttilatMyös ensimmäiset jouluiset askartelut sekä piirustukset/maalaukset ilmestyivät luokkien seinille ja käytävän ikkunaan. 1-2 luokkalaiset askartelivat Tontun talo – adventtikalenterin. Tässä kalenterissa pyykkipoikatonttu kiipeää askel askeleelta, päivä päivältä tikapuita pitkin kohti omaa taloaan, jossa on Jouluaaton numero 24. Näin tonttu ja kaikki tontun mukana seikkailleet lapset pääsevät kauan jännityksellä odotettuun Jouluaattoon. Siellä ne koululla kalenterit odottavat maanantaita, jolloin tonttu saa harpata jo numeroon 2. Kalenterin tontun matkassa joulutohinat alkavat todenteolla, opiskelua unohtamatta. Eletäänhän adventtiaikaa!

Teksti ja kuvat: Vuokko Väänänen

 

 

adventtikalenteri

Tontut odottavat valmiina pomppaamaan.

 

Share

11 comments for “Adventtiaikaan

  1. irene peuhkurinen
    1.12.2013 at 8:18

    Taas niin soljuvaa kerrontaa!

  2. irene peuhkurinen
    1.12.2013 at 8:20

    Olipa mukavaa luettavaa.

  3. Kalevi Tikka
    1.12.2013 at 9:54

    Vuokon kertomukset koululasten touhuista ja puuhastelusta saavat minut hyvälle tuulelle.

  4. Mikko
    1.12.2013 at 10:31

    Hyvää Adventin aikaa Värtsin lukijoille!

    http://www.youtube.com/watch?v=SWkabAfC30I

  5. Jouko Varonen
    1.12.2013 at 11:13

    Kiitos kouluterveisistä. Ex-opet oli niistä mielissään.

  6. Mirja Pusa
    1.12.2013 at 11:18

    Kuuntelin jumalanpalvelusta Haminan Marian kirkosta. Piispa saarnasi. Liturgina oli nuori nainen.
    Useinkaan en jaksa lähteä kirkkoon.
    Rauhallista adventtiaikaa ja lähestyvää joulua
    Mirja Pusa

  7. Ierikka
    1.12.2013 at 15:35

    Minä kävin Ullan kanssa Kontiolahden kirkossa. Adventin messuun oli kutsuttu mukaan myös tulevat rippikoulaiset vanhempineen. Kirkko oli täynnä! Muutamat rippikouluun menevät tytöt olivat erittäin levottomia. Vieressäni istui yksi heistä. Mutta ihmeekseni hän keskittyi saarnan ajaksi. Saarna olikin aivan erinomaisen osuva, havainnollinen ja mukaansa tempaava. Sen ”esitti” kirkkoherra nuorisotyönohjaajan avustama. Silmiin pistävää oli myös se, että nuoria poikia ja tyttöjä oli pyydetty palvelutehtäviin, mm. kolehdin kantamiseen. Ehtoollisella kävi runsaasti nuoria, ihan sellaisia kuin teillä ja kaduilla tulee vastaan.

    Adventin aika alkoi siis hyvin ylösrakentavasti!

    Muutenkin messu oli etukäteen perusteellisesti suunniteltu. Siinä toteutui litugisen ikiaikaisen perinteen mukaan se, että seurakunta on liturgi. Ei puhuttu avustajista, vaan palvelijoista. Sellaista olen osaltani aikonut toteuttaa Värtsilän seurakuntakodissa/kirkossa tammikuusta alkaen kaksi kertaa kuussa klo 13.

  8. Päivi K.
    1.12.2013 at 15:42

    Kaksi tavattoman mieluisaa lukukokemusta tässä viimeisen puolen tunnin sisällä, Konstan kuulumiset Kanadasta ja sitten heti Vuokon raportti Värtsilän koululta. Miten paljon mukavia ja kiinnostavia asioita kummallakin kerrottavana! Kiitos, ja sinne koululle iloista joulujuhlan odotusta!

  9. Ensio
    2.12.2013 at 9:17

    Vuokolta jälleen kiva tarina koulusta. On vain hyvä, että lasten
    luovuus tulee esille.

  10. Ensio
    2.12.2013 at 12:40

    Vuokolta jälleen kiva koulutarina. Näin pääsee lasten luovuuskin esille.

  11. Ensio
    2.12.2013 at 21:51

    Vuokolta jälleen kiva koulutarina. Lasten luovuuskin pääsee hyvin
    esille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *