Kuva: Värtsin kuva-arkisto.
Värtsilä-päivät lähestyvät. Maanantaina klo 19 pidettiin Arppen pihassa, Värtsilän kylätalossa, suunnittelukokous.
Värtsilä-päivät alkavat kukkien laskulla Arppen patsaalla. Miksi?
Seuraavassa pikakurssi ja muistin virkistys. Tämä myös sen vuoksi, että tänä vuonna Wärtsilä Oyj täyttää 180 vuotta. 100-vuotisjuhlaa vietettiin v. 1934 rajan taakse jääneessä Värtsilässä presidentti Svinhufvudin läsnä ollessa. Yhtymän peräsimessä oli silloin Wilhelm Wahlfors. Mutta sen perustaja oli Arppe, ja nyt evakossa oleva patsas seisoi silloin yhtymän toimistotalon edessä. Miksi nyt laskemme kukkia Suomen puoleisessa Värtsilässä?
Nils Ludvig Arppe syntyi 19.12.1803 Kiteellä ja kuoli 9.12.1861 Tohmajärven Värtsilässä. Hän oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti mm. Värtsilän, Utran ja Puhoksen sahat sekä Värtsilän, Möhkön ja Käenkosken rautaruukit. Arppe tunnetaan myös Läskelän paperitehtaan perustajana.
Nykyisen Wärtsilä Oyj;n juuret ovat siis Värtsilässä. Teollinen toiminta alkoi tänne vuonna 1834 perustetusta sahasta, joka siirtyi Arppen omistukseen vuonna 1836, kun samaan aikaan Arppe toimi myös Kiteen Puhoksessa. Siellä hän v. 1833 rakennutti Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka rahtasi puutavaraa Saimaan vesistössä.
Arppen muistoa kunnioittaa myös Kiteen kaupunki. Hän oli syntynyt siellä, ja siellä on myös hänen hautansa. Tohmajärvikin – myös ilman Värtsilän kylää – pääsee paistattelemaan Arppen auringossa.
Eero Järnefelt on nimittäin maalannut tunnetun muotokuvan Nils Ludvig Arppesta. Järnefelttien ja Tohmajärven välisestä suhteesta saa mielenkiintoista tietoa klikkaamalla Värtsi / Järnefeltin luomoissa 12.4.2013 / Lissu Kaivolehto.
Kuka on tehnyt Arppen patsaan/pystin/rintakuvan? Mitä nimitystä siitä nyt pitäisikään käyttää?
Ehkä meitä eniten miellyttää patsas! Sovitaan niin. Niin, kuka? Ihan totta hän on — Johannes Takanen, yksi tunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä!!! Tämä lisää merkittävästi Arppen pihan arvoa.
Johannes Takanen syntyi Virolahdella v. 1849 ja kuoli Roomassa v. 1885. Arppen patsas on syntynyt hänen käsissään 1870-luvun loppupuolella, jolloin Takanen teki useita muitakin luomuksia suomalaisista merkkihenkilöistä.
Jos siis taiteenkin historian näkövinkkelistä tarkastelee Nils Ludvig Arppea ja siinä sivussa myös Värtsilää, on se hyvin merkittävä lisälehti paikkakunnan historiassa. Kunpa olisi vielä pystyssä Niiralan hovi, jonka Nils Ludvigin poika rakensi Jänisjoen varrelle nykyisen kylätalon läheisyyteen.
Mutta kehityshän kehittyy ja menneisyyden jatkeena on Arppen pihapiirissä mm. moderni, kaunis, tyylikäs Hotelli Joki, joka viettää 1-vuotis synttäreitä lauantaina 22.3.
Onnittelut ja menestyksen toivotukset ”Harmaahapselta”!!!
Hyvää historian kertausta Erkiltä. Hyvä, ettei kaikkea vanhaa tuhota ja muistoja unhoiteta. Nils Ludvig oli suurmies pieneltä paikkakunnalta. Sellaisia tarvitaan vielä tänäänkin tässä globalisaatoituvassa maailmassa.
Kysyisinkin, voiko pitää paikkansa sellainen tieto, että isäni, Arppe- suvun jälkeläisiä.
voisi liittyä nykyisen Sortavalan väestöhistoriaan. Tieto saatu tänä vuonna netissä,
saman tien tieto tosin poistui.
Voiko tälläisiä väestötietoja olla jostain saatavissa.
Hei Pirkko, tarkoitatko että asuuko tämän päivän Sortavalassa Arppe-suvun jäseniä? Vai haluatko tietää onko isäsi muuten vain sukua Sortavalan Arppe-haaralle? Kannattaa ehkä olla yhteydessä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. Heillä on valtava määrä sukutukimuksia, jotka eivät ole netissä. Toki moni harrastelija lataa tänä päivänä myös nettiin omia sukututkimuksiaan, mutta ne eivät ole useinkaan kattavia.