Matka karjalaiseen elämään

Perinnetietoutta puuveistoksissa
” Kirjoitan elämänkertani veistoksiin”

Niilo Kuikka: Kui ennen elettih Salmis, Johannes Ivakon pienoisteistokset kertovat, Väärnin Pappilan julkaisu 2013

kui enenn elettih salmisNiilo Kuikka ihasteli Johannes Ivakon ( 1914 Salmi -2003 Lahti) puuveistoksia ja päätti tehdä perinteenkeruureissun Ivakon luo. Siellä puhuttiin karjalan kieltä, jota Kuikka on mukaillut kirjassaan. Ivakon veistokset ovat päässeet näkyville paikoille ja niitä on museoitu. Itse näin Ivakon töitä uuden Valamon puistossa, jossa luonnollisen näköiset kotieläimet ilahduttivat myös lapsia. Ivakko kertoili, että hän kirjoittaa omaelämänkertansa puuveistoksien avulla. Mies teki töitä monenmoisissa puuhissa, mm. kahden munkin seurassa Valamossa luostarin töissä, metsäkämpillä metsätöissä, metsätöissä Suojärvellä, Ilomantsissa ja muissa lähipitäjissä, kalastushommissa, jne…

Ivakon töissä ilahduttaa niiden luonnollisuus ja taitava materiaalin käsittely. Eläimet on usein tehty lepästä, mutta myös koivu on totellut taitavaa veistäjää. Myöhemmin Ivakko teki myös massiivisia betonisia ulkoveistoksia ja tuohitöitä.

Ivakon keskusteluissa käyttämä karjalan kieli välittyy hyvin kirjan teksteistä. Mainiot  ärikuvat Ivakon töistä ovat pääosin Ulla Lindholmin käsialaa. Mm. ukistaan ( d´ied´oi) tekemässään työssä hän on kuvannut partasuu miehen hakemassa lastenlasta ( bunukkua) Lunkulansaaren Pöllölän kylästä reellä ukkilaan vierailulle (d´ied´oilah gost´ih). Reki onkin oikea kilba-ajokorju. Semmoisella harjoitettiin kilpa-ajohevosia ja opastettiin( opetettiin) sälgylöi ( varsoja) ajohevoseksi.

Kirja tarjoaa mainion matkan mm. kalastusaiheiseen perinteeseen ja tietysti karjalan kielen ystävälle teksti tuo mieleen muistumia siitä miten pagistiin enne Karjalas.

24.3.2014 juttuun lisättyjä kuvia. (Kuvat suuremmassa koossa klikkauksella).

Talo rajalta. Kuva: om. Reino Asikainen

Talo rajalta. Kuva: om. Reino Asikainen

Rajaportti. Venäläisten vartiot. Kuvan omm. Reino Asikainen

Rajaportti. Venäläisten vartiot. Kuvan om. Reino Asikainen

Share

6 comments for “Matka karjalaiseen elämään

  1. Reino A
    21.3.2014 at 20:11

    Kui ennen elettih Salmis.

    Eihän tämä tietysti sovi sisäsiitoiseen Värtsiin.
    Sattui nimittäin löytymään vanhoja valokuvia Salmista ja muualtakin luovutetulta alueelta Karjalasta. Kuvat ovat -30 luvulta. Osa ehkä vanhempiakin. Enimmäkseen isäni ottamia Läskelä yhtiön palveluksessa ollessaan.
    MM rajaportti , Manssilan kasarmit, Tuleman kylää, Rajakontua, vanha karjalaistalo ym. Tietenkin uitoista ja senaikaisesta autokuljetuskalustosta.
    Harrasteli omaksi ilokseni kuvakirjan isäni vaiheista ennen sotaa. Jonkinlaista osviittaa kumminkin ”kuin enneh eletih Karjalass”.

  2. Sakari H
    21.3.2014 at 21:08

    Kiitos Jouko, aivan käsittämätöntä on tämä sinun kiinnostuksesi ja taitosi kirjallisuutta kohtaan sekä avuliaisuutesi analyysiesi kautta meitä Värtsiläisiä kohtaan.

    Reino A:lle suoraan, että meitä on suuri joukko, jotka odotamme mitä suurimmalla mielenkiinnolla nähdäksemme Värtsissä mainitsemiasi valokuvia. Toki mielellään pikkuselostuksin. Mielestäni historia on meille monelle ”ns. paikalliselle” samankaltainen, vaikka joku kunnallinen tms. hallintoraja on aiemmin kulkenutkin aikoinaan jossakin toisessa välissä.

    Älkäämme antako niille karttaviivoille ylimerkitystä, muuten sekoamme kuopioisen opasteviruksen tapaan kuten Mökkivaaran viittasuohon.

  3. irene peuhkurinen
    22.3.2014 at 7:48

    Olisin minäkin kiinnostunut kuvista.Mitä tuohon sisäsiittoisuuteen tulee, aina on joku jollekin ainakin kummin kaima. Mutta eihän se avaramielisyyttä pois sulje.Hyvin olen joukkoon mahtunut minäkin muualta muuttanut.

  4. Reino A
    23.3.2014 at 10:55

    Sensuuri vei.
    Sakari H:lle
    Olit kiinnostunut niistä vanhoista valokuvista.Laittelinkin niitä kokeeksi pari kappaletta Värtsin toimitukseen. Kävi kuten oletinkin, kuvat katosivat jonnekin.
    Kun vähän vihjaisin sisääsiittoisuudesta, käytin väärää sanaa tarkoitus oli sanoa sisäänpäin kääntyneisyydestä. Tarkoitin juuri tätä (tiedoksi Irenelle). Vanhojen kuvien skannailu ym puuhastelu on niin työlästä ettei sitä viitsi turhaan tehdä. Jos kuvat teitä vielä kiinnostavat.Kysäiskää Värtsin toimituksesta.Kuvista on nyt herännyt senverran mielenkiintoa että niitä kyllä varmaan putkahtelee muissa medioissa.

  5. Erkki Lintunen
    23.3.2014 at 11:34

    Ukkini ”Sisäsiittoinen” setä Heikki Lintunen oli Läskelän puutarhurina vuoden 1900 kahden puolen. Jospa vaikka, Reino, niistä kuvista sattuisi näkymään jotain hänen kättensä työstä! Ja muutenkin, Läskelän saha oli Nils Ludvig Arppen – Kiteellä syntyneen, Värtsilässä eläneen ja Kiteelle haudatun värtsiläisen – perustama.

    Raja-aidat ovat matalia.

  6. Eira Varonen
    24.3.2014 at 19:51

    Kaksi Reino Asikaisen valokuvaa on lisätty jutun loppuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *