25 comments for “Iloista pääsiäistä!

  1. Kiitokset Luutalahteen.
    Hyvää Pääsiäistä joka suuntaan. Sääkin vaikuttaa kesäiseltä. Jäät lähtivät eilen Viinijärvestä. Tänään sai laskea verkot veneestä käsin.

  2. Siunattua Ristin Pääsiäisen eli Pyhän Kolmen Päivän juhlan jälkeistä elämää!

  3. Vietämme tämän päivän osittain Ilomantsissa.
    MirjaSisko läheisineen

  4. Pääsiäisaamun auringon kiloa ja iloa kaikille ystäville ja Värtsin lukijoille.

    toivottavat Partaset Hilkka ja Ake.

  5. Kiitos Hilkka ja Ake
    Terveisiä Parppeinpirtin hyvästä pääsiäisruokapöydästä – Olipa hyvää ja nyt väsyttää

    Matka oli pitkä ja kotiseutuhenkinen.

    Pusat Tarjan ja Paavon kanssa
    Oli siellä muitakin vähän tuttuja.

  6. iso on vaikutus uskonnolla suomalaiseenkin yhteiskuntaan. Vapaita on toki kiva pitää: Jeesuksen syntymän aikana jouluna ja näin pääsiäisenä ristiinnaulitsemisen, kuoleman, ja ns. ylösnousemisen juhlana. kirkkoon en kuulu, vaikka en muslimi olekkaan. Joillekkin nämä joulut ja pääsiäiset voivat olla sinällään jo ”kärsimystä”

  7. ”Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat!”

  8. Joon kanssa samaa mieltä. Varsinkin nuorempana, kyllä pitkät pyhät olivat tylsiä jos piti jäädä kämpille venymään, eikä ollut oikein muutakaan paikkaa mihin mennä, milloin minkäkin syyn takia, ei ollut rahaa, kyytiä tai kaveria, yksin ei ilennyt mennä, onhan tosi, että yksin porukassa on kurjempaa kuin olla yksin kotona! Onneksi iän myötä osaa jo olla yksinkin, ja ehkä mieluiten! Paitsi tietenki sielunkumppanin kanssa kaksin on paras vaihtoehto.
    Ja tuohon kärsimällä hankittuun kirkkaampaan kruunuun en usko yhtään. Kyllä elämä on opettanut, että jos sinut on määrätty kärsimään, se kyllä jatkuu ja jatkuu. Tietysti siihen on syynä sekin, että on sen tyyppinen, että haluaa kantaa kaikkien (koko suvun) taakat. Yrität hoitaa kaikkien asiat ja aina tulee takkiin. Kärsi siinä sitten sitä kruunua ootellen.

  9. Kun löytää tasapainon ja hyväksyy ne olosuhteet, mitä on omalle kohdalle tullut, ei tarvitse arvostella toisten valintoja.

    Uskovainen uskoo ja uskonnoton löytänee rauhansa jostain muusta, kuka luonnosta, kuka materiasta, kuka mistäkin.

    Kuitenkin joku suurempi voimahan ohjaa tätä todellisuuttamme, siinä sitä onkin tiedemiehillä työsarkaa.

  10. Ei ihminen kärsimisellään hanki mitään kruunua. Kruunun voi saada elämän – myös kärsimyksen täyttämän elämän – jälkeen aivan muusta syystä. Mutta se onkin sitten uskonasia tai ainakin kristillisen uskon. ”Siinä sitä onkin tiedemiehillä työsarkaa”. Työsarkaa myös uskonmiehille ja -naisille. Helppoahan tämä elämä ei ole kenellekään.

    Ei ollut Jeesuksellekaan, joka tiesi – tai ainakin luuli -kärsivänsä ainoastaan toisten vuoksi ja puolesta. Tämä on muuten historiatieteen valossa totta. Onko hänen kärsimyksensä tarkoitus, niin kuin kirkko opettaa, totta, se on uskonasia. Ja kun se on uskonasia, on se myös havaittavissa ja tieteenkin tutkittavissa, ainakin sosiaalipsykologian.

    Ei siis heitellä huulta uskon ja tieteen varjolla. Varsinkin kun esimerkiksi pappien toimintaa voi tutkia tieteen eri metodeilla. Samoin ateistien toimintaa. Minulle tieteellisyys on äärimmäisen tärkeä asia, sillä kunnioitan ihmisen järjen mahdollisuuksia päästä yhä syvemmälle elämän ihmeellisyyksiin.

    Se missä meidän ihmisten – myös Värtsiin kirjoittavien – välillä on merkittävin eroavaisuus on siinä, onko ihmisen järki Jumalan luoma vaiko vain evoluution aikaansaannos ilman sen enempää selitystä alkukohdasta tai vain jatkuvaa uteliaisuutta siitä.

  11. Minun on tunnustettava, että en osaa noin syvälle mennä uskonasioissa – pohdiskelen mieluummin muita asioita ja niitäkin riittää.
    MirjaSisko

  12. Usko on todella USKON asia. Johonkin sitä aina uskoo. Ilman uskoa ei voi elää. Helpointa on tietysti uskoa siihen, minkä näkee tai yllensä voi aisteillaan kokea.Mutta nekin asiat voi toinen nähdä tai kokea aivan eri tavalla kuin itse, saatikka sitten asioiden nimeämisen ongelmat.Esim. tarkoittaako ”tuima” suolaista vai suolatonta?Erikseen sitten nämä ”näkymättömät” asiat. Uskoa voi atomeihin ja elektronien liikkeisiin niiden ympärillä jne.vaikkei niitäkään näe. On paljon asioita, joita emme pysty havaitsemaan ja kuitenkin ne ovat olemassa.

  13. Tieteen ominaisuuksiin kuuluu ”vapaus”, jolloin kuka tahansa voi esittää hyvän kysymyksen, väitteen tai testata ns. olemassa olevien totuuksien paikkansa pitävyyttä. Tästä ei pidä kenenkään loukkaantua. Kyse ei ole henkilökohtaisuuksista, vaan asioista ja vapaudesta esittää näkökulma.

    Uskonto ei ole tiedettä. Uskonto on ennemmin tunteita sisältäviä väitteitä, joita ei pystytä perustelemaan. Toisaalta täytyy muistaa, että uskonto voi silti olla hyvä asia. Tietyt eettiset periaatteet, kuten hyvän tekeminen ja pahan välttäminen tekevät siitä inhimillistä.

    Haluaisin ottaa esille pari näkökulmaa, joita en voi itse hyväksyä, mutta jotka ovat todistettavasti tapahtuneet.

    Kun Syyskuussa 1941 Auschwitzin ensimmäiset joukkoteloitukset Zyklon B-kaasulla suoritettiin, voitaneen sitä ajatella tehokkaaksi teloitustavaksi. Osa vangeista sijoitettiin selliin nro 18, heidän tuomio oli nälkäkuolema. Selli nro 20 puolestaan oli pimeä huone, jossa monet vangit kuolivat hapenpuutteeseen.

    Erittäin ikävältä tuntui ajatus, että osa lapsista, esimerkiksi kaksoset joutuivat ihmisarvoa loukkaaviin lääketieteellisiin kokeisiin. Yksi leirin kärsimyksistä olivat nimenhuudot, joissa vangit laskettiin, tämä kesti esim. 6.7.1940 noin 19 tuntia. Joskus vangit pakotettiin olemaan kyykyssä tai pitämään käsiä ylhäällä parikin tuntia kuolemanrangaistuksen uhalla. Ruokaa annettiin liian vähän ja valtaosa kuoli aliravitsemukseen, kuviin perustuvilla arvioilla selvinneet naisvangit painoivat vähimmillään 25-30 kg.

    Leirillä arvioidaan kuolleen 1,5 miljoonaa ihmistä, nöyryyttävällä tavalla. Joukossa naisia ja lapsia. Vammaisille oli tylyin kohtelu, heitä potkittiin ja poltettiin elävältä kuten leiriltä selvinnyt Tadeusz Borowski kirjassaan Kotimme Auschwich kuvaa.

    Tämä oli yksi järkyttävä otos ihmiskunnan historiasta. Meillä on joukkomurhaajia, tappoja, hyväksikäyttöä ja näistä tuskin pääsemme eroon.

    Kristinusko perustelee, että Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden. Se, että yksi mies pistetään ristille ei millään tavalla riitä hyvittämään edes Auschwitzin järkyttäviä tapahtumia.

    Voimme myös ihmetellä, kuinka uskonnossa kerrottuja ihmeitä ei koskaan tapahdu meidän aikanamme niin, että jokainen ihminen sen pystyisi todistettavasti havaitsemaan. Sen sijaan tarinoita ja valheita on kerrottu kautta aikain. Mikseivät Raamatunkin uskonnolliset tarinat voisi olla keksittyjä, liioiteltuja ja virheellisiä.

    Häviäisikö Kristinusko myöntämällä, että Raamatun tapahtumia ei voida todistaa, eivätkä lausahdukset ”Jumala on olemassa” ole muuta kuin 3 perättäistä sanaa, joka ei vielä todista mitään, mutta näin halutaan uskoa. Sen sijaan kristinusko voisi tulevaisuudessakin toimia hyvänä esimerkkinä lapsille ja nuorille. Se voisi edelleen toimia yhteisönä, johon kuulumien tuottaa turvaa, seuraa ja sosiaalisia taitoja aivan kuten mihin tahansa yhdistykseen kuuluminen. Tiede ja uskonto ovat eri asioita, mutta se ei vähennä kummankaan arvoa.

    Tarkoitukseni ei ole ”käännyttää” ketään. Vapautta on nimenomaan valita. Siksi en pysäyttele kaduilla ihmisiä ja ala puhua lempeällä äänellä ihmisten synneistä tai tuomitse ketään valintojen takia.

  14. Myöskin uskonnonhistoria toistaa itseään. Raamatun syntihistoria alkaa jumalan vastustajan kysymyksellä ihmisille, ”sanoiko Jumala niin”.
    Näkökulman nimimerkki jatkaa tätä samaa kysymyssarjaa, Kaikina aikoina uskonto on asetettu kyseenalaiseksi ja olemattomaksi. Kuitenkaan ei se ole mihinkään kadonnut. Niin kauan kuin tämä maapallo pysyy ihmisten asuttamana pysyy siellä ihmisten keskellä kristinusko. Samoin näitä taistelijoita, jotka käyvät sotaan tuulimyllyjä vastaa nämäkin säilyvät saman pituisen ajan. Näin se tulee menemään.

  15. Kalevi Tikalla on hyvä ajatus siitä, että uskonto on säilynyt. Se on totta, toisaalta myös skitsofrenia on säilynyt. Enkä nyt yritä väittää, että uskovaiset olisivat skitsofreenikkoja, mutta erilaiset ”näyt” ja ”Jumalan puhumiset” vain tietyille ihmisille laittaa ensisijaisesti epäilemään, mitä heidän aivokemiassaan tapahtuu ja kuinka lähellä skitsofreniaa he elävät.

    Viittaan vielä edelliseen kirjoitukseen, kuinka yhden miehen pistäminen ristille 2000 vuotta sitten hyvittää kaiken vääryyden mitä maailmassa on tehty? Ei yhtään mitenkään.

    Tässä asetelmassa häiritsee se, että uskova kuvittelee, että usko on kuin kultakimpale. Hän uskoo omistavansa jotakin pyhää ja ainutkertaista, että häntä pitää sen takia arvostaa enemmän kuin ihmistä, jota uskonto ei yksinkertaisesti liikuta pätkääkään.

    Uskonto on mielipide, sillä ei ole järkiperäistä perustetta.

    Jos muistelemme pappia, joka on rippileirillä ahdistellut alaikäisiä lapsia seksuaalisesti, niin aina löytyy selitys, ettei se ole ”oikeaa” uskoa. Kun kysyy mitä se oikea usko on? Vastataan sen olevan syvää. Jaha, no mitä se sitten tarkoittaa? Vastausta ei yleensä tule. Uskonnon perusteet ovat ”tuulimyllyjä vastaan taistelemis- tasoisia” tai ”iankaikkinen elämä” tai ”pelastus” näihin ei liity älyllistä sisältöä, vaan tunnelataus. Tällainen tunnelataus on helppo siirtää osaan ihmisistä. Sillä voi jopa pelotella osaa ihmisistä käyttäytymään halutulla tavalla, kuten historiassa muistetaan ”maksa ane”, jotta ”kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa”. Jos uskovien oletettu Jumala olisi olemassa kaipaisiko hän kolikkoja tai Aneja? Tämä on keino hyväksikäyttää ihmisiä, vaikkakin Kirkko suuntaa osan rahoista järkevästi hätää kärsiville.

    Tällä pyrin lähinnä siihen, että olipa ihminen uskovainen tai uskonnoton, niin he ovat tasavertaisia. Itse voin tämän uskonnottomana myöntää, miten on uskovaisten kanta?

  16. Edellä oleviin kysymyksiin ja väitteisiin olisi helppo tarttua ja antautua eipäs-juupas väittelyyn, mutta en ryhdy. Ja miksi en ryhdy: tämä on siihen väärä foorumi. Värtsin alkuperäisenä ajatuksena oli tarjota uutis- ja tiedotuskanava Värtsilää ja värtsiläisiä koskeville asioille. Kriittisyys oli sallittua, mutta varsin politiikan osalta välttää puoluepolitikointia ja uskonnnon osalta kunnioittaa jokaisen vakaumusta. Ja vaikka edellä oleva kirjoittelu ei sinällään loukkaakaan kenenkään vakaumusta suuntaan tai toiseen, niin esitän pohdittavaksi, että miten se liittyy Värtsin toimintaperiaatteeseen tai Värtsilään yleensä ja miten se rakentaa värtsiläisyyttä yleensä. Ehkä Eira päätoimittajana voisi ottaa kantaa.
    P.S. Ja jos nimimerkki Näkökulmia ihmettelee miksi näistä periaatteista kirjoittelen, niin ehkä sillä on vaikutusta, että yhtenä kolmesta olin mukana, kun Erkki Jormanaisen ja Marjaana Aarnion kanssa tätä Värtsiä ideoitiin.

  17. Olen samoilla linjoilla Markus Kontiaisen kanssa siitä, että kirjoitusten tulisi jatkossa liittyä Värtsilään ja olla rakentavia, kuten olette asian tarkoittaneet.

    Muistuttaisin, että rakentavaan keskusteluun eivät kuulu ketjussa aikaisemmin esiintyneet Erkki Lintusen: ”kärsi, kärsi kirkkaimman kruunun saat”-lausahdukset, jotka sisältävät uskonnollisia vihjailuita ja lupauksia, joita ei kyetä todistamaan oikeiksi.

    Tällaisten uskonnollisten vihjailujen jakaminen uskonnottomille on loukkaavaa. Se on täysin sama, kuin että toivottaisin uskovalle: ”toivottavasti menetät uskosi”. Tai ”tienaat 1000e, kun luovut uskosta”. En voi sanoa niin, koska edellinen loukkaa ja jälkimmäistä en voi todistaa oikeaksi.

    Toivoisin itsekin jatkossa Värtsilään liittyvää keskustelua, jossa uskonto ei nauti erityiskohtelua, vaan näyttäytyy mielipiteenä mielipiteiden joukossa, kuten vaikkapa talousmielipiteet.

    Keskustelun pääpaino lienee viisainta pitää sellaisena kuin foorumin perustajat ovat alunperin suunnitelleet.

  18. Kommentit yleensä tuppaavat rönsyillä. Ei siinä mitään. Kun kommentit liittyvät juttuun tai aiheeseen, annetaan kaikkien kukkien kukkia. Mielestäni aiheita ei pidä rajoittaa, luokitella kiellettyiksi tai sallituiksi. Suomessa sanan vapaus, niin myös Värtsissä. Uskonnostakin pitää voida keskustella, asiallisesti ja toisten mielipiteitä ja näkemyksiä kunnioittaen. Selvät provokaatiot ja ylilyönnit siistitään.

    viikon puheenaiheet osassa voi tehdä avauksia ja esittää mielipiteitään aiheista, ellei sopivaa aihepiiriä löydy varsinaisista jutuista.

    jos Värtsi pidetään vain tiedotus ja uutiskanavana, juttujen kommentointi ominaisuus ja mahdollisuushan on täysin tarpeeton. Pitäisikö se poistaa? Kuivaksi menisi Värtsi tällöin. Kommentit ja mielipiteidenvaihto voi olla avartavaakin! Kukin tekee päätöksen kommentin kirjoittamisesta ja vastaa kirjoittamastaan.

  19. No, ei sitä tiedotus- ja uutiskanava -määritelmääni pidä niin ahtaasti käsittää. Värtsin juttutarjotin on ollut tähän asti kohtuullisen monipuolinen ja riittävä. Eikä se kommentointia tee tarpeettomaksi, niin kuin on nähty niin se on tuonut monesti uutta tietoa varsinaiseen juttuun. Ja liekö Värtsissä yhtään juttua ollut, johon ei kommenttia olisi tullut. Meille jokaiselle useammin tai harvemmin kirjoittaville tekee hyvää välillä miettiä mitä ja miten Värtsinkin sivuille kirjoitamme. Edellisessä kommentissakaan en puhunut rajoittamisesta tai kieltämisestä, vaan siitä, että jokainen kommentoija/kirjoittaja itse miettisi kirjoittamansa sisältöä. Mutta kiitos Eira vastauksestasi. Sen pohjilta on mennään.

  20. Olen hyvin pahoillani, että mielipiteeni ovat herättäneet joskus närkästystä. Sain viettää kotikirkossani Pyhän Kolmen Päivän juhlan eli kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisaamun jumalanpalvelukset. Se oli minulle äärimmäisen tärkeää. Sillä tämän jälkeen – 50 pappisvuoden jälkeen – en enää palvele alttarilla.

    En myöskään kirjoittele – pappina – Värtsiin. Jos joskus unohdan tämän, pyydän, että siitä minua nuhdellaan.

    Värtsiin luultavasti kirjoittelen kuitenkin – teologian maisterina – jos tunnen joskus tarvetta. Ja jo tässä yhteydessä korostan, että teologia on – tiedettä. Joka muuta väittää, se ei tiedä tieteestä mitään. Ei esimerkiksi sitä, miten poikkitieteellistä on esimerkiksi eksegetiikka eli Raamatun tutkimus. Eksegetiikassa tarvitaan kielitieteitä, kulttuurihistoriaa, arkeologiaa, maantiedettä, astrologiaa (ei astronomiaa), psykologiaa, psykiatriaa, sosiologiaa – nämä mainitakseni – aina siitä riippuen, mitä tutkitaan. – Teologiassa on aina tärkeää oikean tutkimusmetodin käyttö. Lähteiden ilmoittaminen on välttämätöntä.

    Itse tein pro gradu -työni historiametodia käyttäen. Siitä jäi jälki koko elämääni – myös papintyöhön. Kun luen tai kuuntelen mielipiteitä, yritän tunkeutua rivien välistä ja ymmärtää, mihin mielipiteen esittäjän mielipide perustuu ja millaisessa kontekstissa se on. Tähän pyrkimykseen sisältyy kuitenkin eräs vaara: joskus olisi vain kuunnelta tai luettava hiljaa eikä kommentoitava lainkaan. Minun paheeni on liika aktiivisuus, mikä iän myötä on pahentunut ja muuttunut lörpöttelyksi.

    Mutta siitä iloitsen, että on tämä Värtsi. Se on Värtsilän pitäjän ”äänenkannattaja” tai ainaki äännitorvi. Ja mikä hienoa myös: sitä luetaan laajasti ulkomaita myöten ja siihen myös kirjoitetaan eri puolilta maata ja maailmaa. – Kertokaapa, missä muualla on vastaavanlaista!

    Päätoimittaja Eira! Koeta kestää meitä!!! Toimituksen linja on hyvä!

  21. Mukava osoitus, että vapaata keskustelua saa Värtsin palstalla käydä. Otsikointi täytyy varmaan vaihtaa, jos keskustelua syntyy tai on halua/tarvetta jatkaa.

    David Hume päättää kirjansa tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä provosoivasti, josta ei tule provosoitua:

    ”Jumaluusopista eli teologiasta voidaan kysyä sisältääkö se jotain suuretta tai lukua koskevaa loogista ajattelua? Ei. Sisältääkö se jotain tosiseikkoja ja olemassa olevaa kokemusajattelua? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaoppia.”

    Provosoivasta lopusta huolimatta, kirja sisältää pohdintaa syy-seuraussuhteesta ja erityisesti ajatuksia loogisesta päättelystä.

    Jos kysyn Teologilta, mikä Jumala on, missä se on tai missä se ei ole? Vastaus lienee epämääräinen, ” se on kaikkialla” jne. Ei siis ole sellaista paikkaa, johon voidaan lähettää avaruusraketti tai ujuttaa katetri katsomaan onko Jumalaa vai ei. Jos Jumalan sanotaan olevan sydämessä, niin miltä se siellä näyttää? Jos ujutan sinne katetrin, mitä minun pitäisi nähdä. Tähän ei osata vastata, koska asia ei ole konkreettinen havainto, se on mielikuvituksen tuote.

    Vertailuksi voimme kysyä vaikkapa Kardiologilta onko harmaankalpealla sydänalasta kipuilevalla sydänkohtaus? Hän vie katetrin sepelvaltimoon ja katsoo onko se tukossa. Jos näin on ja se selittää sydänlihaksen hapenpuutteen ja kivun, voidaan tukkeutunut suoni ohittaa vaikkapa säärestä otetulla avoimella verisuonella. Tämä voidaan riskit huomioiden tehdä riippumatta siitä mitä henkilö uskoo. Näin toimii konkreettinen tiede.

    Vastaavasti voimme kysyä Fyysikolta onko planeetta Mars olemassa? Paikalle voidaan lähettää avaruusraketti ja todeta tilanne kuvien avulla ja mahdollisesti tutkia Marsissa olevan mönkijän ottamia näytteitä tulevaisuudessa.

    Tiede on perimmiltään pitkälle vietyä arkiajattelua. Tieteellisiä lauseita voidaan ja tulee voida testata ja epäillä. Kuka tahansa voi esittää epäilyjä tai ajatuksia tasa-arvoisesti, koulutuksesta tai sukupuolesta riippumatta. Itse en juuri arvosta pelkkiä tutkintonimikkeitä, sellaisen saaminen vaikuttaa itsestäni melko helpolta nykyisin, kun on valmis käyttämään aikaa. Tosin 50 vuotta sitten asia saattoi olla haastavampaa?

    Otan vielä lopuksi Humen esittämän näkemyksen siitä, kuinka historiasta puhuvia pappeja kuunnellaan suurella kunnioituksella ja täysin samasta aikakaudesta puhuvia arvovallasta riippumattomia filosofeja, jotka pyrkivät viljelemään järkeä kohtaan ei osoitetta alistuvuutta ja hurskastelua.

    Hume kysyy, mitkä johtopäätökset ovat vaikuttaneet syihin, että heillä olisi suurempi arvovalta? Vastaukseksi Hume väittää järjen nousua mielikuvituksen siivillä.

    Elämän perimmäiset kysymykset ovat aina ihmetyttäneet kansaa, vastaukseksi heille on riittänyt suurinpiirtein mikä tahansa mystisyys. Jos kuitenkin pitäydymme niissä järkisyissä, jotka voimme testata. Emme voi antaa näille mielikuvituksen luomille taivaallisille olennoille mitään täydellisyyttä tai erityisasemaa.

  22. Pääsiäinen meni jo.>
    Keksikää otsikolle: uusi nimi jota voi jatkaa
    niinkauan kuin kirjoittajia ja lukijoita
    riittää.>>

  23. Arvoisa nimimerkki ”Näkökulmia”! Havainnoida voidaan mm. seuraavaa: uskonnot, uskonnolliset yhdyskunnat, kirkot, uskovaiset, Vapaa-ajattelijat (selailin eilen järjestön lehteä),ateistit, Raamattu, Koraani, herätysliikkeet, perinneliikkeet jne. jne. Teologia tutkii niitä, ja teologi voi olla uskovainen kuin myös ateisti tai agnostikko.

    Jumalan olemassaolosta jms. voit kysyä minulta, kun kohtaat minut pappina. Uskon, että hän on, ja mielestäni hän on Sinutkin luonut.

    Lääketieteen ja biologian suunnasta voit tiedustella, miten se on tapahtunut. Saamasi tieto voidaan ottaa vastaan joko ateistina, agnostikkona – tai niinkuin minä sen otan kiitollisesti vastaan – uskovaisena kristittynä.

    Teologina minua kiinnostaa, millä tavalla eri tavoin uskovat ajattelevat Jumalasta, samoin kuin millä tavalla ateistit ja agnostikot hänestä ajattelevat. (Käytän Jumalasta hän-pronominia
    niinkuin jotkut puhuttelevat koiraansa tai kissaansa: hän).

    David Hume on minulle teologisesti haastava tutustumiskohde, mutta pappina ohitan hänet käyttääkseni aikaa muuhun.

    Sinun on ehkä vaikea ymmärtää, että olen voinut hoitaa papin tehtäviä, kun niitä on eteeni osunut. Mutta olen voinut heittäytyä myös teologiksi ja tarkastella milloin mitäkin kohdetta kriittisesti ja analyyttisesti. Teologina kaikkien todellisten tieteen harjoittajien tapaan olen aina jättänyt oven auki toisille tutkijoille, varsinkin niille jotka potkivat vielä kapaloissaan.

    Sitten vielä yksi tärkeä asia: Kaikkien jotka pyrkivät olemaan jotain mielipidettä on toimittava loogisesti.

    Ilmarin toivomus otsikon vaihdosta on paikallaan.

  24. Ei otsikkoa tarvitse vaihtaa. Se on erinomainen.
    Kalle ja Hilve toivottavat kauniin kuvan keralla iloa pääsiäiseen, mutta muutamat käyttävät palstaa periksiantamattomaan oikeassaolonsa pönkinttämiseen. Kyllä tuollaisesta ajatustenvaihdosta on ilo kaukana. Ainakin minua tympii. Kansakoulun ainekirjoituksessakin piti otsikon ja tekstin vastata toisiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *