Lintutornille

Nyt lintutornille/ Uusia kikkoja lintujen tunnistukseen
Ajantasaista lintutietoutta
Linturyhmitys oppaan perustana

Pertti Koskimies: Suomen lintuopas, WSOY 2014

Kolmanteen painokseen ehtinyt lintuopas sisältää ajantasaista tietoa ja Koskimies on käyttänyt paria uutta kikkaa tunnistuksen apukeinona. Niinpä hän perustaa oppaansa oikean lajiryhmän löytämiseen, niin että lajit on ryhmitelty sukulaisuussuhteiden mukaan. Myös samannäköisiä lintulajeja on vertailtu toisiinsa.

Usein auttaa lintutunnistajaa myös linnun lentotavan, äänen ja elintapojan tietäminen. Monesti on taitettu peistä siitä, onko piirroskuvitus vai valokuvakuvitus paras tapa lintuoppaissa. Koskimiehen opas näyttää hyödyntävän molempia. Piirroskuvituksen etuna kun on se, että saadaan eksaktit kuvakulmat ja mahdollisimman selkeä esitys linnusta parhaassa mahdollisessa perspektiivissä. Mutta on valokuvauksellakin etunsa. Valokuvaaja voi vangita tilanteita ja pysäyttää linnun juuri sille ominaiseen asentoon.

Koskimiehen oppaan kuvitus on runsasta ja monivivahteista, hivenen taitollisesti rauhatonta. Koskimies perustaa lintujen esittelynsä mm. lajisivuihin ja ryhmäsivuihin. Lajisivustolta löytyvät nimitykset, koko, pituus ja paino, lentoon liittyvät asiat, ääntely, esiintyminen, elinympäristöt, jne… Ryhmäsivuilta löytyvät mm. vertailut ryhmän muihin lintuihin tekstien ja kuvien avulla.

Itse olen käyttänyt monenmoisia oppaita ja apuahan niistä on ollut paljonkin. Kantapään kautta oppiminen lienee kuitenkin tärkeintä ja esim. kanssakäyminen lintutornin ”jäärien” kanssa näihin huhtikuun aikoihin nousee arvoon arvaamattomaan varsinkin aloittelijalle. Koskimiehen opas näyttää lukijalle sen, että kaikessa voi kehittyä ja niin myös lintuoppaan koostamisessa. Aloittejalle kirjan ”kikat” avaavat lintumaailman salaisuuksia entistä paremmin.

6 comments for “Lintutornille

  1. Kyllähän nämä uudet lintukirjaluomukset ovat upeita. Kuitenkin harvoin lintuja pääsee näkemään, ainakaan ilman apuvälinitä, niin kirkkaina kuin ne kuvissa esiintyvät. Minulla on edelleenkin käytössä 60 luvulla painenttu kirja piirretyin kuvin. Siitä usein selviääkin lintumääritys riittävällä tarkkuudella.

  2. Alkaa olla aika päivittää lintukirjansa sillä uusia lajeja on tullut sitten edellisen hankinnan. Käyttämäni pohjolan lintukirja v 1977 käyttää piirroksia. Piirtäjä tuo oleelliset tuntomerkit esille ja se yleensä riittääkin. Valokuvalla on omat etunsa, luontokuva on aina luontokuva ei asetelma.

  3. Muuttolinnuista kiinnostuneille sellainen kesää ennustava tieto, että pari muualta tullutta ornitologia oli nähnyt tänään haarapääskyn Hopeakallion tornista. Sen lisäksi on tällä viikolla tornista nähty mm. neljä eri hanhilajia. Metsä-, tundra-, valkoposki- ja harvinainen lyhytnokkahanhi.

  4. Tänään huutelivat ensi kerran kuikat Kaustajärvellä. Se merkitsee, että kesä on tullut. Muutaman päivän olivat uiskennelleet ulapalla. Mutta nyt aloittivat myös juttelunsa. Ovat kyllä hyvin rakkaita kesäasukkaita kotijärvellämme. Ja osaavat perille, vaikka kyltit osoittavat Mökkivaaraan.

  5. Ajellessamme iltasella Joensuusta kotia kohti, uiskenteli Heinävaaran tällä puolen Kastelammella kuikka pariskunta. Kodin lähestyessä ja siltoja ylittäessämme ihmettelimme taas, että eikö Jänisjokeen ala vesi lisääntyä? Mökin kohdalla Loitimon vesiraja on tosi kaukana. Rantojen puhdistuksen kannaltahan nyt on hyvä aika, ja paljon on myös järvimalmia näkyvissä.

  6. Minäkin olin näkevinäni pääskysen. Tunnistin linnun lentotyylin ja koon mukaan. Se lensi Pirtajärven yläpuolella. En silloin uskonut sitä pääskyseksi. Kenties ei ollutkaan, mutta kun muutkin ovat nähneet.Harvinaista herkkua on saatu nauttia ukkopoppoon ja yhden naaraan syöntihommissa.4heinäsorsaurosta pitää seuraa yhdelle naaraalle. Urokset esittävät taitavaa ”pariluistelua” voisi sitä baletiksikin kuvitella. Väliin ovat toistensa pyrstösulissa kiinni, välillä tekevät hienoja hyppyjä ilmaan.Tavipariskuntakin on käynyt ja tietysti kuikat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *