”Mannerheimin jalanjäljillä”

”Mannerheimin jalanjäljillä”- valokuvanäyttely  23.6–17.8.2014 päivittäin klo 10–15 Kaurilan kylätalolla.

Jatkosodan päättymisestä tulee kuluneeksi tänä vuonna 70 vuotta. Kaurilan kylä, joka on viiden kilometrin päässä Tohmajärven Niiralan rajanylityspaikalta, oli sodan vuosina tärkeässä asemassa. Kylän läpi kulkee 1894 valmistunut Viipuri-Joensuu rata, myös Joensuu-Sortavala tie kulki kylämme läpi. Näitten väylien kautta hoidettiin siviilien evakuointi, sotajoukkojen siirto ja huolto Laatokan pohjoispuolisilta alueilta.

Kaurilassa haluamme muistaa noita tapahtumia ja olemme koonneet Kylätalolle näyttelyn jossa kerrotaan noista historiallisista tapahtumista. Toivotamme teidät tervetulleeksi tutustumaan näyttelyymme, jossa on esillä valokuvia SA-kuva-arkistoista ja esineitä noilta ajoilta.

Esillä on kuvia Värtsilän talvisodan evakuoinnista ja kerromme suojärveläisten siviilisotavankien paluusta kotimaahansa sekä Karjalan Armeijan valmistautumisesta hyökkäykseen kesällä 1941.

Mielenkiintoisimmat kuvat löytyvät Marsalkka Mannerheimin vastaanottamasta saksalaisen jalkaväkidivisioonan 163. ohimarssista 18.7.1941. Kuva: SA-kuva

Mielenkiintoisimmat kuvat löytyvät Marsalkka Mannerheimin vastaanottamasta saksalaisen jalkaväkidivisioonan 163. ohimarssista 18.7.1941. Kuva: SA-kuva

Olemme nostaneet näyttelyssä esille myös Tohmajärvellä lapsuutensa viettäneen kenraaliluutnantti Karl Lennart Oechin elämää ja arvostetun Mannerheimin työmyyrän huikean sotilasuran. Kuva: SA-kuva.

Olemme nostaneet näyttelyssä esille myös Tohmajärvellä lapsuutensa viettäneen kenraaliluutnantti Karl Lennart Oechin elämää ja arvostetun Mannerheimin työmyyrän huikean sotilasuran. Kuva: SA-kuva.

Entisen Kaurilan aseman seudulle on valmistunut historiapolku pituudeltaan n. 1 km. Reitin varrella on opastaulut juuri niissä paikoissa joissa kuvat on otettu runsaat 70 vuotta sitten. Ryhmille järjestämme tilauksesta opastetun kierroksen.

Tervetuloa!

Reino Löppönen

Lisätietoja www.kaurila.fi

Kuva: Reino Löppönen

Kuva: Reino Löppönen

Kuva: Reino Löppönen

Kuva: Reino Löppönen

 

4 comments for “”Mannerheimin jalanjäljillä”

  1. Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta.

    Toivomus:Pitäkää näyttely auki Värtsilä Päivien aikana.
    Viime vuoden näyttely jäi näkemättä kun koulu oli varattu rippijuhlien yksityistilaisuuteen Värtsiläpäivien lauantaiksi!

  2. Näyttely on auki 10.8 saakka joka päivä klo. 10-15 Tervetuloa!

  3. Todella merkittävää kulttuurityötä Kaurilan kylätalossa! Kaurila on löytänyt ihan oman reviirinsä, jota se ansiokkaasti ja innokkaasti hoitaa.

    Värtsilän näkökulmasta katsoen palautuu mieleen Kaurila 1950-luvun vaihteesta. Siellä oli rautatieasema, osuuskassa, kaksi kauppaa. Kaurilan Kisa ja sen pesäpallojoukkue Löppösen pellolla. Ja sitten se Kaurilan lava, missä Katri Helenan ura alkoi. Valitettavasti hän ilmestyi lavalle vasta, kun olin jo muuttanut toisiin maisemiin. Olishan ollut mukavaa jo silloin kumartaa tulevalle tähdelle ja toivoa, ettei anna rukkasia.

    Mutta vakavaan asiaan. Arppen pihan ja Kaurilan kylätalon kesken kannattaisi pitää palavereja, jotta ne yhdessä muodostaisivat houkuttelevan kokonaisuuden Tohmajärven itälaidalle. Ja tietysti mukaan on saatava Niiralan tarjoamat mahdollisuudet. Pieni on kaunista. Mutta kun pienet yhdessä piiriä pöyrivät, syntyy iloista vipinää. Ja nyt kun tietäkin levitetään kohti itää ja siellä talous aikanaan kuntoutuu, niin Tohmajärven itälaidan merkitys kasvaa ja väkiluvun lasku pysähtyy ja verotulot nousevat.

    Tähän piirileikkiin on saatava karjalaista ja miksei myös venäläistä kuviointia. Laulu, käsityöt, ruokamenut, karjalankieli, ortodoksien ja luterilaisten kohtaaminen jne…

    Vaalimaa, Vainikkala ja Nuijamaa eivät ole ainoita rajan ylityspaikkoja, niinkuin valtakunnallisessa mediassa annetaan ymmärtää. Niirala on hyvä muistaa ainakin Pohjois-Karjalassa. Mutta ei se tietenkään saa merkitä, että meidät pitäisi muuttaa joensuulaisiksi. Jos pitää Tohmajärvi johonkin liittää, niin sitten Arppen kaupunkiin. Tämä nimi saattaisi kelvata Rääkkylällekin, joloin Kihauskin tulisi yhteistyön kuvaan. Nigtvishkin levittäisi Arppen kaupungin mainetta.

    Entä jos kaupungin nimeksi tulisikin Wärtsilä!!! Silloin Arppen luomalla pohjalle syntynyt Wärtsilä Oyj Abp olisi kuin lippulaiva maailman merillä ja satamissa. Olisikohan tällaisella bisnesajattelun ja kulttuuriperinteiden ja paikkakuntien sijainnilla Venäjän naapuruudessa jotain tekemistä toistensa kanssa, jos pyritään – kasvuun?

  4. Kiitos Erkki kommenteistasi ja ehdotuksesta yhteistyöhön Tohmajärven itäosassa.

    Todellakin meillä ovat hyvät resurssit yhteistyöhön tällä alueella. Meillä on jo useamman vuoden kokemus yhteistyöstä Eero-Matti Lintusen ja Tiittasen Ramin kanssa. Tilannehan on vaan korjaantunut kun Arppen pihaan on ilmestynyt Värtsilän kylätalo monipuolisine palveluineen. Palveluja täydentämään aloitti jo yli vuosi sitten Hotelli Joki, joka on kehittänyt toimintaansa nyt ravintolapalveluissa.

    Olisi hyvä tämän kesäsesongin päätyttyä miettiä yhteisiä tuotepaketteja joihin kootaan alueemme tarjontaa.

    Sitä ennen toivon, että ensi viikonloppuna tavataan myös Kaurilan Kylätalolla. Haluamme nyt paikata viimekesän onnetonta yhteensattumaa. Olemme syksystä lähtien kehittäneet kylätalon varustusta palvelemaan paremmin näyttelyn ja kahvilan toimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *