Yksinäinen vanhapoika Leevi Sutela löytää kirjeystävän Yksinäisten Sydänten Kerhosta, mutta perinpohjin ujona miehenä ei millään muulla tavoin uskalla lähestyä leskirouva Hilja Kandolinia. Kaveripiirissä löytyy rohkaisua ja rohkaisuryyppyjä.
On saunottu ja Pulkkinen toteaa, että Leeviltä puuttuu akka.
Muutaman rohkaisuryypyn jälkeen Pollu opettaa valssia, mutta Leevin polvet pettävät.
Sutki leskimies Pollu Pentikäinen, joka pyörii samassa porukassa hoksaa kokeilla hurmuritaitojaan Leevin kirjeystävään esiintymällä Leevi Sutelana. Pulkkisen kanssa lyö vielä satasen vedon onnistumisestaan. Siitäpä Pollu etsimään leskirouva Hilja Kandolinia. Puhelimessa esittäytyy tälle Leevi Sutelana ja lähtee etsimään osoitteen mukaista ovea. Ennen kuin ehtii eteenpäin tapaa asemaravintolassa vanhan tuttavansa Kumpulaisen Sirkan, jonka kanssa sopii treffeistä, tietämättä Sirkan olevan leskirouva Kandolinin kotiapulainen.
Puhelimessa on helppo esittäytyä vaikkapa Leevi Sutelaksi. Tarjoilijaneidiltä Pollu saa ohjeita osoitteen löytämiseksi.
Sirkankin yksinäinen sydän sykähtää kun hän tapaa vanhan tuttavansa Pollun. Jotakin pientä tunnelatausta asemaravintolassa on Pollun ja Sirkan kohdatessa. Treffeistä sovitaan ja kahvitkin Sirkka lupaa keittää.
Pollu lähtee kuitenkin ensin etsimään leskirouva Hilja Kandolinin ovea.
Rouva Kandolinin yksinäinen sydän alkaa sykkiä kiivaammin. Onhan hän iki-ihastunut kirjeystävänsä Leevin runollisiin kirjeisiin.
Leskirouva Kandolinin sydän sykkii kirjeystävä Leevi Sutelalle. Ihan laulattaa ja tanssittaa.
Sieltähän huijari tulee. Leskirouva Kandolinin luo Pollu on Leevi Sutelaksi tekeytyneenä menevinään ja yllättyy kun oven avaaja onkin Sirkka.
Selittämistähän siitä tulee, mutta Pollun retki jatkuu ja Sirkkakin palvelee emäntäänsä ikään kuin ei tieäisi mitään tästä väärällä nimellä esiintyvästä huijarista.
Yllättäen Pollu ja Leevi tapaavat asemaravintolassa, josta Leevi jatkaa matkaa rouva Kandolinin luo. Sinne Pollukin on menossa.
Ujokin mies joskus rohkaistuu muutamalla ryypyllä ja niin käy myös Leevi Sutelalle. Vaan kun ei uskalla esiintyä omalla nimellään niin esittäytyypä leskirouva Kadolinille Pollu Pentikäisenä tunnettuna charmöörinä.
Rohkaisuryyppyjen jälkeen ujostakin tulee päällekäyvä.
Hilja-rouvalla on jo kaksi valheellista kosijaa. Lipeväkielinen leskimies Pollu ja ryypyillä rohkaistunut Leevi. Saapa nähdä miten miehet selvittävät sotkunsa. Löytääkö yksinäinen sydän toisen yksinäisen sydämen?
Ohjaaja Veijo Tikka näytelmäryhmineen on tehnyt oikein onnistunen roolituksen Yksinäisten sydänten kerhoon. Tarina pyörii Pollu Pentikäisen, Kuisma Lipponen, kohelluksen ympärillä ja siinä on paljon sitä samaa draivia ja liukasta sutkiutta, jota nähtiin jo edelliskesänä mainiossa Pienyrittäjä Unto Pöntisessä. Reipasta menoa. Hilja Kandolinin, Anneli Hurskainen, voi mainiosti kuvitella olevan hienostunut, topakka ja kunniallinen eläinlääkärin leski, joka innostuu tanssahtelemaan ja laulelemaan iskelmiä mieluista vierasta odotellessa.Varmaa ja taitavaa tekemistä. Sirkka Kumpulaisena kotiapulaisen roolissa Eira Varonen osasi luoda tunnelmaa ilmeillä ja kehon kielellä, vähäeleiseti mutta oikein onnistuneesti. Leevi Sutela, Jukka Timoskainen, tämä varoissaan oleva rohkaisun tarpeessa oleva vanhapoika oli hyvin aidon oloinen. Poliisit, Irja Hovi ja Raimo Tiittanen – pastori, Kalle Lintunen – tarjoilijaneiti, Anna Lihavainen – Pulkkinen, Paavo Hämäläinen suoriutuivat rooleistaan harjaantuneella varmuudella.
Näytelmän kirjoittaja on Jukka Itkonen.
Käykääpä katsomassa ja ihan itse toteamassa !
Kuvat ja teksti Seppo Pusa
Esitysjat: www.vartsila.fi/kesateatteri
Leskirouva Kandolinilla näyttää olevan yllään samanlainen
leninki, kuin minulla oli ennen leskirouvaksi tuloa.
Kiva asu.
Kyllä siellä näytelmän tarinassa oli kiemura poikineen. Mukava oli teatteria seurata. Siinä meni parituntinen huvassa. Kiitokset teatterin työmyyrille taas kerran. Teette arvokasta työtä.
Näyttääpä olevan kutkuttavan hauska kesäteatteriesitys. 🙂
Eira on rooleissaan niin aidon ihana äänensävyineen ja ilmeineen.
Äänestän jatkoon!!!!
Kaikki toisetkin hyviä – ohjaaja osaa. Onhan hänellä jo monen vuoden kokemus – lie myöskin kursseja takana.
Kiitti teille kaikille ja terv.
Pusan Mirja
Olen nähnyt monta kesäteatteria tänä kesänä eri puolilla Suomea ja Värtsilän teatteri oli kyllä huippu! Kiitos kaikki näyttelijät ja ohjaaja-Veijo!
Mukava oli käydä esitystä katsomassa. Tarina eteni jouhevasti ja henkilövalinnat rooleihin kerrassaan osuvia. Kiitokset kaikille tekijöille!
Nyt pittää kyllä hiukan saatuja kehuja oikein jakaa! Mm. Eilisessä näytöksessä oli ns. kesäteatterille omistautuneita alan katsojaharrastajia, eräs pariskunta kertoi käyneen katsomassa jo tänäkesänä aiemmin 11 eri kesäteatteriesitystä. Palaute: Värtsilän kesäteatteri oli yksi parhaimmista niistä, ellei jopa paras!
Olipa mukava kuulla, että onnistuttiin jälleen! Työ ei mennyt hukkaan. Vaikkemme aloittaneetkaan harkkoja jo viime vuonna, vaan huhtikuussa tänä keväänä.
Rima oli korkealla viimekesän menestys näytelmän jälkeen, Pienyrittäjä Pöntinen ja bisnesenkelit. Se oli hyvä mutta tämä Yksinäisten sydänten kerho on vielä parempi, saadun palautteen mukaani! Kiitos kaikille! Vielä ehtii nähdä tämä. 3 esitystä jäljellä. Esitysajat ja päivät http://www.vartsila.fi/kesateatteri katsojat voivat jättää myös terveiset ko sivun vieraskirjaan.
Tässä esimerkillinen Erkki Lintusen liputtaman VIREÄN VÄRTSILÄN lipunkantaja ryhmä: Värtsilän kesäteatteri! Joku voi ajatella että olen jäävi liputtamaan teatterilaisena, mutta ajatelkoon mitä tykkää! Mie olen vasta toista kautta mukana! Jotkut olleet mukana ensimmäisestä esityksestä lähtien, pyytettömästi jo lähemmäs 20 vuotta! Kuten ohjaaja Veijo Tikka ja Paavo ”Pate” Hämäläinen, unohtamatta muita ”veteraaneja ja Värtsilän kesäteatterin lavalla pyyteettömästi palvelleita talkoolaisia” unohtamatta muita joukkoja; lipunmyyjiä, liikenteenohjaajia, kahvion myyjiä ja makkaranpaistajia! Kiitos, on hienoa saada olla mukana tässä ns. lenkkien ketjussa, jossa jokainen lenkki on tärkeä! Hienoa! vartsila.fi/kesateatteri
Aili-mummon arkea blogissa
http://aili-mummonarkea.blogspot.fi/2014/08/yksinaisten-sydanten-kerho-vartsilassa.html
Aili-mummo, olet kiinnostava mummo! Tuntosarvesi yltää aina Värtsilään asti. Se on hienoa. Värtsilän kesäteatteri ei ole mikä tahansa touhottaja. Varsinkin tämä kesä on tuottanut monella tavalla arvioituna laadukasta teatteria.
Kiitos kaikille tästä illasta! Oli aivan mahtava yleisö!!
Vielä ehtii nähdä tämän!
Su17.8. klo 14
sekä
RajanRyssäyksessä la 30.8.2014 klo 15