Hanko

Kävin viikonloppuna helteisessä Hangossa. Värtsilän laakso on upea kesäretken kohde mutta ei ole huono Hankokaan.

Hangossa on useita upeita hiekkarantoja auringon palvojille ja uimareille. Viikonloppuna rannat olivat täynnä auringonpalvojia.
Ranta bulevardilla kuuli kielten sekamelskaa ja ihmiset olivat hyväntuulisia. Minun on vaikea ymmärtää miksi me suomalaiset kannamme kesällä taloutemme kipeästi kaipaamia euroja etelän lomakohteisiin kun kotimaassakin on nähtävää ja koettavaa yllin kyllin.
Hangon rannat ja atmosfääri pesee mennen tullen Välimeren kohteiden vastaavat. Ruoka on parempaa ja bilehaluisille kesäinen kaupunki tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Hankohan on ollut aina venelijöiden suuressa suosiossa mutta nyt paikan ovat löytäneet myös maanteitse lomaparatiisiin tulevat. Rannan lukuisat vanhat pitsihuvilat tarjoavat majoitusta kesävieraille.

satama

Neljän tuulen tupa

Hyvää ruokaa saa Hangossa monestakin sataman vanhasta makasiinista tehdystä ravintolasta. Näköalat eivät varmasti vie ruokahalua.
Meren tuoksu ja tuoreet ahvenfileet, avot sanoo karjalainen.

Kaupungin laitamilla on luonnonsuojelualue. Suomi on monimuotoinen maa. Tämän luonnonsuojelualueen maisemat ovat tyystin erilaiset kuin Itä-Suomen upeat vaaramaisemat. Tämän kauniin aluen keskellä, ulostyöntyvällä kallioniemellä on Neljän tuulen tupa.
Tämän tuvan omistaja ja siinä toimivan ravintolan yrittäjänä toimi 1927-1933 Vapaaherra, Marsalkka ja hyvän ruuan ystävä Mannerheim.
Tuvassa on yhä toimiva ravintola joka on tunnettu erinomaisista kakuistaan.
Viikonloppuna paikka oli erittäin suosittu varsinkin kun luodon vieressä on uimaranta ja sen sileiltä kallioilta voi ihailla aavaa rannatonta merenselkää ja nauttia vilvoittavasta merituulesta.

hangon rannikkoa

Kotimatkalla hymyilytti kuin Hangon keksiä.

Kuvat ja teksti: jore

8 comments for “Hanko

  1. … aina Hangosta Petsamoon …
    laulettiin ennen vanhaan.

    Lukiessani uusinta ET-lehteä mietin, kuinka
    monta tutustumisen arvoista rannikkokaupunkia
    maastamme löytyisikään jos vain lähtisi reissuun.

    Erityisesti kiinnostuin artikkelista ”Sadunhohtoinen
    Kuddnäs”. Kuddnäsin kartano Uudessakaarlepyyssä
    on satusetä Topeliuksen lapsuudenkoti. Jospa joskus
    vielä pääisisi näkemään ja kokemaan.
    *

    Viljo Vesterinen veteli haitarillaan Hanko-valssia
    ”ruotsiksi”.

  2. Näin se on kuten Jore sanoo.. MIkä siinä lieneekin, että Suomi on niin ennen näkemätön paikka minullekin. Ihan hiukan hävettää.

    Kerran kävin lähellä Hankoa ja yllätyin melkoisesti kun siellä oli vanha SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON raja. Olin ajanut Venäjän rajalta läpi Suomen ja tulin taas Venäjän rajalle. Siellä Lappohjan kylässä on todellakin itänaapurimme vanha raja. Voisit Jore kirjoittaa siitä oman jutun kun tunnet paremmin sitä rajaseutua.

  3. Olen käynyt kerran nuoruudessani Hangossa.
    Luin äskettäin jostain lehdestä, että Hankoon menevät
    julkkikset näyttäytymään.

  4. Hangon saaristo on kaunis niinkuin Tukholman saaristo. Tukholmansaaristossa risteilyaluksen kannelta avautuu.
    Hangon saariston lähellä Bromarin saaristossa me Kaustajärveläiset isäni siskon poika ja minä syksyisin kalastelimme. Kesäisin kalastelimme Kaustajärvellä ja vietimme juhannusta Myllypitkän rannalla.
    Kauko Vepsäläinen oli isäni siskon poika. Kauko kertoi monivaiheiset tarinat, jotka eivät sovi tähän juttuun. Kauko oli mies joka teki ensimmäisen kalustekartanon kehäkolmosen varteen. Korhonen oli seuraava ja vasta sitten tuli Isku ja Asko.
    Vepsäläisen huonekaluketju on vielä voimissaan. Kauko serkkuni tarina on laulunarvoinen. Monetvaiheet ja Tohmajärvi jäivät tarinastani tilanpuutteen takia seuraavia kertoja oottamaan.

    kanssa hänen mökillä kalastelin

  5. Kauko-sedällä oli mökki Bromarvissa.Isäni Unto oli myös joskus kalassa Kaukon kanssa.Kalaa tuli mukavasti.Itse olen myös muutaman kerran käynyt mökillä.Hanko tosin on jäänyt käymättä.

  6. Kerran olen Hangossa käynyt 1969 peruskurssilla ja varsinainen kohde oli Hangon kantalinnoitetut taisteluasemat, jotka valmisuivat välirauhan aikana ja joista sitten kesällä 41 aloitettiin neukkujen häätö niemeltä merelle.
    Na ovat sitä samaa salpalinjatyyliä ja vielä tuolloin niissä oli aseet paikallaan. Nyt ei ole.

  7. Hanko on oikein hyvä. Sellaisella sai muinoin hyvin heinät seipäälle.

  8. Sakari se osaa lohkaista!
    Minulle jäi Hangosta mieleen tuo monikielisyys. Taisin juuri olla siinä iässä, jolloin aloin opetella routsin alkeita, kun menin Hangon torille ostoksille. Myyjä puhui routsia ja minä suomea, kun ei kielitaito riittänyt ruotsin puhumiseen. Hyvin pärjättiin ja kaupat syntyivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *